Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Epäreilu hybridityö
07.10.2022 |
Työpaikalla luotiin uudet hybridityön säännöt. Niiden mukaan asiakaspalvelu- ja tukitoiminnoissa edellytetään konttorilla tehtävää työtä selvästi vähemmän kuin asiantuntijatoiminnoissa. Nyt sitten istutaan puhelinkokouksissa ja yritetään hoitaa keskittymistä vaativaa työtä konttorilla ahtaassa hälyisessä avotilassa, kun se on "oppimisen ja opettamisen" näkökulmasta johtajien mielestä tärkeää. Tosiasiassa linjaesimies vain haluaa, että yksikön ihmiset ovat hänen hyppyytettävissään toimistolla. Hän haluaa vastaukset heti ja kasvotusten. Ja tietty määrä ihmisiä pitää väkisin saada toimistolle joka päivä (kukaan ei ymmärrä syytä, miksi - ehkä harmittaa maksaa vuokraa tiloista jos siellä ei ole ketään?)
MInusta ratkaisu ei ole oikeudenmukainen eikä tasapuolinen. En olisi ikinä uskonut, että voitaisiin tehdä näin absurdeja päätöksiä ja että oma työ on näin vähämerkityksistä. Työsuojelu saati liitto ei auta asiassa. Mitä tälle voisi tehdä? Oikeasti meidän tiimin ihmiset harkitsevat siirtyvänsä tekemään töitä kahvioon, kun maisemassa on niin helvetin kova möly. Ovatko muut kokeneet vastaavaa? Onko vinkkejä, mitä tehdä? Tyytyväisyyskysely tulee sukeltamaan myöhemmin, mutta ne tulokset eivät ennenkään ole johtaneet mihinkään.
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja se tasapuolisuusnäkökulma mulla siis on se, että onko ok _pakottaa_ pari tiimiä istumaan noissa kämäsissä avotiloissa, kun muut saavat enemmän joustoja. Mun mielestä on käsittämätöntä, että isot palvelutiimit pystyvät "oppimaan ja opettamaan" etänäkin, mutta eivät asiantuntijat, jotka siis ovat jatkuvasti töissään digitaalisissa kanavissa kuitenkin. Kesiksillekin annetaan enemmän joustoja kuin senior-tason eksperteille. Kiinnostaisi kuulla, onko tämä uuden ajan ilmiö muuallakin vaiko vain m**jen esimiesten piittaamattomuutta.
No esihenkilöhän sen aina päättää, missä töitä tehdään. Mulla on koko muu tiimi Helsingissä ja itse työskentelen aluetoimistossa. Kahtena päivänä viikossa joudun menemään toimistolle "läsnätyöhön", vaikka mulla ei ole kollegoita, asiakkaita tai esihenkilöä paikan päällä.
Turhauttaa kyllä, heinäkuussa varsinkin otti päähän, kun olin usein ihan kokonaan yksin töissä, mutta en jaksa enää valittaa. Aina, kun oikein ärsyttää, muistan, että on kuitenkin edelleen paljon töitä, joissa ei voi/saa olla etänä ollenkaan tai etäpäiviä voi pitää korkeintaan pari krt/kk. Sulla on kuitenkin useita kollegoita ihan fyysisesti siellä paikan päällä, joten läsnäolossa on oikeasti edes vähän järkeä.
Sama idea meilläkin on käytössä. Yksi tiimiläinen asuu kauempana, hän näin ollen "opettaa ja oppii" läsnätyössä myös paikallisessa toimistossa. Mutta minä en voi mennä kollegani kanssa lähimpään toimipisteeseen, vaan meidän on pendelöitävä pääkonttorille. Jyrkästi kuitenkin kiistetään, että kyse ei ole valvonnasta. En tiedä onko johtajilla joku kasipallo josta ne arpoo ratkaisut, kun tässä ei ole päätä eikä häntää. Firma tahkoo voittoa ennätystahtiin, joten ei tässä mikään rikkikään ole, mutta johdon pitää silti saada korjata random-logiikalla. Ehkä toi mun linjaesimies on vaan vähän pimeä, kun vertaistukea ei tunnu löytyvän.
ap
MIelenkiinnosta, mikä on se asia, mitä siinä lähityössä olisi tarkoitus oppia ja keneltä? Mietin tätä yhtä kaveria, joka ajaa vain sinne lähitoimistolleen, jossa mitä ilmeisimmin muita tiimikavereita ole (koska te muut olette siellä pääkonttorilla)?
