Lue keskustelun säännöt.
Sain yhden elämäni tärkeimmän puhelun eilen. Alkoholismia sairastava äitini haluaa muutosta ja pyysi anteeksi.
14.10.2022 |
Varmaan teistä jokainen alkoholistin kanssa elänyt tietää miten se vaikuttaa itseensä ja suhteeseen tähän läheiseen. Se on tietyllä tavalla raskas taakka, jonka olemassaoloa on hankala käsitellä.
Lapsena minulla oli paljon toiveita äitini suhteen, että vielä jokin muuttuisi perheen dynamiikassa.
Oli myös kasautuvia huolia ja pelkoja. Vuosien mittaan se oli aivan liikaa itselleni mitä perheessä tapahtui. Myös isäni on alkoholisti mutta käyttäytyminen on maltillisempaa humalassa.
Äidillä se meni yli ja paljon kriisejä olemme kokeneet alkoholin käytön seurauksena. Lopulta minulla meni tietysti toivokin paremmasta.
Olen ollut masentunut lapsesta asti, aloin myös itse käyttämään alkoholia jo nuorena. Koko elämä on ollut aika haastavaa ja olen tuntenut oloni yksinäiseksi. Tavallaan ei ole ollut mitään väliä millään. Enkä tästä halua syyttää vain vanhempiani, olen omat valintani tehnyt aikuisuudessa ja kärsinyt niistä itse. Olen myös pyrkinyt ymmärtämään vanhempiani ja yrittänyt olla tukena edes jollain tasolla, en ole hylännyt ainakaan.
Minun on kuitenkin ollut myös hankala suhtautua äitiini. Siinä on ollut ristiriitaa. Iso möykky joka on vaivannut suunnattomasti välillämme, olen jopa halveksunut ja toisaalta tietenkin rakastanut.
Välillä viha ja epätoivo hänen suhteen on ollut lamauttavaa.
Eilen hän soitti minulle ensimmäistä kertaa koskaan puhelun, jossa on kertonut ottaneensa askeleen eteenpäin toipumisen suuntaan.
Hän sanoi, että kävi keskustelemassa ja aikoo hakeutua ihmisten pariin. Hän sanoi saaneensa sieltä tukea ja haluaa muutosta. Hän aikoo tehdä nyt jotain ja oli vahvemman kuuloinen kuin aikoihin. Kertoi yksityiskohtaisesti kaikesta ja häpeilemättä kaikista tunteistaan.
Hän kertoi siinä selvinpäin aika syvällisiäkin mietteitään. Kertoi, kuinka on jo pitkän aikaa ollut masentunut ja miettinyt, ettei jaksa enää ellei muutosta tapahdu. Hänelle tuli olo, että nyt on pakko toimia. Hänelle oli soittaminen ja ajan varaaminen jo vaikeaa. Hän menee eri ryhmiin ja selvien ihmisten läheisyyteen seurakunnalle. Haluaa elämään paljon muutakin kuin pienen viinanhuuruisen elämänsä.
Jatkan keskustelua alla, tästä tulee muuten liian pitkä tälle alustalle.
Kommentit (41)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, kuulostaa todella merkitykselliseltä jutulta. Hienoa nähdä ihminen alkoholin alta ja päästä kosketuksiin hänen kanssaan. Muisto, jota kannattaa vaalia, sillä alkoholistin läheisellä saattaa hyvät muistot olla todella harvassa.
Ole avoimin mielin lopputuloksen suhteen, mutta älä odota liikoja. Muista pitää huoli ennen kaikkea itsestäsi. Kaikkea hyvää sinulle ja äidillesi!
Kiitos jokaiselle <3
Tiedostan sen aivan täysin, että todennäköisempää on se, että hän jatkaa juomista kuin taas se, että hän lopettaisi. Ei hän tule ehkä koskaan lopettamaan mutta sekin on hienoa jos vähentää.
