Aika on pelkkä aivojemme luoma illuusio?

On. Nimenomaan aamulla pitäisi tiedostaa illuusio, koska kaikki alat eivät ole kriittisiä. 

Näinhän se on, nykyfysiikan käsitys ajasta on jotain ihan muuta kuin arkijärki ja vaikka 30 vuotta sitten koulussa opetettu fysiikka sanoo. Itse luin Ursan julkaiseman kirjan "Ajan luonne" tästä aiheesta ja oli kyllä mielenkiintoista asiaa, voin suositella kirjaa aiheesta kiinnostuneille. 

Lainausta jutusta:

Termodynamiikka on ainoa tapa erottaa menneisyys ja tulevaisuus toisistaan, kirjoittaa fyysikko Carlo Rovelli teoksessaan Ajan luonne. Hänen mukaansa tämä pätee kuitenkin vain meidän havaintoihimme perustuvassa makroskooppisessa maailmassa. Jos siirrymme mikroskooppiseen mittakaavaan atomien ja alkeishiukkasten tasolle, asiat alkavat jälleen mutkistua.

Mikroskooppisessa mittakaavassa atomien ja alkeishiukkasten tasolla aika alkaa käyttäytyä kummallisesti.

Itävaltalainen fyysikko Ludwig Boltzmann ymmärsi jo 1800-luvulla, että entropian määrittämä ajan suunta johtuu vain meidän likinäköisestä tavastamme katsoa maailmaa. Oletamme, että maailmankaikkeus on alkanut jostain järjestäytyneestä alkutilasta ja kulkenut sen jälkeen kohti kasvavaa kaaosta.

Mutta miten järjestys ja epäjärjestys oikeastaan määritellään?

Boltzmannin mukaan emme pysty mitenkään erottamaan kaikkia maailman järjestyksiä toisistaan. Jos voisimme ottaa huomioon maailman täsmällisen, mikroskooppisen tilan kaikkine yksityiskohtineen, järjestyksen ja epäjärjestyksen välinen ero katoaa.

Samalla näin käy myös menneisyydelle ja tulevaisuudelle.

Jutusta: 

Aika-avaruuden tutkija Julian Barbour on on siis onnistunut poistamaan aika-avaruutta koskevasta teoriastaan ajan ja selittää kaikki ilmiöt pelkällä avaruudella.

Barbourin mukaan maailma koostuu loputtomasta määrästä nykyhetkiä, jotka ovat kaikki olemassa samanaikaisesti.

Kokemus siitä, että näistä hetkistä muodostuisi jonkinlainen jatkumo, on vain aivojemme luoma illuusio. Tarvitsemme tätä illuusiota voidaksemme hahmottaa maailmaa.

Tieteen pelisäännöt sanovat, että sellaisia asioita, joita teoria ei tarvitse ollakseen ehyt kokonaisuus, ei pidetä todellisina. Barbourin sanoin: aika ei ole todellista.

Kvanttitason stokastisista prosesseista seuraa todennäköisyyden lakien mukaisena makrotason ominaisuutena pysyvyyttä, toisteisuutta ja ennustettavuutta. Niinpä emergenttinä ilmiönä aika on omassa kokemusmaailmassamme hyvinkin todellinen ja ennen kaikkea käyttökelpoinen suure.

Käytännössähän tuollaisilla filosofisilla pohdiskeluilla ja uusilla käsitteellistämisen tavoilla ei liene mitään merkitystä. Eivät ne muuta mitään. Kuitenkin on elettävä yhteisesti sovitun aikataulun mukaan tai tulee ongelmia.

En osaa nyt vastata kysymykseen kellonajan mukaan mutta sen verta olen ajassa että suomenkieliset pomot ovat mukavia ja suomenkielinen työntekijä kysyy pomolta apua jos töissä on jotain epäselvää.

Voihan se aijan kulju vaihdella vaikka kuinka paljon ja olla välillä vaikka pysähdykkissäkin. Mistäs me sen tietäisimme, kun kuljemme sen mukana samaa "vauhtia".

Olemmeko kuolemattomia?

