Mitä Sinulle tänään kuuluu?

Itse yritän myös aina tehdä edes jotain. Itsellä kaikenlainen jännitys ja huonot kokemukset ihmisistä yms aiheuttaa vaan sen, etten edes mielelläni käy oikein missään. Tulee jätettyä juttuja väliin, vaikka toisessa tilanteessa olisi kiva mennä. Sitä hetkeä ei vaan sitten tule, että kokisi itsensä niin varmaksi tai olisi joku edes joskus mukaan. Näin tämä kaikki kaventaa elämääni paljon. Joku toinen tietysti tekee paljon kaikkea yksin. Minä taas en oikein enää pysty siihen ainakaan minkään erikoista juttua varten. Kuten esim menemään johonkin konserttiin yksin tms. Joku tietysti menee, mutta minun taustallani se on vähän vaikeaa. Samalla tietysti jokainen vastaa itsestään ja syyhän on minun jos en vaan tee asioita. Jokaisella on kuitenkin silti omat juttunsa mitkä vaikuttavat. 

Tänään työpäivän jälkeen meinasin jäädä auton alle. Ensiksi katsoin ennen suojatien ylitystä, että ei tule autoja ja ylittäessäni suojatietä niin joku kääntyy mutkasta ja ajaa tosi kovaa ihan nenäni edestä. Jos en olisi pysähtynyt keskelle suojatietä niin olisin ollut auton alla. Vieläpä oli iso risteys, että järjenkin pitäisi sanoa, että hidastetaan vauhtia.

Viikonloppuna meinasin vanhempieni kanssa myös jäädä auton alle. Reilussa vauhdissa auto vaan kääntyy vasemmalle ja meitä kohti, kun oltiin ylittämässä tietä. Mä meinasin liukastua siinä kiireessä, että lähellä oli käydä siinä huonosti itselleni.

Ihan kuin molemmissa tilanteissa olisi ollut sama kuski, joka yritti ajaa päälle, sillä siltä se ainaskin tuntui. Ihan näkyvä olin liikenteessä. 

Mä tajusin tänään että mulla saattaa hyvinkin olla kaksisuuntainen mielialahäiriö. Tää on sinänsä niin päivänselvää että melkein alkoi naurattaa kun oivalsin tämän.

Vierailija kirjoitti:

Tänään työpäivän jälkeen meinasin jäädä auton alle. Ensiksi katsoin ennen suojatien ylitystä, että ei tule autoja ja ylittäessäni suojatietä niin joku kääntyy mutkasta ja ajaa tosi kovaa ihan nenäni edestä. Jos en olisi pysähtynyt keskelle suojatietä niin olisin ollut auton alla. Vieläpä oli iso risteys, että järjenkin pitäisi sanoa, että hidastetaan vauhtia.

Viikonloppuna meinasin vanhempieni kanssa myös jäädä auton alle. Reilussa vauhdissa auto vaan kääntyy vasemmalle ja meitä kohti, kun oltiin ylittämässä tietä. Mä meinasin liukastua siinä kiireessä, että lähellä oli käydä siinä huonosti itselleni.

Ihan kuin molemmissa tilanteissa olisi ollut sama kuski, joka yritti ajaa päälle, sillä siltä se ainaskin tuntui. Ihan näkyvä olin liikenteessä. 

Minulla kävi kerran koirani kanssa vähän samoin. Toki olin itse huolimaton. Kuitenkin lähdimme ylittämään tietä sellaisesta kohtaa missä ei edes ollut suojatietä. Vaan sellainen vähän kuin ajoväylä josta pääsi autolla jatkamaan tien yli hiekkatielle. Vaikeaa selittää, mutta yleisesti siis käytössä tuo. Oli pimeää ja en nähnyt oikealle päin kunnolla tuleeko autoja. Menimme itse tien yli oikealta vasenmalle. Kesken tien ylityksen vasta tajusin katsoa tarkemmin ja sattumalta hidastimme keskelle tietä ja oikealta tuli auto joka sujahti ohitsemme omaa kaistaansa. Jos en olisi sattumalta hidastanut ja jos koirani ei olisi ollut ihan vieressäni niin huonosti olisi käynyt. Tuo on jäänyt mieleeni hyvin. Pelottava tilanne, vaikka omaakin syytä tuo oli. Kuljettaja varmaan luuli, että näin hänet. 