Kaikista hienointa tässä on kuitenkin se, että pääsimme hänen kanssa todelliseen yhteyteen mikä on ollut ajoittain aikamoinen kuilu. Se on ollut aika raskasta vaikka siihenkin toki on tottunut.Silti pelkästään se, että hän tiedostaa ongelman, tietää miten kokonaisvaltaisesti tämä on vaikuttanut jokaiseen perheessänme. Että hän haluaa käydä läpi syyllisyyden tunteitaan ja ymmärtää myös muiden näkökulmasta asioita. Ennen hän ennemminkin oli vihainen, jopa hyökkäävä. Kertoi, miten paljon on käsillään tehnyt töitä vuoksemme mutta ei pystynyt näkemään toista puolta, varmasti häpeä ja syyllisyys on valtavaa ollut.
Nyt todella haluaa muutosta ja sanoi itsekin, ettei aio luvata mitään mutta puhui suoraan asiat. Tämä oli se aikuinen ihminen, jota olen yrittänyt tavoitella.
Se sellainen vastuunkanto ja että on rehellinen on tåssä itselleni ja hänellekin varmaan se suurin mullistus. Olen tuota vanhempaa todella kaivannut hänestä, pitkästä aikaa näin tämän puolen hänestä ja olen siitä onnellinen. Minä sain toivoa, vaikka en ehkä juomisen lopettamiseen niin johonkin muuhun, ehkä siihen, että ihmisyys ei ole kadonnut hänestä.
Edelleen on läsnä jotain minkä ehkä ajattelin olevan jo muistoa vain.Tuen häntä mutta pidän myös etäisyyden tietenkin. Toivon hänelle kovasti hyviä asioita ja uusia tärkeitä kohtaamisia missä ikinä nyt haluaakin käydä hakemassa tukea ja voimaa arkeensa.
Minäkin yritän omaa polkuani rakentaa omalla tavallani.AP
Toivottavasti äitisi saa kiinni raittiudesta, päivä kerrallaan. Oma äitini ei onnistunut pääsemään irti sekakäytöstään ja teki lopulta itsemurhan.
Tukea olen saanut parhaiten Al-Anonista, vertaisryhmistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sori, mutta kuulostaa suoralta lainaukselta jostain elämäntaito-oppaasta alkoholistien läheisille. Kaikki lauseet on niin hienostellun sivistyneitä, etten oikeasti usko kenenkään ajattelevan noin. Joko olet lukenut koko kirjaston alkkishyllyn läpi, tai sitten kirjoitat itse sellaisia oppaita. Hyvin kirjoitettu kyllä!
Vaikka minäkään en halua herättää turhaa toivoa, se pisti kirjoituksessasi silmääni, että äitisi myönsi käyttäytymisellään ollen huonoja seurauksia teille muille perheenjäsenille.
Itse kuulin läheiseltä näitä raitistumislupauksia usein, mutta mikään niistä ei koskaan realisoitunut pitkäksi aikaa. Ja ero näissä lupauksissa oli se, että läheiseni ei IKINÄ myöntänyt omalla alkoholinkäytöllään olleen seurauksia muille. Itselleen ehkä, mutta aina syy oli muissa, muut kohtelivat häntä huonosti ja ajoivat hänet juomaan. Ikinä hän ei kuolemaansa mennessä myöntänyt, että hänen juomisensa olisi saattanut aiheuttaa mitään haittaa kellekään muulle.
Jos äitisi on pystynyt kohtaamaan sen valtavan surun ja häpeän, mitä hän on muille (erityisesti omille lapsilleen) aiheuttanut, niin silloin ollaan jo mielestäni jollain tasolla yli jonkin rajan.
Toivotaan todella, että tämä on käänne parempaan.
Vierailija kirjoitti:
Sori, mutta kuulostaa suoralta lainaukselta jostain elämäntaito-oppaasta alkoholistien läheisille. Kaikki lauseet on niin hienostellun sivistyneitä, etten oikeasti usko kenenkään ajattelevan noin. Joko olet lukenut koko kirjaston alkkishyllyn läpi, tai sitten kirjoitat itse sellaisia oppaita. Hyvin kirjoitettu kyllä!
