Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
En haluaisi valehdella lapselle joulupukista - miten kannattaisi toimia?
16.10.2022 |
Lapsi alkaa olla siinä iässä, että joulupukki tulee pian puheeksi viimeistään ikätoverien kanssa. Monista vanhemmista on mukavaa mennä mukaan "leikkiin" ja esittää lapsille, että joulupukki on olemassa. Kuvaillaan, miten tontut kurkkii ikkunoista ja tarkkailee ja leluja saa sen mukaan lahjaksi, miten kiltti on ollut. Henkilökohtaisesti en välitä tuosta ollenkaan, vaan haluaisin olla lapselle ihan rehellinen: joulupukki on satua ja lahjat tulevat läheisiltäsi, jotka ovat sinua ystävällisesti halunneet muistaa ja joita me vastavuoroisesti muistamme. En koe missään muotoa järkeväksi sitä, että lahjojen varjolla lapselta odotetaan kiltimpää käytöstä (käyttäytyy muutenkin kiltisti). En halua valehdella lapselle, että joulupukki on olemassa, sillä puhun lapselle muutenkin ikätasoisesti rehellisesti kaikesta. Siinä ei mielestäni ole mitään pahaa, jos muut haluavat mennä tuohon joulupukkisatuun mukaan, mutta minua se ei kiinnosta ollenkaan.
Miten tässä tilanteessa kannattaisi toimia, kun en halua valehdella lapselle joulupukista? Eniten mietityttää sosiaalinen paine muiden vanhempien ja lasten taholta. Jos oma lapseni menee päiväkodissa kommentoimaan, että joulupukki on satua, niin äkkiä tuosta pahastuu toiset vanhemmat, koska "pilaan joulun yllätyksen".
Onko täällä joku muu, joka ei ole lähtenyt tähän joulupukkitouhuun mukaan? Miten toimit ja miten ihmiset ympärilläsi reagoivat asiaan?
Kommentit (59)
Miksi sitä pitäisi kommentoida millään lailla? Jos lapsi kyselee joulupukista niin toteat, että sellaista ne jotkut puhuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Käyttekö seurakunnan kerhossa?
Ei käydä seurakunnan kerhossa. Lapsi on päiväkodissa.
Ap
mä en itse puhunut joulupukista, mutta vastailin jos poika jotain kysyi.
"äiti! joulupukilla on lentäviä poroja!"
"niin sitä sanotaan, että joulupukilla on poroja."
"äiti, oletko sinä nähnyt niitä poroja?"
"en ole nähnyt."
en mä tossa itse väitä, että joulupukki ois olemassa.
Vähän kurjalta ja ankealta kuulostaa. Lapsuuteen kuuluu ripaus taikaa ja ihmeitä. Niitä ei aikuisena saa enää kokea.
En olisi noin ehdoton. Ei sitä lasta tarvitse joululahjoilla kiristää, mutta eikö voi olla edes jotenkin tuossa joulupukkisadussa mukana? Ei sitä pukkia tarvitse teille kotiin ottaa aattona. Voi vaan sanoa, että pukki kävi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerrotko aina lapselle että sadut eivät ole totta? Että satujen prinsessoja ei ole olemassa eikä supersankareita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä sanoin lapselle, että se on semmoinen leikki, jota jouluna leikitään. Ei siinä ollut sen kummempaa eikä minua kiinnosta pätkääkään, mitä joku muu siitä ajattelee. Minä en ala valehdella, kuten ei valehdeltu minullekaan.
Siinä vaiheessa kun lähtee kouluun niin voi ottaa puheeksi että on jo iso lapsi ja miettiä yhdessä mitkä asiat ovat totta ja mitkä satua. Totuus kuitenkin tulee viimeistään siellä koulussa ilmi kavereiden kautta. Ja on parempi että lapsesta ei tuntuisi siltä että hänelle valehdellaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on aina puhuttu joulupukista jouluun kuuluvana satuhahmona. Lapset ovat olleet joulusta aina innoissaan eikä ole ollut tarvetta valehdella kenellekään. Jouluaattona on joulupukkia odotettu yhtälailla jännittyneenä.