Minulla kävi kerran koirani kanssa vähän samoin. Toki olin itse huolimaton. Kuitenkin lähdimme ylittämään tietä sellaisesta kohtaa missä ei edes ollut suojatietä. Vaan sellainen vähän kuin ajoväylä josta pääsi autolla jatkamaan tien yli hiekkatielle. Vaikeaa selittää, mutta yleisesti siis käytössä tuo. Oli pimeää ja en nähnyt oikealle päin kunnolla tuleeko autoja. Menimme itse tien yli oikealta vasenmalle. Kesken tien ylityksen vasta tajusin katsoa tarkemmin ja sattumalta hidastimme keskelle tietä ja oikealta tuli auto joka sujahti ohitsemme omaa kaistaansa. Jos en olisi sattumalta hidastanut ja jos koirani ei olisi ollut ihan vieressäni niin huonosti olisi käynyt. Tuo on jäänyt mieleeni hyvin. Pelottava tilanne, vaikka omaakin syytä tuo oli. Kuljettaja varmaan luuli, että näin hänet. 

Edelliseen yritin vastata tuohon yhteen viestiin, mutta se heittikin viestini toisen viestin sisään. Tarkoitus oli vaan lainata. 

Vierailija kirjoitti:

Tuli vielä mieleen, että jokainen joka vaan viitsii niin voisi kertoja minulle vinkkejä maalaukseen. Se asia on tulossa nyt eteen ja olen nyt miettinyt miten oikein selviän urakasta yksin. Pitäisi maalata koko asunto lattiasta kattoon yksin. Puupaneelikatto ja seinät sekä puulattia. Epätasaista pintaa paljon. Tämä asettaa myös ongelmansa. Mietin maalejakin ja kalliita näyttävät olevan. Silti asia pitäisi vaan hoitaa. 

No tässä pari vinkkiä:

Maaleja on myös tarjouksessa, tutki rautakauppojen tarjontaa. Myös 'halpahallit' myyvät maaleja.

Kun tiedät, minkä verran ja millaisia maaleja tarvit, pyydä tarjous parista paikasta. Kysy myös maalausvälineistä, suojamuoveista, maalarinteipeistä yms tarjous, usein niitä saa kaupan päälle, kun tekee isommat ostokset.

Ex-rautakaupan myyjä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuli vielä mieleen, että jokainen joka vaan viitsii niin voisi kertoja minulle vinkkejä maalaukseen. Se asia on tulossa nyt eteen ja olen nyt miettinyt miten oikein selviän urakasta yksin. Pitäisi maalata koko asunto lattiasta kattoon yksin. Puupaneelikatto ja seinät sekä puulattia. Epätasaista pintaa paljon. Tämä asettaa myös ongelmansa. Mietin maalejakin ja kalliita näyttävät olevan. Silti asia pitäisi vaan hoitaa. 

No tässä pari vinkkiä:

Maaleja on myös tarjouksessa, tutki rautakauppojen tarjontaa. Myös 'halpahallit' myyvät maaleja.

Kun tiedät, minkä verran ja millaisia maaleja tarvit, pyydä tarjous parista paikasta. Kysy myös maalausvälineistä, suojamuoveista, maalarinteipeistä yms tarjous, usein niitä saa kaupan päälle, kun tekee isommat ostokset.

Ex-rautakaupan myyjä

Ja pidä maalaustalkoot. Iso kattilallinen hernekeittoa +keskikaljakori

Vierailija kirjoitti:

Mä tajusin tänään että mulla saattaa hyvinkin olla kaksisuuntainen mielialahäiriö. Tää on sinänsä niin päivänselvää että melkein alkoi naurattaa kun oivalsin tämän.

