Mä olen maailman huonoin äiti

Itsellänikin kausia kun tuntuu että ole huono äiti eikä musta ole mihinkään. Mutta sitten pitää tehdä tilanteelle jotakin.

Onneksi kaksi muuta lasta olivat silloin kivasti, muuten mulla palaa ihan totaalisesti käämit jos kaikki kiukuttelevat. Varsinkin illat ovat mulla rääkymisherkkiä, tänäänkin olen herännyt vauvan kanssa jo 5:30.



Huokaus, joka ilta kun lapset niin ihanan näköisinä nukkuvat, mietin, että miksiköhän mä taas huusin niille...

välillä tai aika useinkin ajattelen itsestäni samoin. Yritä opetella itsehillintää. Mene vaikka käymään pihalla kun meinaa hermot revetä. Kyllä se siitä.

huonohermoisille äideille! älkää hankkiko useaa lasta! Yksi riittää varmasti tällaiselle äidille, kun hermot eivät kestä tappelua ym. syy varmaan omassa lapsuudessa, kun hermot riekaleina.

että haluaisin vauvan järkevöidyn ja tajuan, ettei minusta ole siihen. En aio hankkia enää yhtä ainutta lasta, ihan lasten itsensä takia. Ehkä tämä joskus helpottaa, ehkä ei, no, viimeistään varmaan sitten kun lapset muuttavat pois kotoa :p



ap

huonot hermot ja säälin lapsiani usein. lapsen varhaisvuodet tosi tärkeitä kehitykselle. Hoida parhaasi mukaan ne kaksi. Olet varmasti ihan hyvä äiti kaikesta huolimatta. Näe rajasi ja voimia!

Saatko aikaa tuulettua ja tehdä omia juttuja? Lastesi takia hanki omaa aikaa ja pidä hauskaa. Ehdit sitten ikävöidäkin ehkä heitä ja hekin saavat sinusta lomaa. miten miehesi tukee sinua, huutaako hänkin lapsille?

meillä meni vielä talokin alta homevaurioiden vuoksi ja nyt asutaan sukulaisten luona.. aina on kaiken lisäksi vielä joku " viisas" sukulainen kyselemässä, että mikä nyt on.. kun joku lapsista kikuttelee ties mistä.. pää hajoo justiinsa...

Kyllä välillä oikein inhoan itseäni, kun olen niin kamala. Ihan pikkuasioista huudan. Suutun JOKAIKISESTÄ kiusasta, vaikka olisi miten pieni. Ei hermoja minkän vertaa. Ajattelin IHAN HIRVEITÄ asioita ja vieläpä saatan sanoa ne ääneen. Lapset olisi ansainnut paremman äidin. Niin ihania ne on.

ja näkee jos multa alkaa pinna menemään oikein kunnolla ja ottaa vastuun lapsista. Antaa myös viikonloppuisin nukkua (kun mahdollista) ja omaa aikaa saan kun vain otan sitä.

Ongelmana on miehen vuorotyöt :( olemme täysin eriaikoihin töissä ja kotona, joten periaatteessa olemme aina kotona ollessamme vastuussa lapsista yksin, vaikka toinen sitten hoitaa kun toinen on töissä :( Nytkin mies on töissä, ollut koko illan ja huomen illalla sama, viikonloppuna on töissä jne.



No, eiköhän tämä tästä joskus :( olen vain niin kuoleman väsynyt, tänään lämmitin takkaa ja poika tuli siihen viereen ja sanoi " äiti, älä nuku" kun silmät meni ihan väkisin kiinni. Sanoin, ettei äiti nukukaan niin poika sanoi " miksi sitten sulla on silmät kiinni" ja sitten väkisin pidin itseäni hereillä.

ja ottaisin tuon miehen vuorotyön päivänä minä hyvänsä

kivaa puuhaa! esim. askartelua, retkeä kakun leipomista ym. ei lasten kanssa tarvitse olla tylsää. jos on auto, käykää kylässä ja uusissa paikoissa. Huomenna on uusi päivä ja aloita alusta!