Pentulive Marraskuu 2022 Shiba Inut Official <3

Kuinka paljon shiban pennut oikein maksaa jos niitä pidetään kalleina? Ostin viime kesänä isokokoisen rekisteröidyn rotukoiran pennun ja se maksoi 2000 euroa. En pidä sitä kalliina kun eikös jotkut muodissa olevat pikkukoirarodut maksa yli 3000? Ja jotkut vielä muodikkaammat sekarotuiset labradoodlet ym. 6000-7000 euroa?

Kävin vilkaisemassa sivustolta https://www.yle.fi/pentulive pentujen uusimmat kujeet tiivistettynä. Jokaisen pennun häntä kaartuu jo ylöspäin! Sen lisäksi Boss Lady veteli autuaana pentujauhelihaa ja oli muutenkin ennakkoluuloton kaiken muun paitsi tasapainotyynyn suhteen.

Huomaan, että pennut hakevat könyämiskavereita toisistaan kukin temperanttinsa mukaan. Jos Boss Lady on ekstrovertti niin sitten pojat ovat enemmän introvertimpaan suuntaan. Tutustuvat kyllä uusiin asioihin, mutta paljon rauhallisemmin kuin siskonsa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Menin ja klikkasin itseni randomisti noin reilun tunnin kohdalle Pentulivessä (siis taaksepäin). Möpsö ärähti pennulle, joka vinkaisi ja lähti mönkimään tiehensä. 

Joo, minäki menin kelaan taaksepäin ja näin, kun Möpsö kirputti ja "näpersi" Piki mustikkaa, se vinku ja lähti meneen, tämän mä ymmärtäisin, jos pentu olis vanhempi, ja varmaan tällänen kirputtaminen tuntuu hyvältä, sit kun on vähä vielä kasvettu, ymmärtääkö muka näin pieni pentu, että tällänen näpertäminen,on emolta hellyyden osotusta, en nyt tarkoita mitään pahaa Möpsöä kohtaan💕 ihan hyvin se muuten pentuja hoitaa, tästä mä vaan en tykkää, kun tuntuu että pennut saa kipeetä, tästä kirputtamisesta, jos ne tykkäis, niin eikai ne lähtis siitä vinkuen pois

Pentuihin ei satu. Ne vinkuvat ihan joka asiasta koska se on niiden ainoa ääni tällä hetkellä. Ne myös luontaisesti alistuvat äidilleen ja lepyttelevät tätä, siihen kuuluu mm. vinkuminen ja pois kääntyminen/siirtyminen.

Koirilla ei ole mitään aikataulua, että jaahas pennut on tänään 21 päivää vanhoja, tänään alan tehdä niille asiaa X. Ne vain menevät vaistojensa mukaan. Koirilla on tunteet mutta ne eivät tunteile. Pennuille ei tule emon touhuista paha mieli koska koirat eivät yksinkertaisesti mieti asiaa noin.

Pennut voivat vinkua, murahdella, inistä ja kirkua. Kirkuminen merkitsee pentujen tuntemaa kipua. Pentulaatikosta on kuulunut myös kirkumista, eli kyllä siellä on tainnut pentuun sattua.

Pennut harjoittelevat oman äänensä käyttöä kun korvatkin ovat jo auki. Piki Mustikan aaria oli mielestäni jo sellaista laumaulvonnan harjoittelua. Pennut kokeilevat sitäkin, että millä äänellä saavat emonsa laatikkoon jos on hätä. Sen lisäksi nyt on opittu näköjään murisemaankin pentupainitilanteissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Menin ja klikkasin itseni randomisti noin reilun tunnin kohdalle Pentulivessä (siis taaksepäin). Möpsö ärähti pennulle, joka vinkaisi ja lähti mönkimään tiehensä. 

