Käytiin lapsen opettajan kanssa juttelemassa ja kun kävelin koulun käytävillä, ajattelin että onneksi mun kouluvuodet on jo ohi
Tuli niin ahdistava olo siellä metelöivien ja örveltävien ala-ja yläasteelaisten seassa poukkoillessa.
Kun koulun ovi pamahti selän takana kiinni tuli ihan helpotuksen huokaus, että onneksi ei enää itse tarvitse sellaisessa ympäristössä olla.
Kommentit (6)
Aivan totta joka sana, viime kerralla hakiessani siskontyttären koulusta se älytön levottomuus ja apinointi alkoi pikkuhiljaa ahdistaa
Jos opettajilla olisi enemmän auktoriteettiä sekä kuria, luulisin tilanteen olevan toinen
Vierailija kirjoitti:
Jos opettajilla olisi enemmän auktoriteettiä sekä kuria, luulisin tilanteen olevan toinen
Aha. Kerropa, millaisella auktoriteetilla hiljennetään 500 välitunnilla olevaa teiniä.
Kaikkeen tottuu. Olen ollut etätöissä 3/2020 ja nauttinut olostani. Iso talo, niin on tilaa olla missä vain. Melkein aina on joku kotona, jos kaipaa seuraa. Pihalla terassi. Valoisaa, kaunista, lemmikit, musiikkia, jopa tv päällä jos tulee jotain erityistä, mukavat kotivaatteet jne.
Sitten tuli osittainen paluu avotoimistolle. Meteliä, harmaata, vetoisuutta, työmatkat, automaattikahvia, eväiden laittoa. Voin sanoa, että pahalta tuntui ja tuntuu vieläkin. Mietin josko nostaisi kytkintä.
Sen vuoksi ymmärrän, kun lapsi tulee aina ihan rättiväsyneenä kotiin. Koulussa on kavereita ja opiskelu sujuu, mutta muuten se meno on kyllä melkoista.
Meidän lähellä on myös erään toisen koulun väistötilat ja he käyttävät lähistön liikuntapuistoa välkillä. Minä, aikuinen ihminen, menen lähes paniikkiin, kun se satalauma alkaa vyöryä kohti. Pahinta on meteli.
Opettajat on joka päivä.