Faith kirjoitti:

Käytännössähän tuollaisilla filosofisilla pohdiskeluilla ja uusilla käsitteellistämisen tavoilla ei liene mitään merkitystä. Eivät ne muuta mitään. Kuitenkin on elettävä yhteisesti sovitun aikataulun mukaan tai tulee ongelmia.

Ei ne ole filosofisia pohdiskeluja tai käsitteellistämisen tapoja vaan fysiikkaa ja matematiikkaa. 

Mutta toki, eihän se kenenkään arkitoimintaa muuta, että jos aika onkin vain aivojen tapa järjestellä ja esittää informaatiota eikä todellisuuden perustavanlaatuinen osa. Vähän kuin että elokuvan filmirulla on valmis jo, mutta projektoriin kun sen laittaa, se esittyy ikään kuin elokuva etenisi alusta loppuun. Mutta kun ihminen on siellä kokemuksen sisällä, toki hänen täytyy toimia kuin aika olisi oikeasti olemassa, koska hänen käytännön tasolla sitä on 

Tutkijoille näillä voi olla myös käytännön merkitystä, koska se millainen maailmankaikkeuden rakenne on, joko sulkee pois tai mahdollistaa tiettyjä uusia asioita. 

Aikahan on todettu fysiikan suure. Se on todellista. Mutta me emme voi havaita sitä makromaailmassa, vain kausaliteettia. Eli tässä on sekoitettu kaksi eri asiaa.

Vierailija kirjoitti:

Olemmeko kuolemattomia?

Vaiko kaikissa tiloissa yhtä aikaa, kun kerran ne kaikki nykyhetket on yhtäaikaisesti olemassa - syntymä, elämä, kuolema? Toisaalta jos ajattelee että olemme kuolemattomia, lienemme myös syntymättömiä ja syntymä on illuusio siinä missä kuolemakin. Niinhän toisaalta viisaat ja valaistuneet on sanoneet jo satoja vuosia.

Vierailija kirjoitti:

Aikahan on todettu fysiikan suure. Se on todellista. Mutta me emme voi havaita sitä makromaailmassa, vain kausaliteettia. Eli tässä on sekoitettu kaksi eri asiaa.

Ei ole sekoitettu. Kertoo nimenomaan siitä miten nykyfysiikka ei enää pidä aikaa sellaisena fysiikan suurena kuin ennen kvanttifysiikan aikakautta pidettiin.

Miten ja miksi teillä on aikaa?

Miten ajan supistuminen pois yhtälöistä vaikuttaa käsityksiimme vapaasta tahdosta? Onko deterministi oikella jäljillä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aikahan on todettu fysiikan suure. Se on todellista. Mutta me emme voi havaita sitä makromaailmassa, vain kausaliteettia. Eli tässä on sekoitettu kaksi eri asiaa.

Ei ole sekoitettu. Kertoo nimenomaan siitä miten nykyfysiikka ei enää pidä aikaa sellaisena fysiikan suurena kuin ennen kvanttifysiikan aikakautta pidettiin.

His 1999 book The End of Time advances timeless physics: the controversial view that time, as we perceive it, does not exist as anything other than an illusion,

Ei ota kantaa aikaan suureena.

Jos vauvapalstalla ei ole yhtään mitään kirjasta opittua niin aika loppuu nyt

Vierailija kirjoitti:

Miten ajan supistuminen pois yhtälöistä vaikuttaa käsityksiimme vapaasta tahdosta? Onko deterministi oikella jäljillä?

Miten voisi olla determinismiä tai vapaata tahtoa, jos on kyse "loputtomasta määrästä nykyhetkiä, jotka ovat kaikki olemassa samanaikaisesti." Tahto ja myös determinismihän on asioita jotka toimivat ajassa, tilanteessa jossa valitaan jokin teko tai tapahtuma. On nykyhetki joka vaikuttaa tuleviin hetkiin ja menneisyys joka on tähänyt tuonut. Eli nämä ovat vaan illuusion sisäisiä asioita, ei niillä ole merkitystä muuta kuin ihmisen näkövinkkelistä joka olettaa ja luo ajan kokemuksen.