Autismikuntoutuksen potilas hyökkäsi lähihoitajan päälle ja paiskasi seinään
Ihan kuin olisin lukenut uutisen edellisestä työstäni.
"Oikeus hylkäsi työnantajaa vastaan nostetut syytteet työturvallisuusrikoksesta.
Potilas hyökkäsi hoitajan päälle, tarttui tätä hiuksista ja paiskasi seinään siten, että tämä sai vammoja päähänsä ja niskaansa.
Väkivaltaa viikottain, ei voi mitään, se kuuluu työhön.
Osastolla oli naisen mukaan erilaisia suojavälineitä, joilla pyrittiin estämään lyömistä, puremista ja tarttumista. Pään suojaksi oli tarjolla pipo, kolhulippis ja pehmokypärä. Hän sanoi, että osan asiakkaista kohdalla esimerkiksi pipoa ei voinut pitää, sillä se provosoi heitä enemmän."
https://www.karjalainen.fi/kotimaa/autismikuntoutuksen-potilas-hyokkasi…
Käykäähän lukemassa tuo uutinen, siinäpä vilkaisu lähihoitajan työhön.
Siihen on syynsä että se on nyt minun entinen ammatti.
Kommentit (84)
Vierailija kirjoitti:
Ja sitten kun turvakeinoja käytetään niin ovat potilaan omaiset huutamassa miten ne ovat potilaan ihmisarvoa alentavia.
No varmasti ovatkin jos vaikka sidotaan julmasti kiinni.
On totta, että OSAN väkivaltatapauksista voi ehkäistä hyvillä ihmissuhdetaidoilla. Mutta kun puhutaan esimerkiksi kehitysvammaisista, tai pahoin muistisairaista tai varhaisista mielenterveyspotilaista, on ihan sama kuinka lempeä on lähestymistapasi, jos asiakas raivostuu tai vaikka säikähtää.
On itsellänikin kokemuksia, että osa muiden mielestä raivohulluista paapoista onkin mun kanssa toiminut hienosti, mutta toisaalta taas olen mä osumaakin saanut ihan tarpeeksi. Mulla on esimerkiksi ikuinen arpi kädessä yhden pureman seurauksena. Mua on myös revitty hiuksista niin, että esimies on joutunut tulla irrottamaan asiakasta musta irti. Mua on heitelty tuoleilla, ja mut on uhattu tappaa. Samoin mua on läpsitty takapuolelle ja puristeltu intiimeistä paikoistani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällaista työtä tekevälle lähihoitajalle palkankorotuksen voisi suodakin. Täytyy kuitenkin muistaa että suurin osa heistä tekee huomattavasti kevyempää työtä.
Totta, ei kaikki tietenkään näin pahaa ole. Lähihoitajan työssä on kuitenkin paljon väkivaltatilanteita, monet muistisairaat vanhukset ovat yllättävän väkivaltaisia. Työnantajapuoli taas pyrkii hyssyttelemään asiat hiljaiseksi.
ApTyöhöni kuuluu autismikuntoutus eikä yksikään mun työkavereistakaan ole lähihoitajia. Ihan turha väittää tätä erityisesti lähihoitajien asiaksi.
Näin.
Vierailija kirjoitti:
Miten autistin voi kuntouttaa ja onko asiaa kysytty autistiselta itseltään?
Autisteissa on hieman sellainen piirre, että jos yritetään tehdä heidän tahtonsa vastaista asiaa, he vastaavat asiaan vaikka väkivalloin.
Parasta on vain jättää rauhaan.
Samalla voisi lopettaa se ADHD:den myrkyttämisen. Uniongelmat myrkyn vuoksi ei ADHD:ta paranna.
Koko psykiatrian voisi lakkauttaa hyödyttömänä, ihmisiä tuhoavana räpeltämisenä.
Loistava idea! Kaikki dementikot, vaikeasti kehitysvammaiset ja psyykoottiset, narkomaanit ym. saisivat asua ja kulkea vapaasti, ilman mitään hoitoa tai lääkitystä. Avohoito ja itsemääräämisoikeus kaikille!
Vierailija kirjoitti:
Onneksi pääsin tuolta alalta pois. Enkä todellakaan ole palaamassa. Tein 15 vuotta tuota paskaa ja väänsin noiden kanssa, kunnes en enää jaksanut.
Itse en ehtinyt noin pitkään olla, kun mitta tuli täyteen. Nyt olen elintarviketeollisuuden parissa.
Ap
Etälamautin voisi olla pipoa parempi turvaväline.
Vierailija kirjoitti:
Etälamautin voisi olla pipoa parempi turvaväline.