Tämä sama tyyppi kirjoittaa tänne viikottain näitä alkoholismiin liittyviä sepustuksia. Milloin mitäkin. Kirjoitustyylistä ei voi erehtyä, eikä tietyistä yksityiskohdista.
Vierailija kirjoitti:
Ap, kuulostaa todella merkitykselliseltä jutulta. Hienoa nähdä ihminen alkoholin alta ja päästä kosketuksiin hänen kanssaan. Muisto, jota kannattaa vaalia, sillä alkoholistin läheisellä saattaa hyvät muistot olla todella harvassa.
Ole avoimin mielin lopputuloksen suhteen, mutta älä odota liikoja. Muista pitää huoli ennen kaikkea itsestäsi. Kaikkea hyvää sinulle ja äidillesi!
Minun alkoholisti läheinen ei koskaan luvannut raitistua. Hän kuoli alkoholin vuoksi. Ei tullut mitenkään yllätyksenä, mutta siitä huolimatta tuli todella surullinen olo. Vaikka se oli kyllä ollut surullinen jo pitkään hänen vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Alkoholismi ei ole sairaus. Se on addiktio.
Onko addiktio sairaus.
Tämän lahjan(horsmankukan) annan silti sydämestäin
Niin kuin anteekspyynnön, katumuksenkin
Pian se kuihtuu, ei se maljakossa kestä
Niin käy joka lupauksenkin
-V. Salmi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen iloinen puolestanne. Muista kuitenkin, että hyvin todennäköisesti jossain vaiheessa tulee takaiskuja. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei äitisi voi onnistua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, kuulostaa todella merkitykselliseltä jutulta. Hienoa nähdä ihminen alkoholin alta ja päästä kosketuksiin hänen kanssaan. Muisto, jota kannattaa vaalia, sillä alkoholistin läheisellä saattaa hyvät muistot olla todella harvassa.
Ole avoimin mielin lopputuloksen suhteen, mutta älä odota liikoja. Muista pitää huoli ennen kaikkea itsestäsi. Kaikkea hyvää sinulle ja äidillesi!
Kiitos jokaiselle <3
Tiedostan sen aivan täysin, että todennäköisempää on se, että hän jatkaa juomista kuin taas se, että hän lopettaisi. Ei hän tule ehkä koskaan lopettamaan mutta sekin on hienoa jos vähentää.
Kaikista hienointa tässä on kuitenkin se, että pääsimme hänen kanssa todelliseen yhteyteen mikä on ollut ajoittain aikamoinen kuilu. Se on ollut aika raskasta vaikka siihenkin toki on tottunut.Silti pelkästään se, että hän tiedostaa ongelman, tietää miten kokonaisvaltaisesti tämä on vaikuttanut jokaiseen perheessänme. Että hän haluaa käydä läpi syyllisyyden tunteitaan ja ymmärtää myös muiden näkökulmasta asioita. Ennen hän ennemminkin oli vihainen, jopa hyökkäävä. Kertoi, miten paljon on käsillään tehnyt töitä vuoksemme mutta ei pystynyt näkemään toista puolta, varmasti häpeä ja syyllisyys on valtavaa ollut.
Nyt todella haluaa muutosta ja sanoi itsekin, ettei aio luvata mitään mutta puhui suoraan asiat. Tämä oli se aikuinen ihminen, jota olen yrittänyt tavoitella.
Se sellainen vastuunkanto ja että on rehellinen on tåssä itselleni ja hänellekin varmaan se suurin mullistus. Olen tuota vanhempaa todella kaivannut hänestä, pitkästä aikaa näin tämän puolen hänestä ja olen siitä onnellinen. Minä sain toivoa, vaikka en ehkä juomisen lopettamiseen niin johonkin muuhun, ehkä siihen, että ihmisyys ei ole kadonnut hänestä.
Edelleen on läsnä jotain minkä ehkä ajattelin olevan jo muistoa vain.Tuen häntä mutta pidän myös etäisyyden tietenkin. Toivon hänelle kovasti hyviä asioita ja uusia tärkeitä kohtaamisia missä ikinä nyt haluaakin käydä hakemassa tukea ja voimaa arkeensa.