Joo, minäki menin kelaan taaksepäin ja näin, kun Möpsö kirputti ja "näpersi" Piki mustikkaa, se vinku ja lähti meneen, tämän mä ymmärtäisin, jos pentu olis vanhempi, ja varmaan tällänen kirputtaminen tuntuu hyvältä, sit kun on vähä vielä kasvettu, ymmärtääkö muka näin pieni pentu, että tällänen näpertäminen,on emolta hellyyden osotusta, en nyt tarkoita mitään pahaa Möpsöä kohtaan💕 ihan hyvin se muuten pentuja hoitaa, tästä mä vaan en tykkää, kun tuntuu että pennut saa kipeetä, tästä kirputtamisesta, jos ne tykkäis, niin eikai ne lähtis siitä vinkuen pois

Pentuihin ei satu. Ne vinkuvat ihan joka asiasta koska se on niiden ainoa ääni tällä hetkellä. Ne myös luontaisesti alistuvat äidilleen ja lepyttelevät tätä, siihen kuuluu mm. vinkuminen ja pois kääntyminen/siirtyminen.

Koirilla ei ole mitään aikataulua, että jaahas pennut on tänään 21 päivää vanhoja, tänään alan tehdä niille asiaa X. Ne vain menevät vaistojensa mukaan. Koirilla on tunteet mutta ne eivät tunteile. Pennuille ei tule emon touhuista paha mieli koska koirat eivät yksinkertaisesti mieti asiaa noin.

Pennut voivat vinkua, murahdella, inistä ja kirkua. Kirkuminen merkitsee pentujen tuntemaa kipua. Pentulaatikosta on kuulunut myös kirkumista, eli kyllä siellä on tainnut pentuun sattua.

Ei merkitse. Koiranpentu vinkuu ja vaikka kirkuu kuin syötävä vaikka mitään pahaa ei tapahtuisi. Nehän suhtautuvat kaikkeen samalla dramatiikalla.

Pikin ja Ruskan takajalat liukuvat söpösti spagaattiin kävellessä, Roihu taitaa olla paras kävelijä.

Meillä oli kotona saksanpaimenkoira joka kanteli kissanpentuja suussaan. Saattoi näyttää hurjalta mutta pennut tykkäsi ja hakeutui aina uudestaan koiran kannettavaksi 😄

Hyvä emo tuo näyttää olevan. Hellä ja jämpti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äsken Möpsöllä oli luu ja se murisi lähestyneelle pennulle. Pentu uskoi eikä mitään rähinää tullut. Tämän jälkeen imetti rauhassa ja yksi pennuista kävi luun päälläkin eikä mitään konfliktia ollut.

Pennut siis alkavat päästä jyvälle siitä mitä äidin signaalit tarkoittavat. Ja toisaalta Möpsö ei ole mikään raivopää joka kurmuuttaisi niitä siellä joka inahduksesta.

Näen aivan tavallisen, normaalin koiraemon. Jos on liian herkkä tällaiseen, miten te selviätte arkielämästä ylipäätään? :D

Pennuille kävisi elämässä huonosti jos ne eivät nyt oppisi koirien sosiaalista koodistoa.

Möpsö on kustannus leluja jo pentulaatikon oviaukon vierelle ja päätti, että pennuille opetetaan nyt että äidin omaa siansorkkaa saa katsoa muttei koskea. Möpsö haukahtu, murisi varoittaakseen ja otti liian uteliaan pennun pään kiinni leuoillaan. Pentu oppi, että mamman herkkua ei sitten kosketa.

Möpsö vielä jätti herkkunsa pentulaatikkoon ja käy äänistä päätellen välillä kurkkaamassa tilanteen kehitystä. Piki oli vieläkin kiinnostunut sorkasta kun se tuoksuu Möpsöltä ja sorkalta, joka on uutuus Piki Mustikalle. Pennut asettuivat nukkumaan kun eivät jaksa harjoitella pentupainia.

Piki vielä yritti vikistä pentulaatikon luukulla, että emo tulisi takaisin ja edes näyttäisi kuinka tuon sorkan kanssa aikuinen koira tekee. Möpsö ei tule ulkopuolelta pentujaan vaan nuolee itseään antaumuksella aterian jälkeen aina välillä pentujaan kurkaten.

