Lapsuuden kodissani oli joskus ruokana vaan perunoita ja ruskeakastiketta jonka joukossa ei ollut mitään

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oi kun sais sitä hyvää ruskeaa kastiketta ja pottuja. Toinen ihanuus oli läskisoosi, jonka rippeisiin kastettiin leipäpaloja ukin kanssa

Joo surullista ettei näitä saa enää mistään.

Miksi pitäisi saada jostain? Eikun perut kiehumaan, voita pannulle ja siihen vehnäjauhot ruskistumaan, sekaan suolaa ja pippuria.

Läskisoossia???

Voihan sen läskisoosinkin tehdä itse. Tuossa taisi olla puhe ruskeasta kastikkeesta.

Pottuvelli,makaronivelli ja hernekeitto olivat meillä usein listalla, lapsille upposi. Ruskeassakastikkeessa oli useimmiten jotain lihaa .

Faith kirjoitti:

Minun lapsuudenkodissani vyönkiristysruoka oli perunavelli. Se oli velliksi laimennettua perunamuussia. Siihen laitettiin margariinisilmä. Se oli ihan hyvää kyllä.

Perunavelli

Mannavelli ja äidin tekemää marjasoppaa päälle

Molemmat olivat niin hyviä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oi kun sais sitä hyvää ruskeaa kastiketta ja pottuja. Toinen ihanuus oli läskisoosi, jonka rippeisiin kastettiin leipäpaloja ukin kanssa

Joo surullista ettei näitä saa enää mistään.

Miksi pitäisi saada jostain? Eikun perut kiehumaan, voita pannulle ja siihen vehnäjauhot ruskistumaan, sekaan suolaa ja pippuria.

No shit Sherlock!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oi kun sais sitä hyvää ruskeaa kastiketta ja pottuja. Toinen ihanuus oli läskisoosi, jonka rippeisiin kastettiin leipäpaloja ukin kanssa

Joo surullista ettei näitä saa enää mistään.

Just töissä tein meidän vanhuksille :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oi kun sais sitä hyvää ruskeaa kastiketta ja pottuja. Toinen ihanuus oli läskisoosi, jonka rippeisiin kastettiin leipäpaloja ukin kanssa

Joo surullista ettei näitä saa enää mistään.

Minä teen sianlihakastiketta aina välillä,on hyvää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oi kun sais sitä hyvää ruskeaa kastiketta ja pottuja. Toinen ihanuus oli läskisoosi, jonka rippeisiin kastettiin leipäpaloja ukin kanssa

Joo surullista ettei näitä saa enää mistään.

Niitä saa ihan itse tekemällä. Niinhän ennenkin tehtiin.

Vierailija kirjoitti:

Ja kananmunakastike ja perunat. Valkokastike jonka sekaan murskattiin keitettyä kananmunaa.

Tätä syötiin myöskin ja hyvää oli!

Anoppi teki aina samoja ruokia ja alkuviikosta oli perunaa jauhelihakastikkeella ja keskellä viikkoa perunaa ja makkarakastiketta.

Perjantaina sitten perunaa ja laihaa jauheliha-makkarakastiketta eli jatkoi vedellä ja yhdisti tähteet.

Porkkanaraaste salaattina

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oi kun sais sitä hyvää ruskeaa kastiketta ja pottuja. Toinen ihanuus oli läskisoosi, jonka rippeisiin kastettiin leipäpaloja ukin kanssa

Joo surullista ettei näitä saa enää mistään.

Miksi pitäisi saada jostain? Eikun perut kiehumaan, voita pannulle ja siihen vehnäjauhot ruskistumaan, sekaan suolaa ja pippuria.

Läskisoossia???

Voihan sen läskisoosinkin tehdä itse. Tuossa taisi olla puhe ruskeasta kastikkeesta.

Sitä kutsutaan nykyään sianlihasipatiksi. Läskisoosi ei taitais kelvata. Se on tosi hyvää, kannattaa opetella tekemään. Meillä ei kyllä ollut sitä sianlihaa soosissa, sipulisoosia ja perunaa syötiin.

Nälkä oli, mutta siihen tottui. Ei pelota ensi talvi eikä seuraavakaan ruoan suhteen.

Maitoperunakeitto oli toinen ruoka, jota kotona tehtiin. Hyvää oli. Sähkökriisin aikaan ei ollut rahaa sähkölaskuun joten sähköt meni poikki. Kerrostalossa oli kyllä kuumaa vettä. Sitä ja kauraryynejä sekoitettiin niin sai kauraryynit syötyä.

