Miksi pelkään aina pahinta. Esimerkki taas eiliseltä
Puoliso lähti lenkittämään koiraa, jäin kotiin tekemään muita hommia. Aikaa kului (ehkä reilun tunnin verran) ja yhtäkkiä tajusin että hän on ollut lenkillä tavallista kauemmin. Koitin soittaa mutta puhelimeen ei saatu yhteyttä. Koitin ehkä 10min päästä soittaa uudelleen, sama juttu. Aloin huolestumaan toden teolla, käcin mielessäni läpi mitä kaikkea on voinut tapahtua (joku onnettomuus, sairaskohtaus) ja suunnittelin jo miten lähden etsimään häntä, keneltä soitan apua jne. Olin siis aivan varma että jotain kamalaa on tapahtunut. No, loppujen lopuksi puoliso kohta soittaa ja kysyy mikä hätänä kun olin laittanut useamman viestinkin kun en saanut puhelimella yhteyttä. Oli puhunut pitkän puhelun ystävänsä kanssa ja siksi ei saatu yhteyttä.
Tällaista on sattunut ennenkin, että en heti tavoita jotain lähiomaista ja heti eka ajatus on se että jotain pahaa, pelottavaa on sattunut. Iän myötä on tullut muutenkin kaikenlaisia pelkotiloja, kelaan joskus kaikkia outoja juttuja kuolemasta yms.
Kommentit (15)
Tunnistan tuosta itseni. Olen tullut siihen tulokseen, että perusturvallisuuden tunne puuttuu. Itsellä liittyy varmaan paskaan lapsuuteen, kiusaamiseen, aikuisena onnettomiin parisuhteisiin. Ei voi luottaa, että saisi olla onnellinen.
Oikeasti soitat perään reilun tunnin lenkille?! 😮
Vierailija kirjoitti:
Mt-ongelmia ollut aiemminkin kyllä, burn-out, lapsuustraumaa. Nyt tämän takia lääkitystä lisätty ja kovasti odotan terapiaan pääsyä. En pääse tästä asiasta eteenpäin omin voimin.
Ap
Tämä ei ole oikea ap, joku trollaa
T. Se oikea ap😄
Tuollaiselle on hyvä syy. Jos sen itse tajuaisi mistä johtuu, oire varmaan poistuisi. Syy jonnekin pinnan alle jääneissä asioissa mitä sinulle on joskus aiemmin tapahtunut.
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti soitat perään reilun tunnin lenkille?! 😮
Joo. Koska poikkesi normaalista lenkinpituudesta.
No tuntuu oudolta kun puhelimesta kyllä soitettaessa kuulee jos puhuu toista puhelua.
Vierailija kirjoitti:
No tuntuu oudolta kun puhelimesta kyllä soitettaessa kuulee jos puhuu toista puhelua.
Joskus ennenkin on ollut noin, että ilmoittaa jostain syystä että ei saa yhteyttä kun puhunut toista puhelua.
Vierailija kirjoitti:
No tuntuu oudolta kun puhelimesta kyllä soitettaessa kuulee jos puhuu toista puhelua.
Ehkä eri laitteella?
Oliko jompikumpi sun vanhemmista tuollainen kun olit lapsi? Mun äiti oli ja inhosin sitä hyysäämistä ja panikointia. Nyt itsellä puskee samat piirteet pinnalle.
Vierailija kirjoitti:
Oliko jompikumpi sun vanhemmista tuollainen kun olit lapsi? Mun äiti oli ja inhosin sitä hyysäämistä ja panikointia. Nyt itsellä puskee samat piirteet pinnalle.
Ei ollenkaan. Päinvastoin olisivat saaneet katsoa vähän enemmänkin perään, muta ajat oli silloin erilaiset. Ei ollut kännyköitä ja lapset menivät aika vapaasti.
Minulla on tuollainen taipumus. Joskus olen ihan fyysisesti voinut pahoin, esim. menettänyt ruokahaluni, kunnes selviää että kaikki on ok. En kuitenkaan ole yhtään läheisriippuvainen enkä kontrollinhaluinen tms.
Ensimmäinen kerta minkä muistan oli ala-asteikäisenä, kun olin yksin kotona ja odotin muita perheenjäseniäni kotiin asioilta. Ilta alkoi hämärtyä ja tuli jo pimeä eikä heitä vain kuulunut. Olin ihan varma että on tapahtunut auto-onnettomuus tms. Todellisuus muuttui oudon tuntuiseksi ja ahdistavaksi. Oli suuri helpotus kun he lopulta tulivat.
Ehkä minulla tämä kokemus lapsuudessa on jättänyt jälkensä.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Tätä kutsutaan katastrofiajatteluksi. Liittyy ahdistukseen. Itse olen samanlainen.
Yleinen ahdistushäiriö oireilee noin, tosin tuo aika lievää jos ei ole koko ajan päällä. Lapsuudesta kaikki ongelmat lähtöisin, turvaton kiintymyssuhde. Aloita vaikka tekemällä tunnelukkotesti ja lukemalla aiheesta. Eroon pääsee ymmärtämällä itseään mistä tämä on peräisin ja sitten opettelemalla rauhoittamaan itsensä hengittämällä ja esim. sanomalla itselleen ettei ole mitään hätää.
Mt-ongelmia ollut aiemminkin kyllä, burn-out, lapsuustraumaa. Nyt tämän takia lääkitystä lisätty ja kovasti odotan terapiaan pääsyä. En pääse tästä asiasta eteenpäin omin voimin.
Ap