Kaipailen vinkkejä pitkään elämän kestävään avioliittoon

Vierailija kirjoitti:

Aloita ja päätä jokainen päivä suukolla ja sanomalla huomenta rakas/hyvää yötä rakas. Kun puolisosi lähtee kotoa, anna pusu ja sano moi moi kulta. Kun hän tulee kotiin, mene ovelle vastaan, pussaa ja halaa.

Oksitosiinia eli kiintymyshormonia erittyy näissä tilanteissa ja sen vaikutus kestää kolme päivää. Mulla ja miehelläni on kestänyt "alkuhuuma" tämän ansiosta 20 vuotta. Moni mieheni tuttava on kysynyt häneltä, miten saisi samanlaisen suhteen. En ihmettele: olen huomannut, että moni tuskin katsettaan puhelimesta nostaa, kun puoliso lähtee asioilleen. Tätä kullittelua ja hellittelyä on ihan avoimesti kadehdittukin, kun oma puoliso on kosketuksen puutteessa muuttunut vieraaksi ja jopa vastenmieliseksi.

Meillä tämä sama tyyli! Aina pusut ja halit aamuin illoin sekä kun toinen lähtee kotoa tai tulee kotiin.

Suhde kestänyt yli 40 vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pariskunta iltama. Pelatkaa korttia, täytelkää ristikoita, kokeilkaa värittää aikuisten värikirjaa. Sopikaa kerran kuussa romanttinen piknik päivä.

Runoiltoja. Kumpikin lausuu toisilleen runoja.

Varojen mukaan lomailua kotimaassa.

Uskaltakaa puhua ongelmista. Listatkaa suhteen plussia ja miinuksia.

AP ei sanonut, onko suhteessa miehen vai naisen kanssa mutta enpä usko, että kukaan mies haluaa tällaisia asioita parisuhteeltaan. Nämä ovat sellaisia juttuja, joita harrastavat opiskelijat tai toisiinsa kyllästyneet pariskunnat ystäväpariskuntien kanssa. Ainakin kaikki tuntemani miehet kammoavat tällaista. Kas kun ei vielä pitäisi teatteriin mennä.

Mun vinkki on riittävästi kosketusta, ja keskustelua ihan muista asioista kuin jostain plussista tai miinuksista. Ehkä parisuhde on joillekin projekti. Kyllä siihen pitää panostaa mutta se onnistuu ihan normaalilla läsnäololla ja toisen huomioimisella.

Mies lähtee hakemaan huomiota ja toimintaa muualta. Pettämiseen päätyneet ovat usein sanoneet lähteneensä salarakkaan matkaan tylsyyden vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pariskunta iltama. Pelatkaa korttia, täytelkää ristikoita, kokeilkaa värittää aikuisten värikirjaa. Sopikaa kerran kuussa romanttinen piknik päivä.

Runoiltoja. Kumpikin lausuu toisilleen runoja.

Varojen mukaan lomailua kotimaassa.

Uskaltakaa puhua ongelmista. Listatkaa suhteen plussia ja miinuksia.

AP ei sanonut, onko suhteessa miehen vai naisen kanssa mutta enpä usko, että kukaan mies haluaa tällaisia asioita parisuhteeltaan. Nämä ovat sellaisia juttuja, joita harrastavat opiskelijat tai toisiinsa kyllästyneet pariskunnat ystäväpariskuntien kanssa. Ainakin kaikki tuntemani miehet kammoavat tällaista. Kas kun ei vielä pitäisi teatteriin mennä.

Mun vinkki on riittävästi kosketusta, ja keskustelua ihan muista asioista kuin jostain plussista tai miinuksista. Ehkä parisuhde on joillekin projekti. Kyllä siihen pitää panostaa mutta se onnistuu ihan normaalilla läsnäololla ja toisen huomioimisella.

Mä kammoan sohvalla löhöävää halinallea. Lähtisin tommosesta suhteesta.

Mieti, onko tärkeämpää olla oikeassa vai onnellinen.

Vierailija kirjoitti:

Pariskunta iltama. Pelatkaa korttia, täytelkää ristikoita, kokeilkaa värittää aikuisten värikirjaa. Sopikaa kerran kuussa romanttinen piknik päivä.

Runoiltoja. Kumpikin lausuu toisilleen runoja.

Varojen mukaan lomailua kotimaassa.

Uskaltakaa puhua ongelmista. Listatkaa suhteen plussia ja miinuksia.

Aikuisten värikirja? Runoiltoja?

Mitä v ttua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pariskunta iltama. Pelatkaa korttia, täytelkää ristikoita, kokeilkaa värittää aikuisten värikirjaa. Sopikaa kerran kuussa romanttinen piknik päivä.

Runoiltoja. Kumpikin lausuu toisilleen runoja.

Varojen mukaan lomailua kotimaassa.

