Mitä Sinulle tänään kuuluu?

Tulipa mieleen, että joskus sairauden oireita joudutaan tutkimaan pitkäänkin eikä mitään löydy. Saatetaan jopa tutkimusten perusteella todeta, että nyt ainakaan sitä X:ää tämä ei ole. Kunnes sitten ajan mylötä jokin tutkimus osoittaa, että no tämähän on just se X.

Mä kävin aikoinaan vuoden verran useita kertoja lääkärissä kipujen vuoksi. Sain jopa lähetteen HYKS:in reumapolille. Siellä tutkittiin ja todettiin, että ei ole nivelreuma. Meni vielä puolisen vuotta kun tuskaannuin ja varasin terveyskekuksesta ajan. Kysyin lääkäriltä, kuinka paljon mun ikäisilläni kuuluu normaalisti olla jatkuvia kipuja. Lääkärin mukaan ei yhtään (olin silloin vähän päälle kolmekymppinen) ja hän otatti vielä kerran seerumin reumafaktorin. Oli otettu jo monta kertaa aikaisemminkin, mutta aiemmin mulla se arvo oli aina ollut alle 14 IU/ml eli ei reumaa. Tällä kertaa se sitten olikin jo noin 150. Mutta siis vuoden päivät meni ennenkuin sain diagnoosin, vaikka tuo verikoe otettiin jo ihan ekalla lääkärikäynnilläkin. Arvo vaan ei ollut silloin vielä noussut. 

Nyt, kun ilmat taas on viilentyneet, niin mä olen ensimmäinen, joka tuolla ulkona kulkee lapaset kädessä. Ei vaan kestä sorminivelet kylmää. 

Katson Kiti Kokkosta telkasta, on ihana esiintyjä. Aina naurattaa, mutta hänessä on selkeästi se herkempi, tunteellisempi puoli. On myös loistava laulaja, karhean rosoinen ääni.

Vierailija kirjoitti:

Voin pitkästä aikaa sanoa että minulla oli oikeasti todella kiva päivä. Löysin uuden työn kuukausien etsinnän jälkeen ja pääsen eroon kiusaavasta pomosta. Helpotus on niin suuri että oloni tuntuu kevyeltä ja koko maailma näyttää erilaiselta. 

 

Lenkkeiltiin kauniissa syyssäässä rakkaan koirani kanssa ja otettiin päikkärit sohvalla. Vaikka karvainen ystäväni on hyvin pieni, se lämmittää ihanasti vieressä. 

Onnittelut uudesta työpaikasta.

Onnea työpaikan saaneelle! Täälläkin aloitettu tällä viikolla uusi työ vuoden työttömyyden jälkeen. Miten ihanalta onkaan tuntunut, kun saa tehdä itseä innostavaa työtä, vaikkakin määräaikaisena, eikä palkkaakaan jää käteen kovin monta sataa enemmän kuin ansiosidonnaisesta.

Itselleni tosin raha ei sellaisenaan kovin tärkeää ole koskaan ollutkaan, vaan se että koen tekeväni jotenkin mielekästä työtä, jossa voi hyödyntää omia taitoja muiden hyväksi. 

En saanut haluamaani hiusväriä, siinä sarjassa oli vain tummanruskeaa väriä, pitää käydä joku toinen päivä. Ale tuotteita oli, ahventa, juustorinkelit, juusto, kinkku., kanasuikaleet. 

Haudan huminaa ja tuulen suhinaa.

Onpa mukavia työllistymisuutisia joillakin! Onnea teille.

Täällä oli aamulla vain pari astetta lämpimän puolella. Autolla kaupoilla, olisi jo toppatakki ollut tarpeen kylmässä tuulessa.

Tänään oon nukkunu n. 14 h vuorokaudessa. Eli väsynyt päivä ollu. Ne muutamat himpun verran pirteämmät päivät on onneksi vielä mielessä, ettei nyt vielä ihan toivottomalta tunnu. Mutta tää yltiöpäinen väsymys jos jatkuu taas monta päivää tai viikonkin peräkkäin, niin viimeistään ylihuomenna oon varmaan taas ihan down ja näköalat häviää. Ja sitte ei taas ruoka maistu, ei jaksa edes tehä ruokaa, saati liikkua... Tää on ollu kohta viimeiset puol vuotta mun elämää. Sitä niin toivois, että tulis sellanen pysyvä käänne parempaan. Ettei enää ollenkaan vajois sinne kaikkein syvimpään pimeyteen, vaan olis sen verran pinnalla, että vaikka edes nenä näkyis pinnan yläpuolella. Että säilyis itsellä se pieni toivo. Se, jota mun ihana terapeutti selvästi yrittää ylläpitää nyt mun puolesta.

Nyt jos kohta nukahtaisin, niin jaksaisinkohan huomenna herätä ennen puolta päivää...

Hyvää yötä

Ärsyttää.

Katson youtubessa kun yksi mies pelaa Majora's maskia. Ja hän on jumissa täysin päivänselvässä ongelmassa siinä.

Koko tämä let's play on ollut yhtä tuskaa, ties miten hänen aivonsa toimivat kun kaiken vetää niin vaikeaksi.

Sama juttu oli hänen Ocarina of time let's playnsa kanssa.

Esimerkiksi: Kaupungissa on päivällä nainen jonka ympärillä juoksee valkea koira. Nainen kehuu että hänen koiransa on paras. Yöllä nainen on kotonaan ja valittaa kuinka hänen koiransa on kadonnut, sinun pitää viedä hänelle oikea valkea koira kaupungin muiden koirien joukosta (suurin osa ruskeita).