Lopulta Piki sitten päätteli, ettei hän pääse tällä kertaa tutustumaan suuren maailman ihmeisiin. Siansorkkaa Piki katseli etäämmältä rauhallisesti ja ei koskenut siihen. Oppi on siis mennyt perille. Seuraavaksi Ruskaprinsessa ja Roihu koulutetaanjöttömään emon tavarat rauhaan.

Toki koiraemotkin ovat yhtä selektiivisiä kuin ihmiset. Harva ihminen antaa lapsensa leikkiä lämpenevällä kiharruspuikolla mutta antaa kuitenkin leikkiä vaikkapa vaatteillaan tai rihkamakoruillaan.

Tosi hyvinvoivan näköisiä pentuja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Menin ja klikkasin itseni randomisti noin reilun tunnin kohdalle Pentulivessä (siis taaksepäin). Möpsö ärähti pennulle, joka vinkaisi ja lähti mönkimään tiehensä. 

Joo, minäki menin kelaan taaksepäin ja näin, kun Möpsö kirputti ja "näpersi" Piki mustikkaa, se vinku ja lähti meneen, tämän mä ymmärtäisin, jos pentu olis vanhempi, ja varmaan tällänen kirputtaminen tuntuu hyvältä, sit kun on vähä vielä kasvettu, ymmärtääkö muka näin pieni pentu, että tällänen näpertäminen,on emolta hellyyden osotusta, en nyt tarkoita mitään pahaa Möpsöä kohtaan💕 ihan hyvin se muuten pentuja hoitaa, tästä mä vaan en tykkää, kun tuntuu että pennut saa kipeetä, tästä kirputtamisesta, jos ne tykkäis, niin eikai ne lähtis siitä vinkuen pois

Pentuihin ei satu. Ne vinkuvat ihan joka asiasta koska se on niiden ainoa ääni tällä hetkellä. Ne myös luontaisesti alistuvat äidilleen ja lepyttelevät tätä, siihen kuuluu mm. vinkuminen ja pois kääntyminen/siirtyminen.

Koirilla ei ole mitään aikataulua, että jaahas pennut on tänään 21 päivää vanhoja, tänään alan tehdä niille asiaa X. Ne vain menevät vaistojensa mukaan. Koirilla on tunteet mutta ne eivät tunteile. Pennuille ei tule emon touhuista paha mieli koska koirat eivät yksinkertaisesti mieti asiaa noin.

Pennut voivat vinkua, murahdella, inistä ja kirkua. Kirkuminen merkitsee pentujen tuntemaa kipua. Pentulaatikosta on kuulunut myös kirkumista, eli kyllä siellä on tainnut pentuun sattua.

Pennut harjoittelevat oman äänensä käyttöä kun korvatkin ovat jo auki. Piki Mustikan aaria oli mielestäni jo sellaista laumaulvonnan harjoittelua. Pennut kokeilevat sitäkin, että millä äänellä saavat emonsa laatikkoon jos on hätä. Sen lisäksi nyt on opittu näköjään murisemaankin pentupainitilanteissa.

Osaavat jo vinkua, murista ja uikuttaa unissaan. Välillä kiljahtaakin ja sitten säikähtävät omaa kiljahdustaan. Siitä huolimatta jatkavat omia uniaan milloin minkäkinlaisessa muodostelmassa.

Ruska Prinsessa kääntyi selälleen ja heilutteli avuttomana tassujaan kun ei heti muistanut kääntyä kyljelleen ja sitä kautta mahalleen. Toki se voi olla vaikeaa kun on tankannut maitoa ja syönyt ensimmäisen pentujauheliha-annoksensa.