Minä taas voin muuten vähän huonosti. Ihmisten ikävä käytös ja kaikki siihen liittyvä saa surullisen olon aikaan. Olen jo joutunut kestämään niin paljon kaikkea ikävää. Joskus mietin olisipa edes puolet kaikesta pahoista asiosta jäänyt pois. En vaan meinaa enää jaksaa ja kestää kaikkea. 

Mä en kadu tippaakaan Rottaralli -leffan hankintaa. Löysän työpäivän jälkeen menin porukoille ja käytin koiraa pienellä lenkillä. Nukahdin sitten sohvalle 45 minuutiksi ja sitten mut herätettiin kanarisottoa syömään tyyliin että "SYÖMÄÄN!" Nukahdin varmaan sen takia, kun heräsin tänään klo.5.00.

Sitten mä katsoin Rottaralli elokuvan ja olipa se jännittävää komediaa. Täysin överiä komediaa  Hei me lennetään! ja Mies ja alaston ase -elokuvien tyyliin. Mielestäni sika... eikun lehmän hyvä elokuva, sillä ei ollut niin helppoa katsottavaa kiusallisuuden takia ja oli paikoitellen yllättävää katsottavaa. Oli myös todella hauska elokuva. 

Nyt oon kotonani ja valmistaudun ihan just huomiseen. Tuon elokuvan katsominen piristi iltaani huomattavasti. Toivottavasti ei piristänyt niin kuin kahvi, jotta saisin nukutuksi.

M30

Vierailija kirjoitti:

Mä tajusin tänään että mulla saattaa hyvinkin olla kaksisuuntainen mielialahäiriö. Tää on sinänsä niin päivänselvää että melkein alkoi naurattaa kun oivalsin tämän.

Mullakin on, mä luulen. Se selittäis ne tosi uutteruuden puuskat, innostukset kyläilyihin, tapahtumiin yms. Ja sit toisinaan viihdyn niin yksin, ei innosta mikään. Olisko jotenkin melko lievä muoto kuitenkin olemassa? En tuhlaa, harrasta holtitonta seksiä, tee laittomuuksia. Enkä vaivu täysin sängyn pohjalle pesemättömin hiuksin.

Mites sulla oireilee?

Kiitos, melko hyvää kuuluu, taistelen taas Kelan sössimisen kanssa ja menen iltavuoroon töihin, nyt on marraskuun 22. päivä, kaikille palstaan kirjoittaneille OIKEIN HYVÄÄ PÄIVÄN JATKOA JA JOULUNKIN ODOTUSTA! Vielä kun saa pikkujoulutkin vietettyä ja pysytään hengissä!

Toivottavasti et tule kipeäksi sen hampurilaisen takia, käy IHMEESSÄ tekemässä valitus kyseiseen hampurilaispaikkaan, paranemisia ja voimia sinulle!

Hei ja voimia sinulle , jaksaisitko lähteä johonkin harrastuspiiriin tai esim. päivätoimintaan joita järjestetään joka kunnassa, tapaisit uusia ihmisiä!

Vierailija kirjoitti:

Hei ja voimia sinulle , jaksaisitko lähteä johonkin harrastuspiiriin tai esim. päivätoimintaan joita järjestetään joka kunnassa, tapaisit uusia ihmisiä!

