En uskalla mennä metsään, mutta haluaisin lapseni liikkuvan siellä
miten opettaa lapsi liikkumaan luonnossa jos ei itse uskalla?
Kommentit (38)
Miksi haluat, että lapsesi tekee jotain, mitä et itse tee?
Miksi tämä metsään meneminen on niin tärkeää?
Tee lapsesi kanssa sellaisia asioita, joista pidätte kumpikin, ei se metsään meneminen ole hampaat irvessä suorittamisen arvoista.
Lapsi kyllä huomaa, että pelkäät, ettet viihdy, ei ole kivaa.
Kyseessä on kuitenkin vapaa-aika, harrastaminen, eikä kenelläkään ole vapaata mielinmäärin tai rajattomasti mahdollisuutta harrastaa. Silloin kun on, silloin tehdään oikeasti kivoja juttuja. Yhdelle se voi olla metsässä rämpimistä, toiselle postimerkkikokoelman järjestämistä, kolmannelle uimahalli jne.
Mieti mitä haluaisitte yhdessä tehdä lapsesi kanssa ja tehkää sitä omaa juttuanne, nauttikaa ja nauttikaa toistenne seurasta.
Laita lapsosesi vaikkapa partioon, tai muuhun luonnossa liikkuvaan porukkaan. Itse voi sitten istuskella levollisin mielin taas baarissa.
Karhuja on moni vuosi kymmeniä yrittänyt korpimetsistä etsiä, ei ole onnistunut vaikka tuoreet jäljet löytyy, millä todennäköisyydellä siis sinä aloittaja siihen törmäisit ?
Mua pelottaa eksyminen. Mulla on aivan surkea suuntavaisto ja käytännössä joka kerta kun olen mennyt yksin metsään olen eksynyt. Viimeksi kesällä lähdin Nuuksioon kiertämään 1,5 km merkittyä reittiä. Lopputulos 12 tuntia eksynyttä harhailua siellä metsissä, kunnes tulin autotielle jolta löytyi linja-autopysäkki ja pääsin bussilla ihmisten ilmoille. Oman autoni jouduin hakemaan myöhemmin taksin avulla :D
Partioharrastuksen kautta oppii turvallisesti olemaan metsässä.
Karhuja nyt on aika vaikea löytää vaikka etsisikin. Mun mies on metsäkoneen kuljettaja alueella jolla niitä on ja on nähnyt paljonkin karhun läjiä ja raapimajälkiä puissa mutta itse karhua ei kertaakaan. Sen sijaan sudet joskus on tulleet uteliaana katsomaan mikä meininki, ja kerran hän ei tosiaan uskaltanut poistua sieltä ohjaamosta kun pari sutta päivysti siellä alhaalla eikä lähtenee tpois vaikka taputti käsiä yhteen ja huusi. Ajallaan sitten lähtivät itsekseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pururata.
Ne karhut on just pururadalla täällä.ap
Missä ihmeessä sä oikein asut, jos teillä päin karhuja yleisesti näkyy pururadoilla? Tai miten korvessa teillä päin on pururadat?
Täällä on vesitorni melko keskustassa ja sen vieressäkin oli karhu. Joku oli laittanut kuvan facebookkiin siitä. ap
Metsissä liikkuu raiskaajia. Kannattaa varoa oikein tosissaan,
Ei kannata tulla metsään jos pelkäät r aiskausta.
Vaanin yleensä polkujen vierellä.
Pelkäätkö pimeääkin ja rappusia, liukuportaita ja hissejä. Pakko olla provo
Vierailija kirjoitti:
Metsissä liikkuu raiskaajia. Kannattaa varoa oikein tosissaan,
Metsän siimeksessä ähinät ja huudot ei kuulu kauas ja saa rauhassa vetää.
Lasta en päästäisi metsään kun me pedot liikumme siellä ja saalistamme.
Vierailija kirjoitti:
Mua pelottaa eksyminen. Mulla on aivan surkea suuntavaisto ja käytännössä joka kerta kun olen mennyt yksin metsään olen eksynyt. Viimeksi kesällä lähdin Nuuksioon kiertämään 1,5 km merkittyä reittiä. Lopputulos 12 tuntia eksynyttä harhailua siellä metsissä, kunnes tulin autotielle jolta löytyi linja-autopysäkki ja pääsin bussilla ihmisten ilmoille. Oman autoni jouduin hakemaan myöhemmin taksin avulla :D
Itse eksyn helposti, mutta nykyisin on puhelimessa esim googlefit siitä valitsee liikkumistavan ja seuraa karttaa, joka siis on siellä missä sinäkin menossa, mahdoton eksyä kun viivaa piirtää..
Lapsi kannon nokkaan punkkien syötäväksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä pelkäät siellä metsässä?
Kesällä karhuja, punkkeja, eksymistä.
No miksi sitten lapsesi pitää sinne mennä, karhujen ja punkkien sekaan ja eksymään? Miksi haluat hänelle vaaraa? Taidat olla nyt ihan sekaisin.
Liika kaupungistuminen teetättää tuota että metsä alkaa tuntua pelottavalta, mutta siihen auttaa, jos liikkuu metsässä jonkun seurassa, tai jos yksin niin jollakin välineellä esimerkiksi pyöräillen tai hiihtäen.
Pikkuisessa lähimetsikössä ei ole karhuja, eikä sinne pääse eksymäänkään. Punkeilta suojaudutaan vaatteilla.
Minä pyörin metsässä joka ikinen päivä. Se on minulle lepo- ja hiljentymispaikka, jossa mieli rauhoittuu ja stressi purkautuu. Mikään eräpirkko en koe olevani, mutta rakastan metsää ja sen vaikutusta itseeni. Pari viikkoa sitten kuulin, että 500:n metrin päässä vakiolenkistäni oli luotettava havainto karhusta. Sen jälkeen jännitti pari päivää, mutta arvelin, että karhu on kyllä ottanut hatkat alueelta jo aikaa sitten. Yksikään punkki ei minuun ole koskaan tarttunut. Käärmeitä näen kyllä useamman vuosittain, mutta ei niistä koskaan mitään vaaraa ole ollut, karkuun painavat niin lujaa, että hyvä kun huomata ehtii. Eksymistä voi vältellä pysyttelemällä poluilla ja tekemällä havaintoja ympäristöstä. Kun painaa mieleensä vaikka erikoisen näköiset puut ja isot kivet, ne auttavat suunnistamisessa. Mutta tietysti kannattaa pitää mukana myös kännykkä ja tutustua alueeseen pikku hiljaa. Sitten, kun osaa liikkua lähellä, voi alkaa laajentaa reviiriään.