Lue keskustelun säännöt.
Kokemuksia parisuhteesta, jossa mies on lyhyempä, vähemmän tienaava, alemmin koulutettu, tms?
10.10.2022 |
Siis jollakin osa-alueellaan naistaan merkittävästä 'huonompi'. Itsellä tällaiset suhteet ei ole toimineet, miehen itsetunto ei vain ole riittänyt. Esim. nuoruuden poikaystävältä sain hirveät haukut, kun kerroin hakeneeni yliopistoon. Pääsin ja jätin sen. Pisimmässä suhteessani tienasin enemmän kuin mies, mutta vain vähän enemmän. Maksoinkin sitten kaikki lasten kulut. Eron jälkeen vaikea löytää uutta suhdetta niin, ettei tarvisi vähätellä itseään
Kommentit (15)
Tuon perusteella olet hyvin ehtoisa emäntä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma mieheni on duunari. Olin itsekin kun tavattiin. En viihtynyt alalla, vaan yliopisto-opiskelu kiinnosti. Emmin kuitenkin hakemisen kanssa, mutta mies kannusti tavoittelemaan unelmaani. Opinnot kohta loppusuoralla, mies on ollut kiinnostunut kun kerron hänelle päivistäni ja sanoi olevansa ylpeä kun vihdoin viime kesänä sain ensimmäistä kertaa oman alan töitä.
Tosin en tiedä lasketaanko kun tavattaessa ollaan jaettu samankaltainen elämäntilanne. Tullaan myöskin tod näk olemaan suht samaa tuloluokkaa kun valmistun.
Olen seurustellut amis-taustaisen miehen kanssa monta vuotta. Sanoisin, että luonteeltaan helmi, jota en vaihtaisi huippukirurgiinkaan.
Yliopistossa ei opeteta kirjoittamaan - lyhyempä-
Mun mies on mua lyhyempi. Entinen duunari ja on pieni eläke. Mitä sitte?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No joo oot seksin kipeä jos kuka tahansa, ilmeisesti useakin, on kelvannut siihen muttei muuten.
Vierailija kirjoitti:
Olen seurustellut amis-taustaisen miehen kanssa monta vuotta. Sanoisin, että luonteeltaan helmi, jota en vaihtaisi huippukirurgiinkaan.
Ja itse olet työtön kaupankassa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on kokemusta molempiin suuntiin. Hyvin pienipalkkainen mies koki alemmuutta mun kanssa. Maksoin aina kaikki ravintolat, huvitukset ym ja se oli miehelle noloa.
Toisaalta taas kun seurustelin erittäin varakkaan miehen kanssa, hän koki että käytän häntä hyväksi, vaikka omasta halustaan maksoi kaiken. Parasta olis löytää mies joka tienaa about saman kuin itsekin.
Minä seurustelen lyhyen 166 cm miehen kanssa. Mieheni on myös työtön.
En ole huomannut että sillä olisi huono itsetunto rahan takia. No rahaa se saa erilaisilla pikkuhommilla kuten kalastamalla ja myymällä kalaa. Sitä se on tehnyt monta vuotta jo. Rahaa tuntuu elämiseen riittävän kuitenkin eikä se ole minulta rahaa pyytänyt. Pärjää kuulemma vähällä. Mieheni sai perinnön ja silloin osteli kaikkea kuten veneen ja telkkarin ja kaikkea osti. En tiedä paljonko sai perintöä mutta ei ainakaan minulta ole rahaa pyytänyt kertaakaan.
Mieheni on myös amiksen käynyt. Minä olen opiskellut yliopiston ja hyvässä virassa kunnan töissä, tienaan noin 4000 euroa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yliopistossa ei opeteta kirjoittamaan - lyhyempä-
Totta
Ylipoistossa ei opeteta kirjoittamista ollenkaan
ellei sitten äidinkielen ohjelmissa, mutta se taitaa olla pieniosuus opintosuunnista
Vai mitä oot mieltä?
Vierailija kirjoitti:
Yliopistossa ei opeteta kirjoittamaan - lyhyempä-
Juu kirjoittamista ei opeteta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla on kokemusta molempiin suuntiin. Hyvin pienipalkkainen mies koki alemmuutta mun kanssa. Maksoin aina kaikki ravintolat, huvitukset ym ja se oli miehelle noloa.
Toisaalta taas kun seurustelin erittäin varakkaan miehen kanssa, hän koki että käytän häntä hyväksi, vaikka omasta halustaan maksoi kaiken. Parasta olis löytää mies joka tienaa about saman kuin itsekin.
Mieluummin mies, jolla on itsetunto kohdillaan, eikä rahasta kiinni.
exä oli alemmin koulutettu ja pienempipalkkainen, alkoi sitten pönkittää egoaan ryhtymällä henkisesti väkivaltaiseksi..eli juu ei toiminut ja kyllä seuraavaa vastaavaa en aio kokeilla, että kestääkö kaverin itsetunto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerran hyvin nuorena noin 20 v tapasin tällaisen joka oli lyhyt ja oli siitä jatkuvasti huono itsetunto ja se alkoi oikeasti rasittaa se toistuva sen esiin ottaminen marttyyrimäisesti tyyliin "säkin vaan säälistä mua kattelet ja naurat selän takana hassua kääpi ötä". Ja kaikki vastoinkäymiset elämässään muka johtuivat siitä että hän on lyhyt. Itse en edes pitänyt häntä lyhyenä, mä olen 158 cm ja hän oli 172 cm. Ja tiesin lyhyempiä miehiä jotka meneestyy joten en millään uskonut sitä että lyhyys estää kaiken elämässä.
Mutta tuo on ainoa tapaus, olen seurustellut mitään kouluja peruskoulun jälkeen käymättömän kanssakin itse maisterina eikä häntä ollenkaan se haitannut että on koulutusero. Eikä minuakaan. Hän oli minusta vähintään yhtä älykäskin kuin minä mutta se äly oli erilaista: hän oli esim. uskomattoman hyvä ilman mitään kouluja korjaamaan autoja, maatalouskoneita yms, kun taas minä olen matemaattis-loogisesti älykäs mutta täysin käsi tuollaisissa mekaanisissa asioissa. Aviomieheni on myös 167 cm pitkä eikä kumpaakaan häiritse ollenkaan että hän ei ole pitkä. Ei hän ole tainnut koskaan, ellei hetkellisesti teininä, sitä murehtia, hän kun on sellainen vakavaluontoinen "erakko" joka ei ole yöelämässä pörrännyt vaan keskittyi opintoihin, sitten akaateemiseen uraan, eikä niissä mitalla ole merkitystä.
Hä??