Opiskelu on hankalaa pitkän tauon jälkeen
Aloitin työttömänä opiskelun ja nyt pari kuukautta olen jotenkin päässyt opinnoissa etenemään. Tällä viikolla hieman loppui jaksaminen ja meni yksi deadline pitkäksi.
Miten hommata opiskelutaidot, kun ei niitä näytä enää olevan näin yli kymmenen vuoden tauon jälkeen? Miten olla itselleen armollinen, jos ei kaikki onnistukaan?
Kommentit (29)
"Oletko silti kyennyt kaiken vaadittavan suorittamaan ja pysynyt aikatauluissa mukana?"
Kaikki pakolliset tehtävät olen palauttanut ajallaan, mutta olen joutunut jättämään tekemättä vapaaehtoisia lisäpisteitä tuovia tehtäviä, kun aikaa ei ole kaikkeen. Meillä menee tässä jaksossa yli normaalin opintopistemäärän kursseja.
Nykyisin kun kaikki on koneella ja ei tarvitse itse kirjoittaa, niin tuntuu että luennoilta ei jää mitään päähän, kun tietoa ei joudu siellä muokkaamaan.
Etäopiskelu vaatii runsaasti itsekuria ja kykyä aikatauluttaa tehtäviä. Jos et ole aikoihin tehnyt mitään vaivannäköä, panostamista ja deadlineja vaativaa hommaa niin totta kai alussa on käynnistysvaikeuksia. Otat itseäsi niskasta kiinni, eipä tuossa oikein muu auta. Tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
"Oletko silti kyennyt kaiken vaadittavan suorittamaan ja pysynyt aikatauluissa mukana?"
Kaikki pakolliset tehtävät olen palauttanut ajallaan, mutta olen joutunut jättämään tekemättä vapaaehtoisia lisäpisteitä tuovia tehtäviä, kun aikaa ei ole kaikkeen. Meillä menee tässä jaksossa yli normaalin opintopistemäärän kursseja.
Nykyisin kun kaikki on koneella ja ei tarvitse itse kirjoittaa, niin tuntuu että luennoilta ei jää mitään päähän, kun tietoa ei joudu siellä muokkaamaan.
Kuulostaa hyvältä. Olet selvästi päässyt hyvään vauhtiin.
Tuo huomio luentojen muutoksesta ja digitaalisuudesta on hyvä. En oikein itsekään tiedä mitä olen tässä etäopiskelun kautta edes oppinut, kun tuntuu, että vain suoritan enkä sisäistä mitä teen.
ap
Vierailija kirjoitti:
Etäopiskelu vaatii runsaasti itsekuria ja kykyä aikatauluttaa tehtäviä. Jos et ole aikoihin tehnyt mitään vaivannäköä, panostamista ja deadlineja vaativaa hommaa niin totta kai alussa on käynnistysvaikeuksia. Otat itseäsi niskasta kiinni, eipä tuossa oikein muu auta. Tsemppiä!
Tuntuu joo vaativan enemmän itsekuria, kun ei ole pitkään aikaan ollut aikatauluissa kiinni. On liian helppo olla avaamatta tietokonetta ja istua vaikka sen sijaan sohvalla.
ap
Toistelet paljon sanaa helppous. Ei asioiden kuulu olla aina helppoja. Sen hyväksyminen on ensimmäinen askel oman elämän ottamisessa haltuun. Sillä tavalla lopetat ajelehtimisen ja alat itse hallita aikaasi ja edistymistäsi.
Kannattaa lukea aiheesta ja tehdä sitten päätöksiä ja pitää niistä kiinni. Itselleen ei kannata olla liian armollinen, tai ei koskaan saavuta mitään.
Aloita vaikka tästä: https://opiskelukoulu.fi/prokrastinaatio/
Vierailija kirjoitti:
Toistelet paljon sanaa helppous. Ei asioiden kuulu olla aina helppoja. Sen hyväksyminen on ensimmäinen askel oman elämän ottamisessa haltuun. Sillä tavalla lopetat ajelehtimisen ja alat itse hallita aikaasi ja edistymistäsi.
