Lue keskustelun säännöt.
Tämä lienee normaali kehitysvaihe aikuistuessa, neuvoja?
18.10.2022 |
Olen siinä pisteessä, että ymmärrän nykymaailmasta enemmän kuin vanhempani. He eivät pysy enää teknologian kehityksen ja muun maailmanmenon perässä enää. Eivätkä hoksottimetkaan toimi yhtä sukkelasti kuin ennen. Heidän tietotaitonsa on suurimmilta osin vanhentunutta ja käyttökelvotonta tänä päivänä.
Tämä asetelma tuntuu aivan kuin nolasin vanhempani jotenkin. Tuntuu vaikealta ajatella tätä asiaa, koska tunnen heitä kohtaan tavallaan sääliä. 80-90-luvulla todella fiksuja aikuisia ajan hermolla, nykyään eivät jaksa edes yrittää pysyä minkään perässä. He itse eivät suostu tunnustamaan tätä asiaa ja supistavat elämäänsä entisestään, kun muuttuva ja kehittyvä maailma menee yli ymmärryksen. Katsovat samoja vanhoja sarjoja ja alko maistuu yhä enemmän.
Kommentit (34)
Ymmärrettävää. Elämä oli paljon hienompaa sillon, nykyään kuljetaan kohti viherdystopiaa ja tuijotetaan luuria 24/7
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä neuvoa kaipaat? Anna vanhempiensa elää omannäköistä elämäänsä ja elä sinä omaasi. Myös ikääntymiseen kuuluu vaiheita, vanhempasikin ovat ehkä oivaltaneet jotain merkittävää ja tekevät valintoja olla osallisena tässä maailmassa omalla tavallaan, ihan niinkuin sinäkin.
Kaipaan neuvoa miten päästä yli tästä omasta pahasta olosta asiaan liittyen. Olen kutistanut itseäni vanhempien alapuolelle vuosia enkä pysty enää. Nyt kun seison selkä suorassa heitä pidempänä, koen että minun pitäisi pyydellä anteeksi ja hävetä.
Lienen vanhempiesi ikäluokkaa 70:ä lähentelevänä (?).
Olen täysin tietoinen teknologisesta kehityksestä, osaan myös käyttää niitä ja lisäksi lukuisia erilaisia ohjelmia. Mutta en halua tehdä niistä elämääni.
Kun katselen ympärilleni, näen lapsia, nuoria ja aikuisia, jotka ovat täysin uppoutuneet teknisten välineiden tarjoamaan maailmaan, lähinnä viihteeseen. Elävät siis jotain muuta kuin tätä olemassolevaa maailmaa.
Itse en halua päätyä sellaiseksi. Haluan elää fyysisesti ihmisten kanssa, tavata ystäviäni ja jutella heidän kanssaan silmätysten.
Seuraan maailman asioita tiiviisti, myös politiikkaa, niin kotimaassa kuin maailmallakin. Kielitaitoisena luen myös ulkomaista mediaa - läppäriltä. En omista älykännykkää, koska en halua. Väitän olevani tiedostavampi ja tieväni erilaisista asioista enemmän kuin moni minua huomattavasti nuorempi.
Miksi vanhempiesi tulisi muuttua, jos ovat onnellisia nykyolotilassaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä neuvoa kaipaat? Anna vanhempiensa elää omannäköistä elämäänsä ja elä sinä omaasi. Myös ikääntymiseen kuuluu vaiheita, vanhempasikin ovat ehkä oivaltaneet jotain merkittävää ja tekevät valintoja olla osallisena tässä maailmassa omalla tavallaan, ihan niinkuin sinäkin.
Kaipaan neuvoa miten päästä yli tästä omasta pahasta olosta asiaan liittyen. Olen kutistanut itseäni vanhempien alapuolelle vuosia enkä pysty enää. Nyt kun seison selkä suorassa heitä pidempänä, koen että minun pitäisi pyydellä anteeksi ja hävetä.
Elämän normaaliin kiertokulkuun kuuluu se, että ensin vanhemmat huolehtivat lapsistaan aikuisuuteen saakka ja jossain vaiheessa tilanne kääntyy päinvastaiseksi.
Vaikuttaa siltä, että sinä itse olet seongelma; et ole koskaan kasvanut henkisesti aikuiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Miksi vanhempiesi tulisi muuttua, jos ovat onnellisia nykyolotilassaan?
Ei tulisikaan. Minun tulisi muuttua niin, että tämä tilanne ei aiheuttaisi ahdistusta. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä neuvoa kaipaat? Anna vanhempiensa elää omannäköistä elämäänsä ja elä sinä omaasi. Myös ikääntymiseen kuuluu vaiheita, vanhempasikin ovat ehkä oivaltaneet jotain merkittävää ja tekevät valintoja olla osallisena tässä maailmassa omalla tavallaan, ihan niinkuin sinäkin.
Kaipaan neuvoa miten päästä yli tästä omasta pahasta olosta asiaan liittyen. Olen kutistanut itseäni vanhempien alapuolelle vuosia enkä pysty enää. Nyt kun seison selkä suorassa heitä pidempänä, koen että minun pitäisi pyydellä anteeksi ja hävetä.
