Mitä Sinulle tänään kuuluu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teini kiukkuaa ja ilkeilee, siitä paha mieli. Taas ihan yhtäkkiä suutahti. Kysyin vain että millaisen lomareissun hän haluaisi tehdä, niin kuulemma on hirveää ettei hän saa tehdä mitään itse rauhassa vaan pakotetaan käymään mummolassa ja perhelomalla. Oikeasti isovanhemmilla ei olla käyty edes kerran kuukaudessa. Ja on saanut nukkua pitkään ja olla rauhassa. Kaipa tämä ikä menee joskus ohi, välillä vaan tuntuu tosi raskaalta. 😒

Teineillähän ne tunteet myrskyävät voimakkaasti. Draamankaari on niin suuri sen ikäisillä. Varmaan vaan tyypillistä teini-iän uhmaikää.

Oon vasta aikuisena ymmärtäny et teini-iässä "kuuluu" ja "saa" olla kehitystehtävien mukaisesti vaikea. Luulin nuorena et kuuluu olla kiltti ja totella, "häiriköt" oli vääränlaisia. En halunnu olla sellane. Tuntuu näin jälkikäteen, et tulin nenästä vedetyksi. Oon lukenu esim.ihmisten haastatteluja joissa kertovat olleensa "kauheita" ja silti heistä tuli ihan ok kansalaisia.

Tämä meni nyt vähän ohi aiheen, mut tällasta kuuluu, kun tuon lainatun kommentin luin.

Tänään kuuluu huonoa niinkuin jo kauan aikaa, aikuinen lapsemme aiheuttaa murhetta ja huolta.

Lauantai-ilta ja kohta pääsee saunaan. Yhtään vastaa en ole vielä tänä kesänä tehnyt.

Ahdistanut koko päivän tai oikeastaan koko ensimmäisen lomaviikon yksinäisyys. Erottiin miehen kanssa 2012, enkä ole löytänyt sen jlk mitään pitempiaikaista. Se on kyllä välillä todella turhauttavaa ja surkeeta. Paljon ollut vedetystä yms. Lähdin koiran kanssa läheiselle ostarille ja olisi vaan niin kiva olla joku, jonka kanssa jakaa koiran kasvun seuraaminen. Muusta tuesta puhumattakaan. Jostain syystä yksinäisyys korostuu nyt koiran kanssa,

jotenkin vain olisi kiva jakaa tämä jonkun kanssa. Kannatti kuitenkin lähteä ostarin vilskeeseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teini kiukkuaa ja ilkeilee, siitä paha mieli. Taas ihan yhtäkkiä suutahti. Kysyin vain että millaisen lomareissun hän haluaisi tehdä, niin kuulemma on hirveää ettei hän saa tehdä mitään itse rauhassa vaan pakotetaan käymään mummolassa ja perhelomalla. Oikeasti isovanhemmilla ei olla käyty edes kerran kuukaudessa. Ja on saanut nukkua pitkään ja olla rauhassa. Kaipa tämä ikä menee joskus ohi, välillä vaan tuntuu tosi raskaalta. 😒

Teineillähän ne tunteet myrskyävät voimakkaasti. Draamankaari on niin suuri sen ikäisillä. Varmaan vaan tyypillistä teini-iän uhmaikää.

Oon vasta aikuisena ymmärtäny et teini-iässä "kuuluu" ja "saa" olla kehitystehtävien mukaisesti vaikea. Luulin nuorena et kuuluu olla kiltti ja totella, "häiriköt" oli vääränlaisia. En halunnu olla sellane. Tuntuu näin jälkikäteen, et tulin nenästä vedetyksi. Oon lukenu esim.ihmisten haastatteluja joissa kertovat olleensa "kauheita" ja silti heistä tuli ihan ok kansalaisia.

Tämä meni nyt vähän ohi aiheen, mut tällasta kuuluu, kun tuon lainatun kommentin luin.

Sä oot ollut sitten laajanäköalainen teininä.

Ei varmasti kaikilla niin voimakkaasti mielialat heittele. Se mitä itse kirjoitin on se ymmärrys teinejä kohtaan. Kaikkia teinien juttujahan ei tarvitse myöskään sietää. Teinit ovat vielä keskenkasvuisia, mutta ymmärrystähän heihinkin pitää takoa vaikka veikeita ovatkin.

