Miten syrjäytyneet takaisin elämän syrjään kiinni?

                                                                                     Ei auta mikään.

Käyttörikos merkintä syrjäyttää tuhansia joka vuosia. Samalla se pahentaa huumeongelmaa.

Eläinrehuksi.

Tota kannattaa kysyä Martti Syrjältä.

Kiittäkäämme Laasosen koulutusreformia opiskelijoiden mielenterveysongelmien pahenemisesta!

Itsekin olen syrjäytynyt ihminen. Mt-ongelmia ollut aiemminkin kyllä, burn-out, lapsuustraumaa. Nyt tämän takia lääkitystä lisätty ja kovasti odotan terapiaan pääsyä. En pääse tästä asiasta eteenpäin omin voimin. Vertaistukea pyydän😢

Ap

Ei ole syrjäytyneitä, on vain syrjäytettyjä. Ainakin hyväksyvä ilmapiiri olisi parempi ja ymmärtävä, monia arvostellaan /syyllistetään. On hyvä lähteä siitä että ihmisillä on koti, riittävä raha ja kaupunkien rakenteessa tilaa jollekin harrasteille tai vaikka messut. Älä vaadi itseltäsi liikaa ja siten stressaa.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole syrjäytyneitä, on vain syrjäytettyjä. Ainakin hyväksyvä ilmapiiri olisi parempi ja ymmärtävä, monia arvostellaan /syyllistetään. On hyvä lähteä siitä että ihmisillä on koti, riittävä raha ja kaupunkien rakenteessa tilaa jollekin harrasteille tai vaikka messut. Älä vaadi itseltäsi liikaa ja siten stressaa.

Kyllä ihmisen pitää ottaa itsekin vastuuta omasta itsestään eikä loputtomasti vain syytellä muita omista ongelmistaan. Toisten ymmärtäminen on toki hyvä pyrkimys, loputon paapominen taas enää ei.

Kaikkia ei voi pelastaa.

Piuhat katki, eli nettiyhteys siis. Kyllä se seinän tuijottaminen alkaa jossain vaiheessa kyllästyttämään.

Työkkäritäti suosittelee ratkaisuksi yleensä joko työkokeilua tai kuntouttavaa työtoimintaa. Myös lähihoitajaopintojen aloittaminen on mahdollista.

Vierailija kirjoitti:

Kaikkia ei voi pelastaa.

Ei kaikkia, mutta mahdollisimman moni - hajontaa sitten tuleekin tämän "mahdollisimman monen" osalta, kun tarkastellaan esim. puolueittain tätä kysymystä/taipumusta auttaa ns. 'heikompiaan'.

Vierailija kirjoitti:

Piuhat katki, eli nettiyhteys siis. Kyllä se seinän tuijottaminen alkaa jossain vaiheessa kyllästyttämään.

Epäilet masentuneen motivaatiota tuijottaa seinää??

Kuka on sanonut että me syrjäytyneet edes halutaan takas yhteiskuntaan jossa kaikki juoksevat silmät kiinni kohti väistämätöntä Loppuunpaloa. Ihmiset ovat kaksinaamaisia toistensa hyväksi käyttäjiä jossa yleensä ystävyydet perustuvat vain lähinnä toisesta hyötymiseen. En ikinä tulis takas oravanpyörään kun olen nyt ollut mökillä 5 vuotta putkeen. Luojan kiitos olen sairaseläkkeellä nyt. M41

Entä aikuiset syrjäytyneet? Tai vanhukset?

Rahahanat kiinni niin toimeliaisuus kasvaa eikä jää aikaa syrjäytyä. T. Petteri orpopiruparka

Ei niitä tarvita kun haalitaan halvalla kielitaidottomia Ahmedeja tekemään paskaduunit.

Holhoaminen ja lässytys pois. Risusavottaan tai käpyjä keräämään, tuet vastikkeellisiksi. Karenssia jos ei hae opiskelemaan tai ota vastaan opiskelupaikkaa. Pois keskustayksiöistä ja Kainuun muuttotappiokuntiin opettelemaan elämisen alkeita, jos ei koulutus tai työnteko maita ja minimituet päälle, ei mitään ylimääräistä. Ei ole terveellistä jäädä märehtimään "lapsuuden traumoissa", ei tähän ole muillakaan varaa tai mahdollisuutta. 

S**tanan lusmut. 

Vierailija kirjoitti:

Kaikkia ei voi pelastaa.

Varsinkaan emme voi tuntematonta pelastaa ja todella syrjäytyneet eivät ole edes täällä.Suomessa on puolimiljoonaa ihmistä ilman älylaitteita ,myös oikeat syrjäytyneet ilman niitä.Tänänhän on asunottomien yö.Mitä veit sinne tai viet heille tänään? Katso netti oman kaupunkisisi kuntasi tapahtumasta.Ei sureta sinua he? Lämpimässä kodissa on helppo nimettömänä antaa tekstiä,Joka on pelkää sana helinää syrjätyneiden puolesta.

Koulukiusaamiseen tehokkaasti puuttuminen ja osaavaa ammattiapua kiusatuille aikaisessa vaiheessa jos tarpeen. Inhimillisen kouluympäristön rakentaminen muutenkin (inkluusio pois tai sitten tarpeeksi henkilökuntaa!) Sitä en tiedä miten hitossa nämä saataisiin toteutumaan mutta varmasti olisi valtiolle lopulta rahallisestikin kannattavaa.

Vapaaehtoisia niin paljon kuin ikinä irtoaa nuorten tukihenkilöiksi ja sparraajiksi. Tässä tietysti se ongelma että monet aikuisetkin ovat aivan burn outissa ja kamppailevat enemmän tai vähemmän mt-ongelmien kanssa överitehostetussa (ja tavalliselle ihmiselle kalliissa) nyky-yhteiskunnassa.