Meillä on myös etätyöohjeistus, että pari päivää viikossa saisi olla etänä. Usein on viikkoja, jolloin istun ainoana konttorilla ne päivät, jotka olen lähitöissä. Sanottakoon vielä, että vaikka kaikki tämän konttorin työntekijät olisivat läsnä, ne, kenelle oikeasti työtäni teen, eivät ole samassa toimistossa kanssani vaan toisella puolella Suomea ja jopa eri maassa. Täten siis olisi lopputuloksen kannalta ihan sama avaanko tietokoneen toimistolla vai kotona vai jopa kahvilassa, kunhan on työrauha ja saan hommani tehdyksi. Palaverit ovat joka tapauksessa Teamsissa. Kaikki tuotokset toimitetaan joka tapauksessa sähköpostilla tai muita kanavia käyttäen. Pikaiset kysymykset esitetään joka tapauksessa Teamsin chatilla tai puhelimitse.
Tätä samaa asiaa ollaan kysytty - hiljainen tieto, seniorit opettaa junioreita, helppo kysyä kun ollaan fyysisesti läsnä (todellisuudessa toki ihmiset on vaan fyysisesti paikalla, eivät läsnä)... paras kommentti linjaesimieheltä oli, että haluttiin kuitenkin _antaa jonkin verran joustoja_. Nauroin ääneen aivan hallitsemattomasti. Asiantuntijoilla on siis 2 päivää viikossa mahdollisuus olla etänä, asiakaspalvelijoilla 3 tai 4.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas yksi autistivammainen joka haluaisi olla vaan kotona kaiket päivät. Huoh!
Ekan kerran ikinä mua sätitään autistiksi :D :D :D Kysyisin, että millaista työtä teet, ehkä oot varastolla? Minä puolet ajasta kv puhelinkokouksissa ja toisen puolen ajasta teen aika vaativaa analyyttistä ja firman toimintoja ohjaavaa työtä. Enkä btw maininnut, että miten mun työpaikalla päivien jaottelu menee. Tajuan, että olen duunarifoorumilla, mutta välillä täälläkin on joku mun tyyppinen ihminen. Anteeksi häiriö, jatka hyllyttämistä!
ap
No siinäpäs meillä on oikein yleistyksiin ja stereotypiohin sataprosenttisesti sopiva "koulutettu" suomalaisnainen: eipä ylenkatseellisempaa ja katteettomasti itseään "yhteiskuntaluokaltaan ylemmäksi" itseään luulevaa unelmointi- ja taivaanrannanmaalaustekstiä voi ollakaan olemassa.
Niin, ja mainittakoon, että kirjoitustyylistä voi päätellä, että kirjoittaja on "parhaassa työiässä" (?) oleva, ilmeisen matalastatuksisesta ja köyhästä taustasta ponnistava nainen, joka pitää omaa tietokoneella tehtävää tavistyötään erityisen hienona ja poikkeuksellista älykkyyttä vaativana, kun kv-nettikokouksissa ulukomaan kieltä puhutaan - ilmeisesti pelkkää englantia vahvasti suomalaisittain murrettuna eikä sanaakaan esim. ranskaa, italiaa, venäjää tai saksaa; ja kun noilla arvoituksellisilla sanoilla ilmaistut "toimintoja ohjaavat työt" voivat olla vaikka aikataulujen ja työ(vuoro)listojen laatimista; ja kun sitä analyyttistä harrastusluontoista hommaa, joskaan ei palkattuna kenenkään työpalveluksessa, puuhaavat koppiinsa syrjäytyneet, hielle haisevat, pesulla käymättömät, ylipainoiset ja ikiseurustelemattomat nörttipojatkin.
