Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Olen ikuinen tuittupää enkä tiedä mitä teen itselleni
17.10.2022 |
Suutun ja pahoitan mieleni todella helposti ja itsehillintäni on huono. En saa käytöstäni kuriin tunnekuohuissa. Terapiaa kokeilin, muistaakseni oli kognitiivinen, mutta mitään hyötyä en siitä saanut. Se vaatisi sen, että omistaisin jonkinlaisen itsekurin.
Miten saan itseni hallintaan? Pelkään oikeasti, että pilaan sekä oman että muiden elämän raivokohtauksillani. Negatiiviset tunteet vievät järkeni mennessään.
Kommentit (25)
Oon kilahtelija ja ainoa mitä olen keksinyt on se, että yritän lisätä itsetietoisuutta kilahdus kilahdukselta. Yrittänyt aina jälkikäteen nähdä, missä kohtaa aloin menettää kontrollin ja mennä siihen _moodiin_, jossa olen aggressiivinen tavalla tai toisella. Se on ymmärtääkseni jonkinlainen automatisoitunut puolustusreaktio lapsuudesta, jossa on pitänyt esim puolustaa itseään. Kilahtelua voi olla varmasti muitakin sävyjä. Olen kokenut tämän toimivaksi, osaan pysäyttää itseni nykyisin melko hyvin ehkä vain muutama sekunti kilahduksen alettua ja pystyn lopettamaan sen nopeasti. Olen opetellut tätä kärsivällisen kumppanin kanssa, joka tietää missä mennään ja pystyy tukemaan ponnistelujani. En tiedä miten sitä terapeuttiskäyttäytymyksellisesti hoidetaan, olen ajatellut että pystyn automatisoimaan tämän hyödyttömän reaktion pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oon kilahtelija ja ainoa mitä olen keksinyt on se, että yritän lisätä itsetietoisuutta kilahdus kilahdukselta. Yrittänyt aina jälkikäteen nähdä, missä kohtaa aloin menettää kontrollin ja mennä siihen _moodiin_, jossa olen aggressiivinen tavalla tai toisella. Se on ymmärtääkseni jonkinlainen automatisoitunut puolustusreaktio lapsuudesta, jossa on pitänyt esim puolustaa itseään. Kilahtelua voi olla varmasti muitakin sävyjä. Olen kokenut tämän toimivaksi, osaan pysäyttää itseni nykyisin melko hyvin ehkä vain muutama sekunti kilahduksen alettua ja pystyn lopettamaan sen nopeasti. Olen opetellut tätä kärsivällisen kumppanin kanssa, joka tietää missä mennään ja pystyy tukemaan ponnistelujani. En tiedä miten sitä terapeuttiskäyttäytymyksellisesti hoidetaan, olen ajatellut että pystyn automatisoimaan tämän hyödyttömän reaktion pois.
Kiitos aloitukseen vastaavasta kommentista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep - tuittupää on jotenkin lapsekkaan söpöstelevä. Kai sinä nyt aikuisena pystyt säätelemään käytöstäsi etkä laita sitä jonkun lässynlää-hupsuilun piikkiin. Tuskin paskot tai kuset housuihisi, vaikka et kotivessan likellä sattuisi olemaan? Tai heitätkö raivarit, jos kaupan hyllyltä puuttuu just se sun ihku oma pussinuudelilaatu?
En pysty säätelemään itseäni suuttuessani. Olen mm. suuttunut kirjastonhoitajalle niin, että harkitsin potkujen hankkimista tälle valitusten kautta. Kiehuin raivosta kolme päivää enkä uskaltanut mennä kirjaston lähelle sen pelossa mitä teen siellä.
No tämä se kiteyttää kaiken. Miten kirjastonhoitaja sai henkilössä moisen reaktion aikaan? Kannattaa todellakin pysyä poissa. Joku mitätön asia saa liian suuret mittasuhteet. Muuta tekemistä ja ajateltavaa ehdottaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep - tuittupää on jotenkin lapsekkaan söpöstelevä. Kai sinä nyt aikuisena pystyt säätelemään käytöstäsi etkä laita sitä jonkun lässynlää-hupsuilun piikkiin. Tuskin paskot tai kuset housuihisi, vaikka et kotivessan likellä sattuisi olemaan? Tai heitätkö raivarit, jos kaupan hyllyltä puuttuu just se sun ihku oma pussinuudelilaatu?
En pysty säätelemään itseäni suuttuessani. Olen mm. suuttunut kirjastonhoitajalle niin, että harkitsin potkujen hankkimista tälle valitusten kautta. Kiehuin raivosta kolme päivää enkä uskaltanut mennä kirjaston lähelle sen pelossa mitä teen siellä.
No tämä se kiteyttää kaiken. Miten kirjastonhoitaja sai henkilössä moisen reaktion aikaan? Kannattaa todellakin pysyä poissa. Joku mitätön asia saa liian suuret mittasuhteet. Muuta tekemistä ja ajateltavaa ehdottaisin.
Oli koronan alkuaika enkä tiennyt että ne kirjat pitää tilata noudettaviksi etukäteen. Kysyin, voiko kirjastonhoitaja hakea kirjan siitä viereisestä hyllystä kun mulla on tentti seuraavana päivänä eikä kirjaa saa mistään kun joka paikka on kiinni. Tämä vastasi hymyillen "voi voi, en nyt voi". Se helvetin hymy sen raivon sai aikaan, tuntui oikein nauttivan siitä että saa kiusata nuorempiaan.
Alue: Aihe vapaa
Ei saa, sieltä on laitettu lähete terapiaan ja terapeutti totesi puolen vuoden jälkeen, että eipä näytä edistystä tapahtuvan suuntaan tai toiseen. Uusi terapeutti pitäisi kuulemma etsiä, se on ainoa apu jonka saan.