Tällainen pitäisi olla ihan itsestään selvä juttu kun kyseessä väkivaltaisia vammaisia. Käsittämätöntä, jos joku laki estää tämän käytön.
Vierailija kirjoitti:
Miksi tälle autistille ei annettu rauhoittavia lääkkeitä, jotka pitävät väkivaltaisuuden kurissa?
Ja millaisessa hoitolaitoksessa autisti oli? Silläkin on merkitystä?
Ja miten työturvallisuus asiat on tuolla kyseisellä osastolla hoidettu?
Oliko potilas ihan uusi, jota ei vielä kunnolla tunnetta, vai kuinka noin raju tapahtuma pääsi käymään?
Asioilla on aina puolensa ja puolensa.
Usein myös hoitajat itse ovat hyvin itsevarmoja, ja luulevat hallitsevansa tilanteen kuin tilanteen.
Myös hoitajien käytös joitakin potilaita kohtaan on yliolkaista ja jopa pelkkää siinsoittoa.Potilaiden kanssa ei milloinkaan pidä alkaa riitelemään ja soittelemaan suutaan ilkeästi.
Autistin äitinä luen surullisena näitä tietämättömien kommentteja. Jos autisti on taipuvainen aggressiivisuuteen, räjähtäviä impulsseja ei saa millään kuntoutuksella, kasvatuksellisella tai lääkkeellä hillittyä. Valitettavasti. Vaikka hoitaja olisi kuinka taitava, kiva, lujasti lempeä ja koulutettu, konflikteja tulee. Äitinä olen ollut jo 20v iskujen, potkujen ja raapimisen kohteena.
Olen syvästi kiitollinen heille,jotka nyt työkseen hoitavat aikuista autistista lastani. Monet hoitajat pelkäävät ja vaihtuvuus on suuri. Isin palkankorotuksen ansaitsisivat.
Vierailija kirjoitti:
On totta, että OSAN väkivaltatapauksista voi ehkäistä hyvillä ihmissuhdetaidoilla. Mutta kun puhutaan esimerkiksi kehitysvammaisista, tai pahoin muistisairaista tai varhaisista mielenterveyspotilaista, on ihan sama kuinka lempeä on lähestymistapasi, jos asiakas raivostuu tai vaikka säikähtää.
On itsellänikin kokemuksia, että osa muiden mielestä raivohulluista paapoista onkin mun kanssa toiminut hienosti, mutta toisaalta taas olen mä osumaakin saanut ihan tarpeeksi. Mulla on esimerkiksi ikuinen arpi kädessä yhden pureman seurauksena. Mua on myös revitty hiuksista niin, että esimies on joutunut tulla irrottamaan asiakasta musta irti. Mua on heitelty tuoleilla, ja mut on uhattu tappaa. Samoin mua on läpsitty takapuolelle ja puristeltu intiimeistä paikoistani.
Esimerkiksi mielenterveyspotilaiden/asiakkaiden hoitoon/ohjaukseen kuuluu rajoittaminen, mikä usein laukaisee aggression. Jotkut työntekijät saattavat yrittää mielistellä tai jättää rajoittamatta selvässäkin tilanteessa väkivallan pelosta. Sitten taas ne jotka uskaltavat rajoittaa, saavat aggression niskaansa. Rajoittamisella tarkoitan esimerkiksi rajattomaan tai uhkaavaan käytökseen puuttumista jne. Ala ei sovi kaikille, koska se toisen ihmisen kieltäminen ja rajaaminen on psyykkisesti raskasta hommaa ja kaikista ei siihen ole. Osa kuvittelee, että työ on leppoista ihmissuhdetyötä, mutta se on väärä oletus. Mukaan päihteet ja esim lääkkeettömyys, niin tilanne on usein eskaloituva.
En tiedä miten tuolla kehitysvammapuolella menee, mutta näin psykiatristen asiakkaiden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi tälle autistille ei annettu rauhoittavia lääkkeitä, jotka pitävät väkivaltaisuuden kurissa?
Ja millaisessa hoitolaitoksessa autisti oli? Silläkin on merkitystä?
Ja miten työturvallisuus asiat on tuolla kyseisellä osastolla hoidettu?
Oliko potilas ihan uusi, jota ei vielä kunnolla tunnetta, vai kuinka noin raju tapahtuma pääsi käymään?
Asioilla on aina puolensa ja puolensa.
Usein myös hoitajat itse ovat hyvin itsevarmoja, ja luulevat hallitsevansa tilanteen kuin tilanteen.
Myös hoitajien käytös joitakin potilaita kohtaan on yliolkaista ja jopa pelkkää siinsoittoa.Potilaiden kanssa ei milloinkaan pidä alkaa riitelemään ja soittelemaan suutaan ilkeästi.
