Tunnistan ptsd:n oireita jälleen itsessäni

Mun elämässä hyvin pitkälle on mennyt moni asia mönkään aikoinaan ja sama meno jatkuu näköjään.

Saan suht säännöllisesti jotakin kautta uhkauksia entiseltä kumppaniltani, jonka missio on aina ollut saada kiduttaa ja päättää päiväni. Olen ollut fyysisesti turvassa ja tavoittamattomissa jo vuosia kylläkin, mutta taas tapahtuu asioita jotka saaneet pelon valloilleen ja oireita kehoon ja mieleen.

Meillä on ollut ongelmia naapurustossa viimeiset vajaa puoli vuotta, kun pari vaikeaa keski-ikäistä naista ovat pahoittaneet mielensä pihalla leikkivistä lapsistamme. Meitä vanhempia lapsinemme on kuvattu parvekkeilta pihallamme ja se on tuhonnut perusturvallisuuden tunteeni. Mulla on turvakielto ja olen tehnyt valtavan työn aloittaakseni uuden elämään uudella identiteetillä isommassa kaupungissa. Olen hyvin yksityinen, enkä anna ottaa itsestäni kuvia jne. Mä tärisen tälläkin hetkellä ja ruokahalu on kadonnut, päähän sattuu jatkuvasti. En voi tietää kuka kuvia minusta näkee ja olen sen oppinut, että maailma on pieni ja aina löytyy yhteyksiä.

Kävin aikoinaan pitkässä psykoterapiassa, missä traumaperäinen stressihäiriö todettiin ja siitä jo pääsin eroon, mutta tutut oireet valloillaan.