Joulu on ihanaa aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerro vaikka näin kuten olen itse lapsilleni kertonut.
Joulupukki on satuhahmo ja se on tehty lasten hauskuttamiseksi kuten muutkin sadut. Talven keskelle on tehty ilon ja valon juhla ja joulupukki on osa sitä. Tähän kuuluu sellainen tapa että joulupukki tulee jakamaan koteihin vanhempien ja sukulaisten ostamat lahjat tai ne voidaan laittaa kuusenjuurelle ilman että joulupukki käy kotona. Joulupukin asu on naamiaisasu jota voi kuka tahansa käyttää ja leikkiä joulupukkia, samalla tavalla kun leikitään prinsessaa, merirosvoa tai hämähäkkimiestä.
Perheet päättää itse haluaako viettää joulua vai ei.
Mä oon sanonut lapsille että jokainen saa uskoa niihin asioihin mihin haluaa oli sitten Jumala tai joulupukki... Mutta toisen uskoa ei myöskään arvostella. Kysyttäessä voi sanoa että ei usko itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä meillä on alusta pitäen kerrottu että tämä on yhteinen leikki jota leikitään. Ja on kerrottu myös, että eihän se ole kivaa, jos olet leikkimässä jotain ihanaa leikkiä niin joku tulee viereen inttämään että ei toi ole totta, niin ei myöskään tartte tehdä niin kavereille. Eli jokaisella on oikeus eläytyä leikkiin ilman muistuttelua. Toisaalta minulla tai lapsillani ei ole velvollisuutta tukea muiden epätosia tarinoita (oli ne sitten jouluisia, uskonnollisia tai vaikeiden elämän tosiasioiden välttelyä).
Minä kiertelen asiaa. Joululahjatoiveita kyselin tässä vastikään, kun oltiin kaverin lahjaa ostamassa lelukaupassa. Lapsi näytti pari mieluista tuotetta, mutta jäi ihmettelmään, että mistä joulupukki tietää, mitä hän toivoo. Vastasin, että en tiedä, mutta toiveet on hyvä sanoa ääneen.
Lapsi on siis jo alakouluikäinen ja olen jo pari vuotta odotellut, että joulupukki jää unholaan. Meillä ei pukki ole koskaan käynyt eikä muutenkaan ole kovin perinteistä joulua. Lapsen usko joulupukkiin on jotenkin symppis juttu ja tuo omaankin jouluun mukavan lisän.
Kuinka moni kehottaisi vaikka ateistia "leikkimään mukana" ja kertomalla lapselle Jumalasta, jos siihen ei itse usko? Älytöntä tällainen, että aikuisen pitäisi esittää olevansa mukana jossain jutussa, jos siihen ei usko pätkääkään.
Ihmettelen miten kovaa osa suhtautuu joulupukista "valehtelemiseen". En tunne ketään kuka olisi menettänyt luottamusta vanhempiinsa joulupukkiuskomuksen takia. Sen sijaan on ihana muistella sitä joulun taianomaista tunnelmaa mihin kuului tonttujen varominen ja pukin odotus.
Vierailija kirjoitti:
Kerrotko aina lapselle että sadut eivät ole totta? Että satujen prinsessoja ei ole olemassa eikä supersankareita.
Siinä tapauksessa jos lasta niin voimakkaasti ympäristön toimesta johdetaan harhaan ettei hänellä ole iänmukaisesti mahdollista tehdä eroa. Eli lähinnä joulupukki ja uskonnolliset kertomukset, joita aikuiset painokkaasti toistaa tosina, kuuluvat tähän kategoriaan.
Pienelle lapselle kyllä se leikki ihan ilman valehtelua riittää joulun taikaan. Meille tuli pukki ja vaikka tiesimme, että se on vain leikki, se oli silti jännää ja hauskaa.
Mikä järki siinä huijaamisessa on? Se on puhdasta vallankäyttöä ja itse inhoaisin tehdä jotain sellaista.
Minulle on todella tärkeää, että lapseni voi tulla kysymään minulta jotain ja aina luottaa siihen, että kerron (ikätasoisesti) totuuden.
Alue: Aihe vapaa
Käyttekö seurakunnan kerhossa?