Autistin äitinä luen surullisena näitä tietämättömien kommentteja. Jos autisti on taipuvainen aggressiivisuuteen, räjähtäviä impulsseja ei saa millään kuntoutuksella, kasvatuksellisella tai lääkkeellä hillittyä. Valitettavasti. Vaikka hoitaja olisi kuinka taitava, kiva, lujasti lempeä ja koulutettu, konflikteja tulee. Äitinä olen ollut jo 20v iskujen, potkujen ja raapimisen kohteena.
Olen syvästi kiitollinen heille,jotka nyt työkseen hoitavat aikuista autistista lastani. Monet hoitajat pelkäävät ja vaihtuvuus on suuri. Isin palkankorotuksen ansaitsisivat.
Se on juuri näin, mutta erittäin suuri tabu.
Vierailija kirjoitti:
Alalle kaivataan enemmän miehiä.
Niin, oikeanlaisia miehiä. Osa miehistäkin on tilanteessa täysiä surkimuksia ja pelkää. Ei kaikista siihen ole. Yleensä nämä "hyvät" miehet menee psykiatriseen sairaalaan, koska siellä on kovin kysyntä ja parhaat resurssit. Sitten jotakin aikuiskoulutettuja alanvaihtajia saattaa tulla näihin kehvayksiköihin, mutta eivät välttämättä pärjää. Ja jos olet työporukassa ainoa mies, niin kaikki paskat hommat napsuu aina sille yhdelle ja samalle ja sitä ei kaikki jaksa.
Miksi kukaan poliitikko ei puutu tähän, että hoitajille saataisiin turvalliset työolosuhteet?
Autistin vanhempikin on varmasti tyytyväisempi, jos lapsen saa pidettyä kurissa esim. etälamauttimen avulla kuin että kukaan ei uskalla hoitaa lasta ja lapsi jää siksi ilman hoitoa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi kukaan poliitikko ei puutu tähän, että hoitajille saataisiin turvalliset työolosuhteet?
Autistin vanhempikin on varmasti tyytyväisempi, jos lapsen saa pidettyä kurissa esim. etälamauttimen avulla kuin että kukaan ei uskalla hoitaa lasta ja lapsi jää siksi ilman hoitoa.
Kyse on siitä, ettei tuon alan työntekijöitä arvosteta. Jos joku mielipuoli autisti menisi riehumaan jonnekin ilmastoituun officeen ylemmän sosiaaliluokan työpaikalle, niin siinä ei kissaa ehdittäisi sanoa kun tyyppi olisi poistettu ja turvajärjestelyt päivitetty. Mutta kun joku onneton lähihoitaja saa turpiinsa, se ei kiinnosta ketään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse pärjäsin tosi hyvin aikoinaan yhden isokokoisen musitisairaan papan kanssa, kun menin vain rauhallisesti tilanteisiin ja puhuin rauhallisesti ja annoin sille aikaa toimittaa asioitansa ja tottua siirtymisiin. Moni työntekijä piti häntä väkivaltaisena, vaarallisena ja hankalana. No ei ollut raukkapappa.
Muistisairaat vanhukset on vähän eri asia kuin parikymppiset raivohullut autistit.
No ei välttämättä. Mun kimppuun on käynyt takaa päin kuristamaan kurkusta ihan sellainen 74-vuotias naishenkilö. Aikamoiset voimat oli ja kun tuli täysin yllätyksenä, niin sain kyllä tehdä ihan kaikkeni että pääsin kuristusotteesta irti. Olin kumartunut petaamaan rouvan sänkyä, kun kävi kiinni. Eikä mitään ennakkovaroitusta, ihan sormia napsauttamalla vaihtui mieliala. Sen tapauksen jälkeen ei kyllä käännetty selkää hänen kanssaan. Muistisairauksia on monenlaisia ja monenlaisilla oireilla. Lisäksi ei kaikki vanhukset ole hauraita. Ikänsä ruumiillista työtä tehnyt voi halutessaan olla melkoinen voimanpesä.
Vierailija kirjoitti:
Hoitaja taitaa olla ainoa ammatti, jossa pahoinpitelyn kohteeksi joutuminen kuuluu ikään kuin työnkuvaan ilman kunnollista oikeutta puolustautua. Muistakaa nuoret tämäkin, kun mietitte uravalintaanne!
Kävisin jonkun itsepuolustuskurssin, jos olisin tekemisissä uhkaavien/impulsiivisten asiakkaiden kanssa.
Ei kai itsensä puolustamista missään kielletä? Sitä en silti epäile, etteikö turvallisuusasioissa voisi olla paljonkin parannettavaa.