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli kotona saksanpaimenkoira joka kanteli kissanpentuja suussaan. Saattoi näyttää hurjalta mutta pennut tykkäsi ja hakeutui aina uudestaan koiran kannettavaksi 😄

Leimautuivatko kissanpennut schäferiksi vaiko kissoiksi 🤔?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Menin ja klikkasin itseni randomisti noin reilun tunnin kohdalle Pentulivessä (siis taaksepäin). Möpsö ärähti pennulle, joka vinkaisi ja lähti mönkimään tiehensä. 

Joo, minäki menin kelaan taaksepäin ja näin, kun Möpsö kirputti ja "näpersi" Piki mustikkaa, se vinku ja lähti meneen, tämän mä ymmärtäisin, jos pentu olis vanhempi, ja varmaan tällänen kirputtaminen tuntuu hyvältä, sit kun on vähä vielä kasvettu, ymmärtääkö muka näin pieni pentu, että tällänen näpertäminen,on emolta hellyyden osotusta, en nyt tarkoita mitään pahaa Möpsöä kohtaan💕 ihan hyvin se muuten pentuja hoitaa, tästä mä vaan en tykkää, kun tuntuu että pennut saa kipeetä, tästä kirputtamisesta, jos ne tykkäis, niin eikai ne lähtis siitä vinkuen pois

Pentuihin ei satu. Ne vinkuvat ihan joka asiasta koska se on niiden ainoa ääni tällä hetkellä. Ne myös luontaisesti alistuvat äidilleen ja lepyttelevät tätä, siihen kuuluu mm. vinkuminen ja pois kääntyminen/siirtyminen.

Koirilla ei ole mitään aikataulua, että jaahas pennut on tänään 21 päivää vanhoja, tänään alan tehdä niille asiaa X. Ne vain menevät vaistojensa mukaan. Koirilla on tunteet mutta ne eivät tunteile. Pennuille ei tule emon touhuista paha mieli koska koirat eivät yksinkertaisesti mieti asiaa noin.

Pennut voivat vinkua, murahdella, inistä ja kirkua. Kirkuminen merkitsee pentujen tuntemaa kipua. Pentulaatikosta on kuulunut myös kirkumista, eli kyllä siellä on tainnut pentuun sattua.

Ei merkitse. Koiranpentu vinkuu ja vaikka kirkuu kuin syötävä vaikka mitään pahaa ei tapahtuisi. Nehän suhtautuvat kaikkeen samalla dramatiikalla.

Se on näemmä jo päätetty että siellä sattuu eikä kokeilla dramatiikkaa/äänikykyjä. Kirkumiseen on joidenkin mielestä vain yksi ja ainoa vaihtoehto.

Pennut kyllä kirkuvat jo monesti, kun kohtaavat esimerkiksi vieraan koiran, ilman minkäänlaista kosketusta. Se on pennun tapa ilmoittaa vieraalle koiralle, että se on pentu. Mutta kyllä se viittaa hyvin vahvasti koettuun kipuun, kun pentu kirkuu silloin, kun emä koskee siihen.

Pennut kiljuvat kuin ihmislapset ja moni aikuinenkin myös säikähtäessään. Kannattaa seurata koiran korvien ja hännän suuntaa. Pentu voi poistua kauemmaksi häpeämään häntä koipien välissä ja korvat luimussa. Shibavauvoilla ovat niin pienet korvat, etteivät ne juuri liiku mihinkään suuntaan vielä.

Viisi pikku pötkylää nukkuu vierekkäin :) Kettu, Roihu, Piki, Ruska ja Hiiri.

Aikuinen koiraki vinkuu, jos vahingossa astuu sen hännän tai tassun päälle

Hienosti on huolehtiva Möpsö tuonut lelujaan pentulaatikkoon.

Oranssi kettu, joka kiinnosti Pikiä ja vaaleanpunainen possu.

Assistenttikin toi tasapainolaudan.

Hyvinvoiva pentue.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Menin ja klikkasin itseni randomisti noin reilun tunnin kohdalle Pentulivessä (siis taaksepäin). Möpsö ärähti pennulle, joka vinkaisi ja lähti mönkimään tiehensä. 