Minäkin yritän omaa polkuani rakentaa omalla tavallani.AP
Toivottavasti äitisi saa kiinni raittiudesta, päivä kerrallaan. Oma äitini ei onnistunut pääsemään irti sekakäytöstään ja teki lopulta itsemurhan.
Tukea olen saanut parhaiten Al-Anonista, vertaisryhmistä.
Otan osaa
Onneksi olet saanut tukea ja jaksanut apua hakea. Paljon hyvää sinulle.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lässynlässyn alkkikselta. Viikottainen paska-annos. Paljonko annoit rahaa tällä kertaa?
En minä hänelle rahaa anna juuri koskaan. Eikä sitä ole pyytänytkään. On tämä aika merkillinen puhelu koska en ole koko elämäni aikana moista saanut.
Ei tämä mitään lässyttämistä ollut.
AP
No nyt äkkiä äiti hoitoon, ja mene mukaan. Aikaikkuna saattaa mennä hyvin nopeasti kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äitisi rakastaa sinua ainakin. Se huokuu tekstistäsi. Ole siitä kiitollinen ja onnellinen. Voin vain kuvitella miltä tuntui kuulla tuo kaikki häneltä.
Vierailija kirjoitti:
Vaikka minäkään en halua herättää turhaa toivoa, se pisti kirjoituksessasi silmääni, että äitisi myönsi käyttäytymisellään ollen huonoja seurauksia teille muille perheenjäsenille.
Itse kuulin läheiseltä näitä raitistumislupauksia usein, mutta mikään niistä ei koskaan realisoitunut pitkäksi aikaa. Ja ero näissä lupauksissa oli se, että läheiseni ei IKINÄ myöntänyt omalla alkoholinkäytöllään olleen seurauksia muille. Itselleen ehkä, mutta aina syy oli muissa, muut kohtelivat häntä huonosti ja ajoivat hänet juomaan. Ikinä hän ei kuolemaansa mennessä myöntänyt, että hänen juomisensa olisi saattanut aiheuttaa mitään haittaa kellekään muulle.
Jos äitisi on pystynyt kohtaamaan sen valtavan surun ja häpeän, mitä hän on muille (erityisesti omille lapsilleen) aiheuttanut, niin silloin ollaan jo mielestäni jollain tasolla yli jonkin rajan.
Toivotaan todella, että tämä on käänne parempaan.
Tämä oli kaikessa surullisuudessaan myös erittäin herättävä viesti. Kiitos sinulle kun jaoit tämän kokemuksesi.
Minusta tuntuu jotenkin, että äitini todella on käynyt läpi näitä asioita. Se puhelu oli niin varma. Se oli hyvin erikoinen ja suorapuheista, edelleen sitä mielessäni käyn uudestaan ja uudestaan. Se oli jotain itselleni uskomatonta. Tällaiset asiat vaan saavat heräämään eloon kaikesta synkästä.
Kiitos sinulle, kaikkea hyvää.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hienoa, että sait kokea hetken jossa oli ymmärrystä ja läheisyyttä. Se on varmasti arvokasta.
Tärkeintä on kuitenkin että saat itse apua, ja pystyt irrottautumaan äidistäsi ja lapsuutesi taakoista ja alkaa kunnolla elää omaa elämääsi.
Oma äitini, johon minulla on vaikeat välit, soitti minulle samankaltaisen puhelun, ja se tuntui ihan uskomattomalta. Hän puhui ensimmäistä kertaa mielenterveysongelmistaan ja muisti asioita nuoruudestani, kun minulla oli ollut vaikeaa, vaikka luulin ettei hän ollut huomannut, ja lupasi hakea itselleen apua.
Myöhemmin olen joutunut huomaamaan, että on parempi olla odottamatta mitään. Aina, kun jotain olen odottanut, olen saanut pettyä. Niin kävi nytkin. Ei mikään muuttunut, oikeastaan meni vain pahempaan suuntaan.