Noh mies sai sen lopulta tehtyä, sai siitä palkinnon. Mutta sitten jatkoi yli 10 minuutin ajan naiselle koirien tuomista koska sai jostakin päähänsä että se nainen haluaa nopeimman koiran myös.

Lapsena pelasin molemmat pelit läpi, ja juu en väitä ettenkö joskus jumiin olisi jäänyt mutta en todellakaa nöin pahasti kuin tämä mies.

Nyt harmittaa, yöllä ollu pakkasen puolella, ruoho ihan valkoista vielä, kasvimaan pavut saaneet kylmää , ei ne enää tokene. Ois pitäny peittää yöksi.

Ei onneks muita murheita. Kahvin keittoon, se helpottaa... 

Huomenna VILMA JÄÄ konsertti.

Kyllä osoittaa pikkusieluisuutta loukkaantua tavallisesta sanasta. Loukkaantuuko joku faarao-sanasta tai pyramidista? Kertokaa ennen kuin tulee mahdoton haloo niistäkin. Olisin mielelläni muumio, sehän on saanut pyhän loppukäsittelyn ja uskomusten mukaan matkaa ikuisesti. Mika Waltarin Sinuhessakin muumioilla on keskeinen merkitys.

Aina kun tuo itseään jotenkin esille, vaikka vain keskustelupalstoilla, asettaa itsensä alttiiksi kritiikille. Se pitää silloin kestää. Se on sen hinta. Arvostelu ja kritiikki. Jollei sitä kestä, on mentävä pois. Julkisessa virassakin, vaikkapa kansanedustajana, on siedettävä kritiikkiä.

Elävien kirjoissa (- tänäänkin... ) Mikko Kuustosen uusi levy kuuluu radiossa. Musiikki ilahduttaa, kun muuten mieli vaeltaa harmaassa aamuisin. Värit haalenee luonnossakin ruskan kirkkauden jälkeen. Syys rauhoittaa ja hidastaa. Sulkee ihmisiä enemmän sisälle, omiin oloihin.

Mutta toisaalta: mm kansalaisopiston kurssit täyttyy. Ohjelmaa on joogasta posliinimaalaukseen, kudonnasta digineuvontaan, kielten opiskelusta puutöihin. Suomalaiset innostuu syksy toisensa perään täyttämään luokkasalit ja jumppapiirit. Ei liene missään muualla moista.

Kritiikki on eri asia kuin haukkuminen rumilla sanoilla. Omien harrastusten halveeraus. Kuulumisten ilkkuminen. Heikompien latistaminen, yksinäisten ja kiusattujen lyttääminen.

Maa valkoinen huurteesta täälläkin. Nättiä on. Hyvästi kesän viimeiset rippeetkin. Syksy on tullut!

Vierailija kirjoitti:

Maa valkoinen huurteesta täälläkin. Nättiä on. Hyvästi kesän viimeiset rippeetkin. Syksy on tullut!

 

Missä päin on näin? 

Vierailija kirjoitti:

Ärsyttää.

Katson youtubessa kun yksi mies pelaa Majora's maskia. Ja hän on jumissa täysin päivänselvässä ongelmassa siinä.

Koko tämä let's play on ollut yhtä tuskaa, ties miten hänen aivonsa toimivat kun kaiken vetää niin vaikeaksi.

Sama juttu oli hänen Ocarina of time let's playnsa kanssa.

Esimerkiksi: Kaupungissa on päivällä nainen jonka ympärillä juoksee valkea koira. Nainen kehuu että hänen koiransa on paras. Yöllä nainen on kotonaan ja valittaa kuinka hänen koiransa on kadonnut, sinun pitää viedä hänelle oikea valkea koira kaupungin muiden koirien joukosta (suurin osa ruskeita).

Noh mies sai sen lopulta tehtyä, sai siitä palkinnon. Mutta sitten jatkoi yli 10 minuutin ajan naiselle koirien tuomista koska sai jostakin päähänsä että se nainen haluaa nopeimman koiran myös.

Lapsena pelasin molemmat pelit läpi, ja juu en väitä ettenkö joskus jumiin olisi jäänyt mutta en todellakaa

Tästä tulee mieleen, kun katsoo tietovisaa telkasta. Kotona on helpompi hehkuttaa oikeita vastauksia, mutta varmaan en telkassa tietäisi omaa nimeäni kameroiden edessä ja katsojien silmien alla. Jännittäisi tilanne liikaa.

Ohis ja eri

Vierailija kirjoitti:

Kritiikki on eri asia kuin haukkuminen rumilla sanoilla. Omien harrastusten halveeraus. Kuulumisten ilkkuminen. Heikompien latistaminen, yksinäisten ja kiusattujen lyttääminen.

 

Miten sanat muumio ja nimi Einstein ovat rumia? Jos niistä on jäänyt jollekin trauma, ei siitä voi tietää. Se trauma pitää terapoida pois. Kyllä tavallisia suomen sanoja pitää voida käyttää ilman draamaa.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kritiikki on eri asia kuin haukkuminen rumilla sanoilla. Omien harrastusten halveeraus. Kuulumisten ilkkuminen. Heikompien latistaminen, yksinäisten ja kiusattujen lyttääminen.

 

Miten sanat muumio ja nimi Einstein ovat rumia? Jos niistä on jäänyt jollekin trauma, ei siitä voi tietää. Se trauma pitää terapoida pois. Kyllä tavallisia suomen sanoja pitää voida käyttää ilman draamaa.  

Jos viittaat tämän palstan solvauksiin, on ollut paljon pahempaa kuin kaksi sanaa.

Eipä tästä enempää. Palstan seuraajat tietää kyllä.