Uskaltakaa puhua ongelmista. Listatkaa suhteen plussia ja miinuksia.

AP ei sanonut, onko suhteessa miehen vai naisen kanssa mutta enpä usko, että kukaan mies haluaa tällaisia asioita parisuhteeltaan. Nämä ovat sellaisia juttuja, joita harrastavat opiskelijat tai toisiinsa kyllästyneet pariskunnat ystäväpariskuntien kanssa. Ainakin kaikki tuntemani miehet kammoavat tällaista. Kas kun ei vielä pitäisi teatteriin mennä.

Mun vinkki on riittävästi kosketusta, ja keskustelua ihan muista asioista kuin jostain plussista tai miinuksista. Ehkä parisuhde on joillekin projekti. Kyllä siihen pitää panostaa mutta se onnistuu ihan normaalilla läsnäololla ja toisen huomioimisella.

Mä kammoan sohvalla löhöävää halinallea. Lähtisin tommosesta suhteesta.

Eihän tuollaisen naislähtöisen mukatekemisen vaihtoehto ole sohvalla löhöäminen, vaan normaali arkielämä. Ainakin meillä siihen kuuluu pihatöiden tekeminen, mökillä käyminen, kalastaminen, pitkät keskustelut kaikesta tekniikan ja taiteen väliltä jne. Tämä juuri lujittaa sitä yhdessä olemisen ja tekemisen tunnetta.

Näytä mulla mies, joka haluaa värittää aikuisten värityskirjaa. Aika monelle sellaisia harrastava nainenkin on turn off.

Vierailija kirjoitti:

Puhukaa kaikesta. Ikävät asiat kannattaa selvittää heti eikä jättää katkeruuden siementä itään puhumattomuudella.

Älkää pelätkö konfliktia, vaan luottakaa siihen että suhde kestää erimielisyydet ja kiivaammatkin keskustelut.

Emme halua riidellä eikä suhteessamme solvata kumpaakaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puhukaa kaikesta. Ikävät asiat kannattaa selvittää heti eikä jättää katkeruuden siementä itään puhumattomuudella.

Älkää pelätkö konfliktia, vaan luottakaa siihen että suhde kestää erimielisyydet ja kiivaammatkin keskustelut.

Emme halua riidellä eikä suhteessamme solvata kumpaakaan

Ainoat lähipiirisäni eronneet ovat niitä, jotka eivät kuulema koskaan riidelleet.

Meillä on sanasotia, mutta hillitön intohimo ja rehellisyys ja samat arvot ovat pitäneet meidät yhdessä.

Myöski tarpeeksi omia juttuja ettei olla kuin paita ja peppu aina yhdessä.

T.52 v yhdessä.

Ei siinä ole muuta vinkkiä kuin kestää toisen puutteet kaikki ei kestä.

Ota selvää, haluaako se toinenkin sitä samaa.

Laatikaa sit yhdessä suhteelle säännöt ja sitoutukaa noudattamaan niitä.

Päivitys aika-ajoin.

Mä mokasin tässä. Vein vihille kilttimiehen, jolle aina kävi kaikki. Oletin, että hän haluaa sitä mitä minäkin, kun ei koskaan sanonut mihinkään ei. Kaikki aina kävi hänelle, mitä ehsotin.

Niin sitten paljastui miehen aika paha kaksoiselämä, en toivu kai koskaan.

Tärkein on valita puoliso, joka tuntuu jokaisessa asiassa täydelliseltä, erityisesti seksuaalisesti. Mies tai nainen, jota todella haluat, joka on hyvännäköinen, seksikäs ja jota kohtaan tunnet halua hemmotella ja palvoa. Seksuaalinen yhteys on minusta asia, josta ei riittävästi puhuta, vaikka tietenkin samanlaiset arvot ja ajanviettotavat ovat yhtä tärkeitä. Tärkeää on myös pitää hauskaa yhdessä, toimia usein kuten suhteen alkuaikoina, hullutella, pitää hauskaa, tehdä arkenakin välillä jotain tavallisuudesta poikkeavaa, ettei jumiuduta arkeen. Omasta ulkonäöstä ja henkisestä viriiliydestä pitää myös huolehtia.

Mutta siitä huolimatta ei kukaan voi taata rakkauden kestämistä. Koska molempien pitää haluta jatkaa ja rakastaa aidosti. Jos rakkautta ei enää ole, on parempi lähteä.

Ehkä sekin on yksi kestävyyttä edistävä asia, ettei pidä puolisoa itsestäänselvänä. Mikä tahansa suhde voi päättyä. Vaikka hulluun rakkauteen jotakuta toista kohtaan.

N54, 34 vuotta yhdessä.

Naimisissa oleva nainen

- kuolee nuorempana kuin sinkkunainen

- on onnettomampi

-sairaampi

-ylipainoisempi

Ajatuksiani omasta, joku vuosi sitten päättyneestä vuosikymmenten liitosta. Olen leski.