Aloitin terapian ja ymmärsin, että lapsen tarve sellaiseen vanhempaan, jota minulla ei koskaan ollut, on ihan loputon. Sitä toivoo ja toivoo, mutta karu totuus on, että sen aika meni jo. Nyt olen aikuinen ja minun on oltava itse se vanhempi itselleni.
Tarkoitukseni ei ole olla tyly, mutta en osaa tätä tämän pehmeämmin muotoilla. Vaikutat fiksulta ja empaattiselta. Kaikkea hyvää sinulle ja myös äidillesi!
Mt-ongelmia ollut aiemminkin kyllä, burn-out, lapsuustraumaa. Nyt tämän takia lääkitystä lisätty ja kovasti odotan terapiaan pääsyä. En pääse tästä asiasta eteenpäin omin voimin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Sori, mutta kuulostaa suoralta lainaukselta jostain elämäntaito-oppaasta alkoholistien läheisille. Kaikki lauseet on niin hienostellun sivistyneitä, etten oikeasti usko kenenkään ajattelevan noin. Joko olet lukenut koko kirjaston alkkishyllyn läpi, tai sitten kirjoitat itse sellaisia oppaita. Hyvin kirjoitettu kyllä!
Miksi olla ilkeä? Voin hyvin uskoa, että ap juuri on lukenut aineistoa aiheesta. Vaikeiden asioiden äärellä on usein hankala pukea ajatuksiaan sanoiksi. Jos lukemalla ne täsmentyvät, kai niitä ilmaisuja käyttää sitten kertoessaan muille asioista. Kuunteles vaan jotakin dokumenttia linnakundeista tai narkeista, minkälaista sanastoa he käyttävät. Täsmälleen sivistyneitä sanoja, joita ovat esimerkiksi päihdetyöntekijöiltä oppineet.
Netistä löytyy AA:n ensimmäinen askel. Kuuntelin sen ja mietin mistä tuon kirjoittaja tietää minun juopotteluni, niin hyvin tunsin itseni tuosta kirjoituksesta. Päätin alkaa pikkuhiljaa etsimään raittiutta. Kävin terapiassa, kävin AA:ssa ja söin antabusta eikä missään vaiheessa ollut pienintäkään mielitekoa viinaan. Siita tuli viime kuussa 12 vuotta ja korkki on pysynyt kiinni.
Suosittelen kokeilemaan vertaistukea, ei AA ainoa vaihoehto ole, se vain sattui sopimaan minulle.
Vierailija kirjoitti:
Mt-ongelmia ollut aiemminkin kyllä, burn-out, lapsuustraumaa. Nyt tämän takia lääkitystä lisätty ja kovasti odotan terapiaan pääsyä. En pääse tästä asiasta eteenpäin omin voimin.
Ap
Tämä ei ollut oikea ap vaikka kyllä minulla uupumus on ollut ja traumoja, joskus lääkityskin sekä tunne että en pärjää itsekseni. Jännä, että joku toinen laittaa vaheellisesti viestiä ja silti on oikeassa jollain tapaa.
Olet oikeassa trolli kyllä, kiitos tästä. Hyvää sinulle vaikka et ehkä hyvää tarkoittanut viestilläsi.
AP
Vierailija kirjoitti:
Netistä löytyy AA:n ensimmäinen askel. Kuuntelin sen ja mietin mistä tuon kirjoittaja tietää minun juopotteluni, niin hyvin tunsin itseni tuosta kirjoituksesta. Päätin alkaa pikkuhiljaa etsimään raittiutta. Kävin terapiassa, kävin AA:ssa ja söin antabusta eikä missään vaiheessa ollut pienintäkään mielitekoa viinaan. Siita tuli viime kuussa 12 vuotta ja korkki on pysynyt kiinni.
Suosittelen kokeilemaan vertaistukea, ei AA ainoa vaihoehto ole, se vain sattui sopimaan minulle.
Vau, onnea sinulle. Kiitos kun vastasit.
Loistavaa, että olet ollut raittiina. Haluatko kertoa millainen tie on ollut kun suljit korkin?
Toivon paljon hyvää sinulle, hienoa.
AP
Alkoholismi ei ole sairaus. Se on addiktio.