Eikä kaikki ihmiset ole niin ymmärtäväisiä teinejä kohtaan. Onhan vaikeille ihmisille oltu kuinka julmia, vaikka teinejä ovatkin.

Yleensähän teininä opitaan vaikeimman kautta ihmisiksi, paitsi jos toilailuistaan ja tunnepurkauksistaan ei oteta opiksi.

Sori tämäkin ohis

Vierailija kirjoitti:

Ahdistanut koko päivän tai oikeastaan koko ensimmäisen lomaviikon yksinäisyys. Erottiin miehen kanssa 2012, enkä ole löytänyt sen jlk mitään pitempiaikaista. Se on kyllä välillä todella turhauttavaa ja surkeeta. Paljon ollut vedetystä yms. Lähdin koiran kanssa läheiselle ostarille ja olisi vaan niin kiva olla joku, jonka kanssa jakaa koiran kasvun seuraaminen. Muusta tuesta puhumattakaan. Jostain syystä yksinäisyys korostuu nyt koiran kanssa,

jotenkin vain olisi kiva jakaa tämä jonkun kanssa. Kannatti kuitenkin lähteä ostarin vilskeeseen.

Täältä löytyisi juttuseuraa

M31 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ahdistanut koko päivän tai oikeastaan koko ensimmäisen lomaviikon yksinäisyys. Erottiin miehen kanssa 2012, enkä ole löytänyt sen jlk mitään pitempiaikaista. Se on kyllä välillä todella turhauttavaa ja surkeeta. Paljon ollut vedetystä yms. Lähdin koiran kanssa läheiselle ostarille ja olisi vaan niin kiva olla joku, jonka kanssa jakaa koiran kasvun seuraaminen. Muusta tuesta puhumattakaan. Jostain syystä yksinäisyys korostuu nyt koiran kanssa,

jotenkin vain olisi kiva jakaa tämä jonkun kanssa. Kannatti kuitenkin lähteä ostarin vilskeeseen.

Täältä löytyisi juttuseuraa

Kiitos, tämä auttoi. Herkällä hetkellä jo kolmekin sanaa voi lohduttaa... :)

Ruissalossa vietin illan ja pitsan ostin kotiin. Oli kiva ilta. Hyvä päivä aloittaa loma.

Sade ja sateessa kävely ilahdutti. Muuten on mieli maassa, kun on iso huoli rakkaasta ihmisestä joka on vakavasti sairas. Myös oma jaksaminen ja terveys painaa mieltä. Mieltä ilahduttaa kuitenkin rakkaat kissat jotka jaksavat naurattaa hölmöyksillään ja tulevat viereen purisemaan.

Mulla oli pitkästä aikaa elämäni hirvein viikonloppu.

Tajusin ettei henkilö jota olen kaivannut kauan reagoi juuri mitenkään minuun.

Se sattui ja lujaa.

Olin niin toivonut ja ehkä salaa oletinkin että la ilta olisi mennyt aivan toisin.

Olen ihan murheen murtama.

Olen itkenyt tänään enemmän kun vuoteen yhteensä. Kyyneleet vaan valuu.

Miksi minulle ei tapahdu koskaan jotain mitä toivon ja odotan.

Saan toistuvasti vaan paskaa niskaan ja sydänsuruja.

Tuo ilminen on tuhonnut minut lähes kokonaan ja minä vaan rakasyan häntä yhä......tai rakastan ehkä mielikuvaa siitä ihmisestä. Todellisuus taitaa olla aikalailla toinen.

Oivoi. Kaikille murheellisille yhteinen viesti:

Toivon totisesti, että tilanne kohenee. Kuuntelija löytyy. Hymy ja kohteliaisuus.

Tsemppiviesti

r. N62

Yksinäisyys syö sanomatta nimeään.

Hiukan apea olo ja se selvästi johtuu pitkäaikaisesta ja hyvin syvästä yksinäisyydestä. Melkein voisi sanoa että ahdistaa. Tai joo, kyllä ahdistaa. Mutta älkää te ahdistuko suotta, sillä enimmäkseen pärjäilen ihan hyvin ja onnellisena itsekseni. Nämä apeuden puuskat tulevat ja menevät. Joten teillä ei nyt syytä ahdistua mun vuoksi. Miten minä jouduin tähän jamaan. Ja miksi minä olen niin viallinen, että minut suljetaan aina pois eikä minulla oikeutta olla osallinen muiden tavoin?