Joo, minäki menin kelaan taaksepäin ja näin, kun Möpsö kirputti ja "näpersi" Piki mustikkaa, se vinku ja lähti meneen, tämän mä ymmärtäisin, jos pentu olis vanhempi, ja varmaan tällänen kirputtaminen tuntuu hyvältä, sit kun on vähä vielä kasvettu, ymmärtääkö muka näin pieni pentu, että tällänen näpertäminen,on emolta hellyyden osotusta, en nyt tarkoita mitään pahaa Möpsöä kohtaan💕 ihan hyvin se muuten pentuja hoitaa, tästä mä vaan en tykkää, kun tuntuu että pennut saa kipeetä, tästä kirputtamisesta, jos ne tykkäis, niin eikai ne lähtis siitä vinkuen pois

Pentuihin ei satu. Ne vinkuvat ihan joka asiasta koska se on niiden ainoa ääni tällä hetkellä. Ne myös luontaisesti alistuvat äidilleen ja lepyttelevät tätä, siihen kuuluu mm. vinkuminen ja pois kääntyminen/siirtyminen.

Koirilla ei ole mitään aikataulua, että jaahas pennut on tänään 21 päivää vanhoja, tänään alan tehdä niille asiaa X. Ne vain menevät vaistojensa mukaan. Koirilla on tunteet mutta ne eivät tunteile. Pennuille ei tule emon touhuista paha mieli koska koirat eivät yksinkertaisesti mieti asiaa noin.

Pennut voivat vinkua, murahdella, inistä ja kirkua. Kirkuminen merkitsee pentujen tuntemaa kipua. Pentulaatikosta on kuulunut myös kirkumista, eli kyllä siellä on tainnut pentuun sattua.

Ei merkitse. Koiranpentu vinkuu ja vaikka kirkuu kuin syötävä vaikka mitään pahaa ei tapahtuisi. Nehän suhtautuvat kaikkeen samalla dramatiikalla.

Kyllä se on ihan eläintieteilijöiden tutkimuksiin perustuvaa tietoa, että pentu kirkuu tuntiessaan kipua.

Mutta kun Möpsölän puolustajamamma sinulle jyrähtää, niin silloin mututuntuman pitää riittää ja tutkimukset ovat väärässä.

Miksi käännät asian noin? Kiinnostaa tietää, kerro!

Pennut ovat vinkuneet (laulaneet aariaa), ehkä kiljahtaneet ja murahtaneet.

Kirkumista olen kuullut vain ihmisvauvoilta, jotka kirkuu kurkku suorana, kun eivät saa heti jotain. Vaikka kaikki on hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toki koiraemotkin ovat yhtä selektiivisiä kuin ihmiset. Harva ihminen antaa lapsensa leikkiä lämpenevällä kiharruspuikolla mutta antaa kuitenkin leikkiä vaikkapa vaatteillaan tai rihkamakoruillaan.

Meilläkin äiti laittoi pöydälle ruokaa ja löi jos yritti sitä ottaa. Opetti vain meitä kunnioittamaan itseänsä. Ihan täysin normaalia.

Meillä sama juttu. Tuli tiskirätistä päin pläsiä jos koskimme pullanhimossa kuumaan uunipeltiin emmekä jaksaneet odottaa, että pullat laitetaan pöytään vähän jäähtyneinä tarjolle.

Eihän se sattunut mutta opetti, että kannattaa totella äitiä. Myöhemmin koululaisena leivoin salaa ja niinpä poltin sormeni ja kielenkin kerran. Opin kerrasta, että ainakaan paistokestävällä marmeladisilmällä täytettyjä pullia ei kannata tunkea suuhun kun marmeladi on kiehuvan kuumaa pullan sisällä.

En tietenkään iljennyt sanoa, että olen itse mokannut. Voi sanoa, että keittiön siivottuna lähdin kyllä häntä jalkojen välissä keittiöstä omaan soppeeni.