Elämän normaaliin kiertokulkuun kuuluu se, että ensin vanhemmat huolehtivat lapsistaan aikuisuuteen saakka ja jossain vaiheessa tilanne kääntyy päinvastaiseksi.
Vaikuttaa siltä, että sinä itse olet seongelma; et ole koskaan kasvanut henkisesti aikuiseksi.
Niin ja siihen minä kysyn nyt neuvoa. Ap
Et sä mitään nolaa. Sun vanhempasi ovat nyt siinä onnekkaassa asemassa, ettei heidän enää tarvitse olla jatkuvasti opettelemassa uusia asioita. Nyt on sun vuorosi viedä yhteiskunnassa kehitystä eteenpäin. Vanhempasi ovat jo oman osansa tehneet ja nyt heillä on oikeus viettää loppuelämänsä haluamallaan tavalla. Koita asennoitua niin, että meillä jokaisella on oma aikamme, jolloin pitää mennä eteenpäin ja pysyä vauhdissa. Ja sitten tulee aika, jolloin ei enää tartte, jos ei halua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[/quote]
Niin ja siihen minä kysyn nyt neuvoa. Ap[/quote]
Nyky-yhteiskunta on luotu semmoseksi ettei sitä edes huomaa kuinka systeemin robotti lopulta on ja orja, kaikki siirtymät on uskoteltu olevan parhaaksesi ja kaikki edelliset viisaudet kumotuksi. Tämä koirakoulu alkaa jo yhä varhaisemmasta iästä ja induvidualistit tuhotaan.
Viisaus tulee ajan myötä jos on tullakseen.
Oletko valmis tarkastelemaan elämänfilosofiaa objektiivisesti?
Parempi on toisaalta ettei ymmärrä tämmösistä, koska tietoisuus tekee helposti kyyniseksi.
Kubla kirjoitti:
Niin ja siihen minä kysyn nyt neuvoa. Ap
Nyky-yhteiskunta on luotu semmoseksi ettei sitä edes huomaa kuinka systeemin robotti lopulta on ja orja, kaikki siirtymät on uskoteltu olevan parhaaksesi ja kaikki edelliset viisaudet kumotuksi. Tämä koirakoulu alkaa jo yhä varhaisemmasta iästä ja induvidualistit tuhotaan.
Viisaus tulee ajan myötä jos on tullakseen.
Oletko valmis tarkastelemaan elämänfilosofiaa objektiivisesti?
Parempi on toisaalta ettei ymmärrä tämmösistä, koska tietoisuus tekee helposti kyyniseksi.
Olen. Anna tulla. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieti he oli niitä, jotka opetti si ulle miten käytettään lusikkaa.🤣
Vierailija kirjoitti:
Et sä mitään nolaa. Sun vanhempasi ovat nyt siinä onnekkaassa asemassa, ettei heidän enää tarvitse olla jatkuvasti opettelemassa uusia asioita. Nyt on sun vuorosi viedä yhteiskunnassa kehitystä eteenpäin. Vanhempasi ovat jo oman osansa tehneet ja nyt heillä on oikeus viettää loppuelämänsä haluamallaan tavalla. Koita asennoitua niin, että meillä jokaisella on oma aikamme, jolloin pitää mennä eteenpäin ja pysyä vauhdissa. Ja sitten tulee aika, jolloin ei enää tartte, jos ei halua.
Tämä on ensimmäinen viesti missä on mitään relevanssia liittyen aloituksen kysymykseen, ensin kiitos siitä.
Otan tästä näkökulmasta onkeeni ja alan integroida sitä
elämääni. On helpottava ajatella niin, että vanhemmat ovat onnekkaita saadessaan valita näin. Silloin voin vapaasti antaa heidän olla. Olen ollut takertunut vanhaan dynamiikkaan liian tiukasti. Koen, että saan olla vahva aikuinen vain silloin kun se ei kosketa vanhempiani. Olen tämän vuoksi muuttanut toiselle puolelle maata ja vältellyt pitämästä paljoa yhteyttä. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulee myös aika, jolloin vanhempasi eivät enää saa virallisia asioita hoidettua. Silloin voit olla heidän apunaan tavalla, jonka yhdessä sovitte. Mutta nyt nauti omista taidoistasi tyrkyttämättä heille mitään. Voit arvostaa heidän muita ominaisuuksiaan.
Miksi haluat olla oikeassa suhteessa vanhempiisi? Jos he eivät omilla arvoillaan tai ajatuksillaan yritä päättää omasta elämästäsi, anna heidänkin elää.
Minulla on samainen tilanne oman isäni kanssa ja hän on vieläpä varsin jäärä. Siitä huolimatta koen, etten halua turhaan tapella asioista, joilla ei oikeastaan ole merkitystä kokonaisuudessa, jota sanotaan lähimmäisen rakkaudeksi.