Kannattaa lukea aiheesta ja tehdä sitten päätöksiä ja pitää niistä kiinni. Itselleen ei kannata olla liian armollinen, tai ei koskaan saavuta mitään.
Aloita vaikka tästä: https://opiskelukoulu.fi/prokrastinaatio/
Olen samaa mieltä, että asioiden ei aina pidä olla helppoja. Raja menee kuitenkin jossain ja jos on liian vaikeaa niin se lopettaa edistymisen. En sano, että minulla on näin ja luultavasti nimenomaan prokrastinoin, mutta oli syy mikä tahansa niin jotenkin se syy pitää löytää ja löytää keino ratkaista ongelma.
Tuo aikaisemmin epäilty helppoon elämään tottuminen on varmaan se suurin syy. Pitää potkia itseänsä edes siihen minimisuoritukseen, jotta edes jotain edistymistä tapahtuisi.
ap
Ap, sinä pärjäät ja osaat kyllä! Aloittaminen ja uuteen tottuminen on aina hankalaa ja vie aikansa. Koita erilaisia aikatauluja ja tapoja ja etsi itsellesi sopivin. Jotkut keskittyvät paremmin kirjastossa tai kahvilassa kuin kotona. Toiset aloittavat heti aamusta ja tekevät hommat siinä alusta loppuun, osalle toimii sitten aamusta osa, reilu tauko vaikka lenkkeillen ja iltapäivästä loput ja osa, kuten itsekin omaksuu helpoiten illalla asioita. Minä aloitin opinnot yliopistossa vanhemmalla iällä kuin tavallisesti eli lähempänä kolmeakymmentä. Alkuun tuntui että kaikki vie liikaa aikaa ja en osaa lukea riittävän nopeasti isoja kokonaisuuksia tentteihin enkä kirjoittaa esseitä. Mutta jatkoin vaan ja kyllä se muuttui helpommaksi. Nyt saan pian jo toiset maisterin paperit. Onnea matkaan ap! Ole vaan kärsivällinen, luo hyvät rutiinit ja vastapainoksi myös pidät kiinni ajasta jolloin olet oikeasti vapaalla.
Vierailija kirjoitti:
Ap, sinä pärjäät ja osaat kyllä! Aloittaminen ja uuteen tottuminen on aina hankalaa ja vie aikansa. Koita erilaisia aikatauluja ja tapoja ja etsi itsellesi sopivin. Jotkut keskittyvät paremmin kirjastossa tai kahvilassa kuin kotona. Toiset aloittavat heti aamusta ja tekevät hommat siinä alusta loppuun, osalle toimii sitten aamusta osa, reilu tauko vaikka lenkkeillen ja iltapäivästä loput ja osa, kuten itsekin omaksuu helpoiten illalla asioita. Minä aloitin opinnot yliopistossa vanhemmalla iällä kuin tavallisesti eli lähempänä kolmeakymmentä. Alkuun tuntui että kaikki vie liikaa aikaa ja en osaa lukea riittävän nopeasti isoja kokonaisuuksia tentteihin enkä kirjoittaa esseitä. Mutta jatkoin vaan ja kyllä se muuttui helpommaksi. Nyt saan pian jo toiset maisterin paperit. Onnea matkaan ap! Ole vaan kärsivällinen, luo hyvät rutiinit ja vastapainoksi myös pidät kiinni ajasta jolloin olet oikeasti vapaalla.
Kiitos tsempistä.
Olen tässä nyt päivän aikana naputellut paria kouluhommaa valmiiksi. Yllättävän hyvin sujui ja huomasin, että kun pääsi vauhtiin niin sain vajaat kymmenen sivua tekstiä kirjoitettua. Luultavasti ei ole ihan parasta laatua, mutta pääsinpähän vähän edes eteenpäin.
Vielä kun jaksaisi samaa tahtia vaikka pari tuntia joka päivä.
ap
Kiitos. Pitänee varmaan olla itselleen armollisempi. Ja tehdä huomenna rästihommat valmiiksi.
ap