Liioiteltua käytöstä alapeukuttaa lapsuudenkokemuksiani 1970-luvulla 😆.

Kyllä minä ymmärrän, että nuorempia ikäluokkia on kasvatettu vapaamielisemmin ja osa jopa Herran haltuun-asenteella sekä osaa ei ole kasvatettu laisinkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Menin ja klikkasin itseni randomisti noin reilun tunnin kohdalle Pentulivessä (siis taaksepäin). Möpsö ärähti pennulle, joka vinkaisi ja lähti mönkimään tiehensä. 

Joo, minäki menin kelaan taaksepäin ja näin, kun Möpsö kirputti ja "näpersi" Piki mustikkaa, se vinku ja lähti meneen, tämän mä ymmärtäisin, jos pentu olis vanhempi, ja varmaan tällänen kirputtaminen tuntuu hyvältä, sit kun on vähä vielä kasvettu, ymmärtääkö muka näin pieni pentu, että tällänen näpertäminen,on emolta hellyyden osotusta, en nyt tarkoita mitään pahaa Möpsöä kohtaan💕 ihan hyvin se muuten pentuja hoitaa, tästä mä vaan en tykkää, kun tuntuu että pennut saa kipeetä, tästä kirputtamisesta, jos ne tykkäis, niin eikai ne lähtis siitä vinkuen pois

Pentuihin ei satu. Ne vinkuvat ihan joka asiasta koska se on niiden ainoa ääni tällä hetkellä. Ne myös luontaisesti alistuvat äidilleen ja lepyttelevät tätä, siihen kuuluu mm. vinkuminen ja pois kääntyminen/siirtyminen.

Koirilla ei ole mitään aikataulua, että jaahas pennut on tänään 21 päivää vanhoja, tänään alan tehdä niille asiaa X. Ne vain menevät vaistojensa mukaan. Koirilla on tunteet mutta ne eivät tunteile. Pennuille ei tule emon touhuista paha mieli koska koirat eivät yksinkertaisesti mieti asiaa noin.

Pennut voivat vinkua, murahdella, inistä ja kirkua. Kirkuminen merkitsee pentujen tuntemaa kipua. Pentulaatikosta on kuulunut myös kirkumista, eli kyllä siellä on tainnut pentuun sattua.

Ei merkitse. Koiranpentu vinkuu ja vaikka kirkuu kuin syötävä vaikka mitään pahaa ei tapahtuisi. Nehän suhtautuvat kaikkeen samalla dramatiikalla.

Kyllä se on ihan eläintieteilijöiden tutkimuksiin perustuvaa tietoa, että pentu kirkuu tuntiessaan kipua.

Mutta kun Möpsölän puolustajamamma sinulle jyrähtää, niin silloin mututuntuman pitää riittää ja tutkimukset ovat väärässä.

Miksi käännät asian noin? Kiinnostaa tietää, kerro!

Möpsö on useamman jo aiemmin viitatun lähteen mukaan alkanut "kouluttaa" pentuja liian aikaisin pentujen kehitykseen nähden ja sillä siisti. Möpsö on myös keskimääräistä tiukempi emo ja teidän pitää nyt vaan elää sen tiedon kanssa. Koettakaapa nyt oppia kestämään totuutta ja lopettakaa elo deniaalissa.

Vierailija kirjoitti:

Pennut ovat vinkuneet (laulaneet aariaa), ehkä kiljahtaneet ja murahtaneet.

Kirkumista olen kuullut vain ihmisvauvoilta, jotka kirkuu kurkku suorana, kun eivät saa heti jotain. Vaikka kaikki on hyvin.

Ihmisvauvat ainakin minun mielestä huutavat tai karjuvat peräti, mutta koskaan en ole kuullut vauvan kirkuvan. Eläintieteilijöiden teksteissä käytetään kyllä sanaa kirkuminen kuvaamaan pennun päästämää ääntä.