Joskus kun oli rahaa niin maitoperunakeittoon oli laittaa lauantaimakkaran paloja. Se oli juhlaa.

Näkkileipä ja ranskanleipä olivat leipiä. Ilman päällystettä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oi kun sais sitä hyvää ruskeaa kastiketta ja pottuja. Toinen ihanuus oli läskisoosi, jonka rippeisiin kastettiin leipäpaloja ukin kanssa

Joo surullista ettei näitä saa enää mistään.

Just töissä tein meidän vanhuksille :)

Isä tekee usein läskisoosia ja pottuja. Oon itekkin joskus tehnyt vaan ei se kovin terveellistä taida olla. Osaan aika hyvin perinneruuat kun lapsena maalla tein talkooporuukoille sapuskat. Perusruuat on helppoja tehdä. Meillä syötiin paljon poroa, kun olin pieni. Ja naudanlihaa ostettiin tuottajahintaan sitten. Vanhemmat ostaa vieläkin pakasteentäytettä tyyliin puolikas possu kerralla paloiteltuna pakastimeen koko vuodeksi

Koko suomalainen perinneruokakulttuuri perustuu köyhyyteen. Välillä kadehdin todella paljon muiden maiden rikasta ja maistuvaa yhteisöllistä ruokakulttuuria. Köyhäily ei ollut mikään 60-70-lukujen juttu, aika monet sillä ajalla syntyneet toivat köyhäilytapansa myös meidän 90-luvulla syntyneiden lasten elämään. Esim. meillä molemmat vanhemmat töissä läpi laman, hyväpalkkaisia, mutta silti kotona huudettiin, jos otti kaksi leikkelettä. Vain yksi hedelmä päivässä oli sallittu jos nyt hedelmiä oli. Päivällistä ei ollut koskaan, koulussa piti syödä. Viikonloppuisin äiti teki joskus ruokaa ja se oli aina jotakin todella köydää esim. perunaa ja munakastiketta ja iltapalaksi sitten paistettiin niitä perunan kuoria.. Jos joskus sai karkkia niin siitä tehtiin suuren suuri numero. Enpä muistele lämmöllä heitä enkä kodin ruokaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oi kun sais sitä hyvää ruskeaa kastiketta ja pottuja. Toinen ihanuus oli läskisoosi, jonka rippeisiin kastettiin leipäpaloja ukin kanssa

Joo surullista ettei näitä saa enää mistään.

Miksi pitäisi saada jostain? Eikun perut kiehumaan, voita pannulle ja siihen vehnäjauhot ruskistumaan, sekaan suolaa ja pippuria.

Läskisoossia???

Voihan sen läskisoosinkin tehdä itse. Tuossa taisi olla puhe ruskeasta kastikkeesta.

Sitä kutsutaan nykyään sianlihasipatiksi. Läskisoosi ei taitais kelvata. Se on tosi hyvää, kannattaa opetella tekemään. Meillä ei kyllä ollut sitä sianlihaa soosissa, sipulisoosia ja perunaa syötiin.

Nälkä oli, mutta siihen tottui. Ei pelota ensi talvi eikä seuraavakaan ruoan suhteen.

Maitoperunakeitto oli toinen ruoka, jota kotona tehtiin. Hyvää oli. Sähkökriisin aikaan ei ollut rahaa sähkölaskuun joten sähköt meni poikki. Kerrostalossa oli kyllä kuumaa vettä. Sitä ja kauraryynejä sekoitettiin niin sai kauraryynit syötyä.

Joskus kun oli rahaa niin maitoperunakeittoon oli laittaa lauantaimakkaran paloja. Se oli juhlaa.

Näkkileipä ja ranskanleipä olivat leipiä. Ilman päällystettä.

Sipatti on kinkusta (sianlihasta) ja valkoisesta maitokastikkeesta valmistettu ruokalaji. Sipatti tarjoillaan esimerkiksi keitettyjen perunoiden kera. 

Läskisoosiin ei tule maitoa.

Kasvoin mummon hoivissa, joten nämä ruuat on tuttuja. Makaroonivelli oli lemppari, samoin kaikki puurot ja kiisselit. Lämmin ruoka oli aina perunaa ja kastiketta, jälkiruuaksi kiisseliä. Aamulla puuroa ja illalla velliä.  Kasvisosion hoiti aina itse säilötyt kurkut ja hölskykurkut. Jos vähän paremmin syötiin mummo teki kermasalaattia. 