Jokainen meistä on ollut samassa tilanteessa suhteessa omiin vanhempiinsa, mutta kun vielä hieman kasvat aikuisuuteen niin ymmärrät heidän edelleen ikääntyessään, että jokainen vuosi heidän kanssaan lisää on arvokas, jota ei halua pilata taistelemalla. Tulee vielä eteesi ne vuodet, kun ennen niin henkisesti ja fyysisesti voimissaan olleet vanhempasi kutistuvat silmissäsi, ja sinun tekee vain mieli halata heitä ennen kuin heitä enää ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikkien ei tarvitse hallita kaikkea. Sinäkin saat vanhentua.
Eivätkö vanhempasi ole ylpeitä saavutuksistasi ja osaamisestasi? Yleensä vanhemmat ovat. Oletko yrittänyt neuvoa heitä tarpeellisen teknologian käytössä? Esim. ostat lahjaksi uuden puhelimen ja sitten yhdessä katsotte miten se toimiikaan.
Jos eivät halua enää oppia, sekin on ok, kuten itse sanot. Minusta on luonnollista, että nuoremmilla polvilla on paremmat tiedot uusista asioista.
Ainoa mistä olisin hiukan huolissani on lisääntyvä alkoholin käyttö. Riippuu määristä ja siitä kuinka usein sitä käyttävät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä neuvoa kaipaat? Anna vanhempiensa elää omannäköistä elämäänsä ja elä sinä omaasi. Myös ikääntymiseen kuuluu vaiheita, vanhempasikin ovat ehkä oivaltaneet jotain merkittävää ja tekevät valintoja olla osallisena tässä maailmassa omalla tavallaan, ihan niinkuin sinäkin.
Kaipaan neuvoa miten päästä yli tästä omasta pahasta olosta asiaan liittyen. Olen kutistanut itseäni vanhempien alapuolelle vuosia enkä pysty enää. Nyt kun seison selkä suorassa heitä pidempänä, koen että minun pitäisi pyydellä anteeksi ja hävetä.
Anna sen pahan olon olla, tulla ja mennä vaan. Ei se haittaa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi haluat olla oikeassa suhteessa vanhempiisi? Jos he eivät omilla arvoillaan tai ajatuksillaan yritä päättää omasta elämästäsi, anna heidänkin elää.
Minulla on samainen tilanne oman isäni kanssa ja hän on vieläpä varsin jäärä. Siitä huolimatta koen, etten halua turhaan tapella asioista, joilla ei oikeastaan ole merkitystä kokonaisuudessa, jota sanotaan lähimmäisen rakkaudeksi.
Jokainen meistä on ollut samassa tilanteessa suhteessa omiin vanhempiinsa, mutta kun vielä hieman kasvat aikuisuuteen niin ymmärrät heidän edelleen ikääntyessään, että jokainen vuosi heidän kanssaan lisää on arvokas, jota ei halua pilata taistelemalla. Tulee vielä eteesi ne vuodet, kun ennen niin henkisesti ja fyysisesti voimissaan olleet vanhempasi kutistuvat silmissäsi, ja sinun tekee vain mieli halata heitä ennen kuin heitä enää ole.
En taistele enkä tyrkytä, vaan välttelen heitä parhaani mukaan koska en pysty kutistumaan enää lapsen rooliin heidän kanssaan. Haluan muuttaa itseäni, ei tarvetta tyrkyttää heille mitään. Ap
Minkähän ikäinen mahdat olla? Minä olen 63 ja ajattelen täsmälleen samalla tavalla 86-vuotiaasta äidistäni!
Vierailija kirjoitti:
Eivätkö vanhempasi ole ylpeitä saavutuksistasi ja osaamisestasi? Yleensä vanhemmat ovat. Oletko yrittänyt neuvoa heitä tarpeellisen teknologian käytössä? Esim. ostat lahjaksi uuden puhelimen ja sitten yhdessä katsotte miten se toimiikaan.
Jos eivät halua enää oppia, sekin on ok, kuten itse sanot. Minusta on luonnollista, että nuoremmilla polvilla on paremmat tiedot uusista asioista.
Ainoa mistä olisin hiukan huolissani on lisääntyvä alkoholin käyttö. Riippuu määristä ja siitä kuinka usein sitä käyttävät.
Ja sekin on lopulta heidän oma asiansa. Omat vanhempani juovat myös enemmän kuin olisi terveellistä, mutta se on ihan heidän tietoinen valinta. Aiemmin yritin hössöttää terveysasioista, mutta katsoivat minua vaan kuin säälittävää raukkaa, ja totesivat että me olemme kuule jo tarpeeksi vanhaksi eläneet, nyt ei lähtö enää tunnu mitenkään huonolta asialta. Eivät ole dementoituneita tai mitään, he vaan aidosti kokenet "saaneensa elämästä kylliksi" ja haluavansa nyt nautiskella myös viinilasillisten seurassa loppuvuosistaan, eikä se haittaa jos ne loppuvuodet siitä vähän lyhenee.
Mitä neuvoa kaipaat? Anna vanhempiensa elää omannäköistä elämäänsä ja elä sinä omaasi. Myös ikääntymiseen kuuluu vaiheita, vanhempasikin ovat ehkä oivaltaneet jotain merkittävää ja tekevät valintoja olla osallisena tässä maailmassa omalla tavallaan, ihan niinkuin sinäkin.