N62 kirjoitti:

Oivoi. Kaikille murheellisille yhteinen viesti:

Toivon totisesti, että tilanne kohenee. Kuuntelija löytyy. Hymy ja kohteliaisuus.

Tsemppiviesti

r. N62

En oikein ymmärtänyt. Hymy ja kohteliaisuus? Kenen piti olla kohtelias ja hymyillä? Minunko, jolla menee huonosti? Kohtelias voin olla, mutta hymy ei irtoa. Vai niiden muidenko pitäisi hymyillä minulle ja olla kohteliaita? Ei sellaiseen voi ketään pakottaa.

Tämä oli vähän tällainen Live, love, laugh- neuvo

Kuuntelijoita on ystävissä, mutta ei se mitään auta vaikka olen heille ongelmani kertonut.

Tänään tällä palstalla on ollut tosi myrkyllinen ilmapiiri ainaskin itseäni kohtaan, joten tänään olen hakenut lohtua Burger Kingin Sriracha Double Beef -ateriasta ja kävin kiertämässä taas lähi kauppakeskuksen.

Voisin kai tästä kohta katsoa Netflixistä The House nimisen elokuvan.

Nyt oon kotitalon terassilla palstailemassa ja ihan äsken mustarastasta katselin, kun heilutteli puussa pyrstöään ja äänteli. Samalla lokki lensi taivaalla ja teki omaa ääntelyään.

Toinen mustarastas nyt laulelee lähipuissa.

On lintujen kuuteleminen tosi mielenkiintoista.

Varsinkin mustarastaalta kuulee niin monenlaista ääntä, että kuulostaa eksoottiselta.

M30

Mä makoilin sängyssä klo. 12.30 asti.

Yhden jälkeen lähdin ulos.

Saavuin vanhempieni kotiin, kun vanhempani ovat mökillä. Täällä mä sitten otin tirsat.

Pitäisi nyt lähteä himaan päin ja asettumaan nukkumaan.

Miten voi olla väsynyt melkein koko päivän?

Vierailija kirjoitti:

N62 kirjoitti:

Oivoi. Kaikille murheellisille yhteinen viesti:

Toivon totisesti, että tilanne kohenee. Kuuntelija löytyy. Hymy ja kohteliaisuus.

Tsemppiviesti

r. N62

En oikein ymmärtänyt. Hymy ja kohteliaisuus? Kenen piti olla kohtelias ja hymyillä? Minunko, jolla menee huonosti? Kohtelias voin olla, mutta hymy ei irtoa. Vai niiden muidenko pitäisi hymyillä minulle ja olla kohteliaita? Ei sellaiseen voi ketään pakottaa.

Tämä oli vähän tällainen Live, love, laugh- neuvo

Kuuntelijoita on ystävissä, mutta ei se mitään auta vaikka olen heille ongelmani kertonut.

Hymy ja kohteliaisuus - niin metsä vastaa kun sinne huudetaan.

Tätä tarkoitin

N62

Olen siivonnut tänään. Imurointi, vessan siivous, mattojen tuuletus. Puoliso pesi lattiat. Kohta juodaan munkkikahvit puhtaassa kammarissa

Löin eilen pääni johonkin ja tämän päivän on jomottanut otsassa. Töitä on tehty ylitöihin asti.

Töiden jäljeen ostin musiikkitapahtumiin lippuja.

Ei mikään kiva tunne otsassa.

No tänään on vuosi 2023 menossa ja vauva sivusto nostaa edelleen vanhoja keskusteluja. Sivustosta ja suomalaisista on tullut entistä rasistisempia. Kokoomus ja perussuomalaiset voittivat vaalit ja haluavat tehdä suomesta jenkien kaltaisen valtion. Viha ja rasismi tuntuu olevan yleinen asia koko euroopassa. Toisilla menee huonosti ja se on automaattisesti "muukalaisten" syytä. Miten siellä 2022 vuodessa menee?