Vierailija kirjoitti:

Koko suomalainen perinneruokakulttuuri perustuu köyhyyteen. Välillä kadehdin todella paljon muiden maiden rikasta ja maistuvaa yhteisöllistä ruokakulttuuria. Köyhäily ei ollut mikään 60-70-lukujen juttu, aika monet sillä ajalla syntyneet toivat köyhäilytapansa myös meidän 90-luvulla syntyneiden lasten elämään. Esim. meillä molemmat vanhemmat töissä läpi laman, hyväpalkkaisia, mutta silti kotona huudettiin, jos otti kaksi leikkelettä. Vain yksi hedelmä päivässä oli sallittu jos nyt hedelmiä oli. Päivällistä ei ollut koskaan, koulussa piti syödä. Viikonloppuisin äiti teki joskus ruokaa ja se oli aina jotakin todella köydää esim. perunaa ja munakastiketta ja iltapalaksi sitten paistettiin niitä perunan kuoria.. Jos joskus sai karkkia niin siitä tehtiin suuren suuri numero. Enpä muistele lämmöllä heitä enkä kodin ruokaa. 

Olet kyllä aika tökerö. Mitä vikaa on kananmunakastikkeessa ja perunoissa? Ravinnot huippua.

Ai niin, se on halpaa ja nirso tykkää vain kalliista. Voi hemmetti!

Sehän on namia!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oi kun sais sitä hyvää ruskeaa kastiketta ja pottuja. Toinen ihanuus oli läskisoosi, jonka rippeisiin kastettiin leipäpaloja ukin kanssa

Joo surullista ettei näitä saa enää mistään.

Miksi pitäisi saada jostain? Eikun perut kiehumaan, voita pannulle ja siihen vehnäjauhot ruskistumaan, sekaan suolaa ja pippuria.

Läskisoossia???

Voihan sen läskisoosinkin tehdä itse. Tuossa taisi olla puhe ruskeasta kastikkeesta.

Sitä kutsutaan nykyään sianlihasipatiksi. Läskisoosi ei taitais kelvata. Se on tosi hyvää, kannattaa opetella tekemään. Meillä ei kyllä ollut sitä sianlihaa soosissa, sipulisoosia ja perunaa syötiin.

Nälkä oli, mutta siihen tottui. Ei pelota ensi talvi eikä seuraavakaan ruoan suhteen.

Maitoperunakeitto oli toinen ruoka, jota kotona tehtiin. Hyvää oli. Sähkökriisin aikaan ei ollut rahaa sähkölaskuun joten sähköt meni poikki. Kerrostalossa oli kyllä kuumaa vettä. Sitä ja kauraryynejä sekoitettiin niin sai kauraryynit syötyä.

Joskus kun oli rahaa niin maitoperunakeittoon oli laittaa lauantaimakkaran paloja. Se oli juhlaa.

Näkkileipä ja ranskanleipä olivat leipiä. Ilman päällystettä.

Sipatti on kinkusta (sianlihasta) ja valkoisesta maitokastikkeesta valmistettu ruokalaji. Sipatti tarjoillaan esimerkiksi keitettyjen perunoiden kera. 

Läskisoosiin ei tule maitoa.

Sipattia meillä syödään vieläkin.

olet kyllä paska! vanhempasi olivat kehitysvammaisia narkkareita.

Perunaa ja kastiketta siis.

Oli meilläkin, jopa useasti. Vatsa tuli täyteen ja ihan kunnollisiksi aikuisiksi kasvettiin. En ole koskaan osannut ajatella tuosta sen isompaa draamaa? 

Vierailija kirjoitti:

Ja kananmunakastike ja perunat. Valkokastike jonka sekaan murskattiin keitettyä kananmunaa.

Täähän on itse asiassa ihan hyvää ruokaa. Lapsille luulisi maistuvan. Ja siinä on kananmunan muodossa sitä proteiiniakin.

Joku oli jo puhunutkin siitä, ettei joka ruoalla tarvitse olla sen tuhannen sorttia tarjottavaa, mutta siitä päästään ravintosuosituksiin ja siihen, että pitäisi olla se puoli kiloa kasviksia päivässä. Ei onnistu näillä hinnoilla, kyllä häviää nimenomaan kasviksista ja proteiinista, kun ruoasta säästää. Toisella aterialla rehuja ja toisella proteiinia.

Porkkana on onneksi edullista ympäri vuoden ja sillä voi jatkaa melkein kaikkia ruokia. Samoin ollaan siinä pisteessä, että jos jostain on proteiinia saatava, niin kasviproteiinit alkaa olla lihaa halvempia. Miehelle just sanoin, että tofua tulee jatkossakin, kun ei kohta ole varaa lihaa ostaa. Harmi vaan, että siinä on ekologisuus kaukana, oli kuinka luomua hyvänsä.