Kiitos viestistäsi. Tarkoitit varmaan minua joka kirjoitti tuon pidemmän viestin. Kirjoitin myös tuon toisen viestin sen jälkeen  missä kerroin kuinka jännitän ihmisiä ja on paljon ikäviä kokemuksia sekä kiusaamista ollut. Tämä kaikki on johtanut sitten siihen, että olen jäänyt jo nuoruudessa yksin. Tämän jälkeen (olen vielä melko nuori) en olekaan sitten uskaltanut tai oikein edes tahtonut mennä mihinkään ihmisjoukon keskelle. Näin vikaa itsessäkin, mutta koko tämä taustani vaikuttaa ja kokemukseni muista. En olisi tällä tiellä jos olisi mennyt asiat toisin. Samoin en omaa mitään mielenterveys  yms diagnoosia. Toisaalta voisin sellaisen saada jos hakemalla haettaisiin. Lähinnä nämä nuoruuden kokemukset ja eri tilanteet ihmisten kanssa ovat jättäneet jälkensä elämääni. Viihdyn myös yksin, mutta en tahtoisi olla näin yksin kuitenkaan. Samalla ymmärrän viestisikin todellakin vaan hyvänä kehotuksena. Se on jokaisen vastuulla miten elämäänsä elää. Ymmärrän sen. Joskus mietinkin sitä kumoa elämäni olisi mennyt toisin varsinkin ihmisten kanssa liittyvien juttujen myötä niin minulle olisi helpompaa ne asiat ja jopa nauttisin vielä muihin tutustumisessa ilman jännitystä ja epämukavaa oloa.

Täällä on ollut tuulinen päivä ja ilta. Silti olin ulkona tänäänkin noin 4 tuntia. Väsyttää nyt hieman ja tuli mentyä vähän liikaakin. Pitäisi vielä jaksaa leipoa. 

Tuulista todellakin :D

Kovaa tuuli otti tänä iltasella kiinni.

Jokainen taapertaa tyylillään itselleen mukavasti

1400 viestiä, ja vain muutama änkyrä.

Kiitos kaikille. Kertokaahan jatkossakin, mitä Teille kuuluu

N62

Jälleen kerran raskas päivä töiden osalta. Oon tehnyt tosi paljon duunia vuosien aikana sen eteen, että olen oppinut rajaamaan töitä ja sanomaan ei, mutta meno on taas sen verran hurjaa, että huomaa olevansa taas siellä mustassa kuopassa, joka syvenee entisestään. Tätä hulluutta pitäisi vielä jaksaa neljäkymmentä vuotta! Jotenkin todella surullinen olo, koska ulkona on niin kaunista ja tässä on todella paljon elämisen arvoista, mutta olo on kuin tyhjiin puserretulla rätillä. Tekisi mieli kaivautua peittoihin kuin muumi ja nukkua puoli vuotta. 

No, totesin tänään ääneen, että kyllä tästä taas selvitään. Ja toki selvitäänkin. Mutta olisihan se kiva, että jokainen päivä ei olisi yhtä selviytymistaistelua. Nykyihmisellä on ihan kaikki ja enemmänkin, mutta silti ainakin omasta peilistä katsoo olento, joka on surkein koskaan elänyt hahmo.

Kaikkea hyvää sinun päivääsi

Hyvää. Hyggeilen koko illan kotona. Mulla on lämmin, turvallinen koti, ruokaa kaapissa ja kuuma vesi suihkussa hanasta kääntämällä. Mulla tosiaan on kaikki poikkeuksellisen hyvin.

Surullinen olo, yksinäinen. Oli riitaa sukulaisen kanssa, taas muistin monta ikävää asiaa lapsuudesta. Nyt on vain yritettävä unohtaa. Nivelrikko vaivaa, mutta siivoan silti, vaihdan lakanat, ja silitän ne heti takaisin sänkyyn. Keitän kahdet kahvit. Ensin pullakahvit ja myöhemmin juustovoileipäkahvit. Ne varmaan piristää. Jos vielä on surkea olo, alan lukea hömppäkirjaa. Halauksia teille, joilla nyt on surua ja hylätty olo. Mummu 68v.

Eipä ihmeitä. Tein talven ensimmäiset lumityöt ja kävin pari kertaa kävelyllä. Saattaa huomenna tuntua nivelrikkopolvi pahalta, mutta en halua olla sisälläkään tekemättä mitään. Vähän on minä maan matonen fiilis, mutta kai se tästä.