Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi tällä palstalla on joidenkin mielestä kummallista, että 19v. asuu vielä kotona?
Abin äiti
16.10.2022 |
Siis mitä ihmettä??? Tuon ikäinen on vielä hyvin nuori ja ihan hyvin voi asua kotona! En ymmärrä mikä kiire pitäisi olla muuttaa pois kotoa. Nakkaako nämä ihmettelijät lapsensa pihalle samana päivänä kun 18v. tulee täyteen?
Oma lapsi täyttää pian 19v. ja todellakin asuu vielä kotona. Ei päässyt keväällä ylioppilaaksi koska oli koronassa kahden pakollisen aineen kirjoitusten aikaan. Nyt sitten joulukuussa pääsee ylioppilaaksi. Ei olisi mitään järkeä hänen muuttaa omilleen asumaan kun käy lukiota täällä kotipaikkakunnalla. Ehtii kyllä muuttaa ensi syksynä kun aloittaa jossakin opiskelut. Ei siis hakenut mihinkään opiskelemaan nyt syksyllä vaan haluaa tehdä töitä hetken aikaa.
Mun mielestä ei olisi mitenkään outoa asua kotona myöskään silloin kun opiskelee jo esim. yliopistossa jos kerran asuu jo valmiiksi sellaisella paikkakunnalla missä on yliopisto. Vuokra-asunnot voivat olla hyvin kalliita ja niistä on kova kilpailu.
Kommentit (27)
Meillä säästetään rahaa omaan asuntoon ettei tarvitsisi muuttaa vuoralle vaan suoraan ikiomaan.
Mutta siihen on vielä pitkä matka kun on nuorella muutakin rahanmenoa kuin säästäminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täytän pian 20 ja asun edelleen vanhempieni luona. Maksan omista kuluistani ja olen tehnyt selväksi, että voin muuttaa pois jo ennen kuin löydän opiskelupaikan. Vanhemmat haluavat kumminkin vielä pitää kotona :'D
Äiti oli joutunut muuttamaan jo hyvin nuorena, 16-vuotiaana pois kotoa. Huonot olot kotona, eikä kotikaupungissa ollut mahdollista opiskella ammattia. Lähti sitten melkein toiselle puolelle Suomea asumaan, mutta välit omiin vanhempiin oli sen verran kireät etten ihmettele.
Välillä tuntuu pahalta, koska "pitäisi" jo asua omillaan. Mutta yritän jättää nuo ajatukset syrjään ja olla vaan kiitollinen hyvistä väleistä perheen kanssa. En kyllä tiedä, minne päin olisin lähtenyt viime vuonna koulujen päätyttyä ilman selvää päämäärää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ihmettele, jos lapsi opiskelee ja asuu kotona. Tosin monet joutuvat jo tässä vaiheessa muuttamaan opiskelupaikkakunnalle.
Mutta tämä kotona asuminen pitempään on nyt ihan selvästi yleistynyt. Kyllähän se omilleen muuttaminen tuo lapselle lisää vastuuta omasta elämästään. Ainakin useimmiten. Osalle tietysti vanhemmat ostavat sen oman asunnon, auton, hoitavat kaikki käytännön asiat ja antavat päälle käyttörahaa. Silloin on ihan sama, missä se lapsi asuu.
Suurin osa vanhemmista ostaa lapsilleen asunnon kun nämä lähtee opiskelemaan tai sitten häätävät vuokralaisen jo olemassa olevasta sijoitusasunnosta ja lapsi muuttaa sinne. Eikä aikuisen ihmisen kannatakaan jäädä pyörimään vanhempiensa jalkoihin. Vanhempiensa passaamat peräkammarin nuoret ovat surkea esimerkki mitä seuraa, kun jää roikkumaan lapsuuden kotiinsa.
No ei todellakaan osta suurin osa vanhemmista asunto lapsilleen vaan tuota tekee hyvin pieni vähemmistö! Suurimmalla osalla perheellisistä ei todellakaan ole mitään sijoitusasuntoja.
En näe mitään pahaa siinä, että lapsi asuisi vielä parikymppisenäkin kotona. Itse lähdin aiemmin, mutta muita mahdollisuuksia ei ollut. Useissa muissa maissa lapset asuvat vielä aikuisina kotoa, kun taas Suomessa on "kiire" päästä äkkiä omilleen.
Mistäköhän tuo on oikeasti tullut suomalaiseen kulttuuriin? Aloin nyt pohtimaan.
Eiköhän tuo ole jokaisen oma asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä muutin jo peruskoulun jälkeen omilleni, kun halusin kunnolliseen lukioon vähän isompaan kaupunkiin. Valtaosa mun niistä luokkakavereista, jotka olivat lukiopaikkakunnalta, asuivat vanhempiensa kanssa lapsuuskodissaan lukion loppuun ja muuttivat omilleen kun aloittivat jatko-opinnot, eli 19- tai 20-vuotiaina. Tämä oli 2000-luvun alussa, en tiedä onko asiat siitä miten muuttuneet, mutta ite olen aina jotenkin itsestään selvyytenä pitänyt, että toisen asteen koulutuksen ajan lapsi asuu kotona, vaikka täyttääkin 18 sinä aikana. Miksi pitäisi muuttaa pois? Omilleni olen sanonut, että 21-vee on mulle sellanen raja, että siinä vaiheessa ois hyvä viimeistään muuttaa pois. Saavat asua kotona vaikka olisivat jo töissä tuossa vaiheessa ja säästää omaa asuntoa varten jne.
Itse muistan, että olihan se aika rankkaa henkisesti asua omillaan jo niin nuoresta. Lähinnä rahan takia. Minä en saanut vanhemmiltani taloudellista tukea kuin poikkeustilanteessa ja olin omillani. Kotonaan asuvilla luokkakavereilla oli huoleton nuoruus, minä laskin kolikoita ostaakseni makaronia.
Alue: Aihe vapaa
No minä esim. muutin 17 vuotiaana silloisen muijan kanssa yhteen, ihan muuten vaan.