Ihan hauska kuulla, että joillakin pariskunnilla on aamu-ja iltarutiinina halata ja sanoa jotain hellää. Samoin eräs julkkisnainen on kertonut että hän ja puolisonsa sanovat yhä joka päivä toisilleen rakastavansa. Tapansa kullakin pariskunnalla. Me ei tarvittu noita pakonomaisia päivittäisiä rutiineja, läheisyyttä ja yhteenkuuluvuutta oli ihanasti ilman niitäkin.

Toki vuosien aikana oli riitelyä ja erimielisyyttä, harvakseltaan niitä tuli ja meni. Asiat riitelivät, sanoisin näin. Koskaan emme haukkuneet toisiamme kovin sanoin, emme lähteneet ovi paukkuen pois suutuspäissä tms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puhukaa kaikesta. Ikävät asiat kannattaa selvittää heti eikä jättää katkeruuden siementä itään puhumattomuudella.

Älkää pelätkö konfliktia, vaan luottakaa siihen että suhde kestää erimielisyydet ja kiivaammatkin keskustelut.

Emme halua riidellä eikä suhteessamme solvata kumpaakaan

Ainoat lähipiirisäni eronneet ovat niitä, jotka eivät kuulema koskaan riidelleet.

Meillä on sanasotia, mutta hillitön intohimo ja rehellisyys ja samat arvot ovat pitäneet meidät yhdessä.

Myöski tarpeeksi omia juttuja ettei olla kuin paita ja peppu aina yhdessä.

T.52 v yhdessä.

Naisen on erittäin tärkeää haluta miestään.

Nainen lähtee ruohon taa helpommin kuin mies ja kaipaa vaihtelua.

Miehen on oltava himoittava.

Vierailija kirjoitti:

Naimisissa oleva nainen

- kuolee nuorempana kuin sinkkunainen

- on onnettomampi

-sairaampi

-ylipainoisempi

Ei pidä yleistää. Mies ja minä olemme onnellisempia yhdessä kuin sinkkuna ja molemmilla on erittäin hyvä olla suhteessa. Olemme hoikkia, liikumme ja syömme terveellisesti, emme ole lihavia.

Luovu ajatuksesta olla onnellinen tai edes tyytyväinen. Siedä kaikki. Älä eroa.

Jos puoliso on samanlainen, liittonne kestää.

Voi tietenkin kysyä mitä järkeä tuossa on, mutta nyt olikin kyse vain liiton kestävyydestä.

Enpä tiedä mitä tuohon voisi vastata. Yritän kuitenkin.

Älä mene naimisiin, ellet oikeasti rakasta sitä ihmistä. Jos rakastat, pidä sitä yllä, muista että sanot "tahdon", se on sitä että tahdot rakastaa, koska se ei ole itsestään selvää. Tulee aikoja kun tuntuu ettei enää tahdo rakastaa, mutta jos sen on luvannut, niin se kannattaa pitää. 

Minä olen sanonut kaksi kertaa Tahdon, mutta se ei ole vain itsestä kiinni. Ensimmäisen kierroksen Tahdon jätti minut toisen naisen vuoksi. Eipä siinä enää tahtomiset auttaneet. 

Toisen kierroksen Tahdon on ollut tässä nyt 22 vuotta, mutta oma tahtominen on lujilla. Ilmoitan itselleni joka aamu, että tahdon, jotta voisin edes yrittää. Tuo toinen osapuoli ei ole halunnut minun kanssa seksiä 4 vuoteen (luit oikein), eikä se osaa (halua?) tukea minua elämän vaikeissa tilanteissa, Pilaa ilontunteet, on hyvin ankea henkilö. Ja silti olen joka päivä miettinyt, että olen luvannut rakastaa, tahdon rakastaa. 

Vaan kyllä nyt jo tuntuu, että en enää tahdo. Ja silti jaksan ja jatkan. En halua rikkoa lasten ja meidän kotia. Tahdonko? Olisinko onnellisempi ilman tuota toista? En tiedä. Äitini sanoo että en. Yksin ei ole hyvä olla vanhana. Näin se varmaan on.

Hullu ei huomaa viisas ei puhu mitään! Ala katsoo Tv 11 dokumentit 90 päivää morsiamena ja häiden jälkeen. Niin kuulet mitä aviopareille morsiamen vanhemmat puhu kestävästä litosta kuolemaan asti.

Tili tehdään ostaessa eli valitse miehesi huolellisesti. Sen jälkeen se on tahtotila eli tahdotko elää tämän miehen kanssa loppuikäsi.

Jos kunnioitus ja rakkaus pysyvät niin onnistuu. Koskaan ei ole takeita siitä toisesta osapuolesta miten muuttuu. Kokemusta on. Ero tuli 20 vuoden jälkeen. Niin kylmäksi ja välinpitämättömäksu ex-mies muuttui.