Vierailija kirjoitti:
Hoitaja taitaa olla ainoa ammatti, jossa pahoinpitelyn kohteeksi joutuminen kuuluu ikään kuin työnkuvaan ilman kunnollista oikeutta puolustautua. Muistakaa nuoret tämäkin, kun mietitte uravalintaanne!
Jep. Esim vartijoille opetetaan että parempi antaa olla kuin ottaa riski väkivallasta ja heillä on kaasut ja muut välineet jos joku käy päälle. Hoitaja ei voi eikä saa jättää hoitamatta vaikka joku kuristaisi Ja heittäisi seinään??
Vierailija kirjoitti:
Hoitaja taitaa olla ainoa ammatti, jossa pahoinpitelyn kohteeksi joutuminen kuuluu ikään kuin työnkuvaan ilman kunnollista oikeutta puolustautua. Muistakaa nuoret tämäkin, kun mietitte uravalintaanne!
Myös opetusalalla tapahtuu tätä ihan jatkuvasti. Eniten se on toki verbaalista väkivaltaa tai fyysisen väkivallan uhkaa, mutta välillä myös ihan fyysistäkin. Esim. itse olen ollut mustelmille ruhjottuna yhden syksyn isokokoisen autistisen ekaluokkalaisen jäljiltä. Muitakin tilanteita on tullut vuosien varrella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On totta, että OSAN väkivaltatapauksista voi ehkäistä hyvillä ihmissuhdetaidoilla. Mutta kun puhutaan esimerkiksi kehitysvammaisista, tai pahoin muistisairaista tai varhaisista mielenterveyspotilaista, on ihan sama kuinka lempeä on lähestymistapasi, jos asiakas raivostuu tai vaikka säikähtää.
On itsellänikin kokemuksia, että osa muiden mielestä raivohulluista paapoista onkin mun kanssa toiminut hienosti, mutta toisaalta taas olen mä osumaakin saanut ihan tarpeeksi. Mulla on esimerkiksi ikuinen arpi kädessä yhden pureman seurauksena. Mua on myös revitty hiuksista niin, että esimies on joutunut tulla irrottamaan asiakasta musta irti. Mua on heitelty tuoleilla, ja mut on uhattu tappaa. Samoin mua on läpsitty takapuolelle ja puristeltu intiimeistä paikoistani.
Esimerkiksi mielenterveyspotilaiden/asiakkaiden hoitoon/ohjaukseen kuuluu rajoittaminen, mikä usein laukaisee aggression. Jotkut työntekijät saattavat yrittää mielistellä tai jättää rajoittamatta selvässäkin tilanteessa väkivallan pelosta. Sitten taas ne jotka uskaltavat rajoittaa, saavat aggression niskaansa. Rajoittamisella tarkoitan esimerkiksi rajattomaan tai uhkaavaan käytökseen puuttumista jne. Ala ei sovi kaikille, koska se toisen ihmisen kieltäminen ja rajaaminen on psyykkisesti raskasta hommaa ja kaikista ei siihen ole. Osa kuvittelee, että työ on leppoista ihmissuhdetyötä, mutta se on väärä oletus. Mukaan päihteet ja esim lääkkeettömyys, niin tilanne on usein eskaloituva.
En tiedä miten tuolla kehitysvammapuolella menee, mutta näin psykiatristen asiakkaiden kanssa.
Siksihän niitä miehiä tuonne kaivattaisiin. Fyysisesti paremmat eväät suojautua ja pitää riehujat aloillaan. Joskus vaan se voima pysäyttää, puhe ei riitä.
Soisin jokaiselle vammaisten kanssa työskentelevälle hoitajalle jonkun etälamauttimen käyttöoikeuden. Ymmärrän hyvin että siihen liittyy omat riskinsä, mutta hei, miksi väkivaltaisten ihmisten kanssa työskentelevällä poliisilla on pamppu, käsiase ja tainnutin ja hoitajalla ei? Kai jokaisella pitäisi olla oikeus itsepuolustukseen.
Näistähän tuli joku dokumentti joku aika sitten. Melkein mitään rajoitus- ja voimakeinoja ei saa käyttää koska se ei ole ihmisarvoista. Onko ihmisarvoista olla jatkuvasti työssään vaarassa?
Niissä yksiköissä joissa asukkaiden tiedetään olevan väkivaltaisia on sopparit vartijafirmojen kanssa. Eli kun se 120 kg raivokohtauksen saanut lapsen tasolla oleva mies hyökkää yökön kimppuun ja alkaa hakata päätä lattiaan, toinen yökkö (2 hoitajaa per 20 asukasta) voi soittaa vartijan paikalle. Vartija tulee sitten tunnin-puolentoista päästä tsekkaamaan tilanteen.
En ikinä suostuisi tuollaiseen työhön.