Ja vielä erikseen mainitset, että palsta on "duunareitten" valtakuntaa, mutta Sinä et ole sellainen, mutta nyt poikkeuksellisesti etsit tältä itsesi kaltaista muotovalioyksilöä.
Kuule, kunnianarvoisa yllä kirjoittanut:
Sinä olet nimenomaan duunari, eli työtä tekevä: olet töissä ja joku maksaa Sinulle työpanoksestasi ja ajastasi. Jos eläisit pääomatuloillasi (Sinulla saattaa ollakin sellaisia mutta et kokonaan elä niillä kertomasi mukaan), tekemättä työtä lainkaan, olisit yläluokkaa.
Ja jos et tekisi työtä, eikä Sinulla olisi pääomatuloja, ja eläisit pelkkien tulonsiirtojen varassa, (pitkäaikais)työttömänä, alentuneesti työkykyisenä, tai kokonaan työkyvyttömänä eläkeläisenä, olisit alaluokkaa.
Keskiluokka on määritelmällisesti työväenluokkaa, ja Sinä olet duunari: katsos kun siinä sanassa "työväenluokka" on ensimmäisenä osana se sana "työ". Miksi sen ymmärtäminen on kaltaisellesi pilvilinnoissaan leijuvalle unelmoijalle niin vaikeaa? Eikö työ nappaa? Vai eikö työ jo sananakin kuulosta riittävän fiiniltä?
Duunaripalstalla olet juuri siellä minne kuulutkin statuksesi puolesta, koska on kolme yhteiskuntaluokkaa: alaluokka, keskiluokka joka on siis työväenluokan eufemismi, sekä yläluokka. Muita ei ole edes Sinun erikoistarpeitasi varten.
Minä kuulun alaluokkaan ja olen eri kirjoittaja kuin tuo, jota kehotit hyllyttämään: täytyy sekin mainita, kun ei ole oletettavaa, että osaisit keskusteluja siinä määrin lukea, että kirjoitustyylistä ja tilanneyhteydestä ymmärtäisit sen.
Ja kerrottakoon "auki" myös, että itse kuulun alaluokkaan.
Ja kun palstalla usein väitetään että miehet, jopa ne ns. korkeakoulutetut statusmiehetkin eli YTM:it, usein pariutuvat "alaspäin" koulutuksellisella ja ammatillisella ulottuvuudella, ja kun "koulutetut modernit kaupunkilaissinkkunaiset" sitä taivastelevat, ja kun sen syitä ihmetellään; ja kun kysellään, miksi moni mies "ei kestä" sitä, jos ns. uranainen on korkekoulutettu ja jonkinlaisessa asemassakin työelämässä, niin tuossa Sinun katteettoman itserakkaassa asenteessasi kunnianarvoisa lainaamani kirjoittaja, tuli ihan rehellisen avoin (lue: peittelemättömän härski) vastaus noihinkin seikkoihin.
Saadaanko noin tyhjä ja haihattelevainen asenne jo syntymässä vai kehittyykö se vasta sen koulutuksen ja keskinkertaisen urakehityksen seurauksena?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas yksi autistivammainen joka haluaisi olla vaan kotona kaiket päivät. Huoh!
Ekan kerran ikinä mua sätitään autistiksi :D :D :D Kysyisin, että millaista työtä teet, ehkä oot varastolla? Minä puolet ajasta kv puhelinkokouksissa ja toisen puolen ajasta teen aika vaativaa analyyttistä ja firman toimintoja ohjaavaa työtä. Enkä btw maininnut, että miten mun työpaikalla päivien jaottelu menee. Tajuan, että olen duunarifoorumilla, mutta välillä täälläkin on joku mun tyyppinen ihminen. Anteeksi häiriö, jatka hyllyttämistä!
ap
Noin veemäisellä asenteella kun suhtaudut muuta työtä tekeviin niin olet kyllä tosi huono kouluttaja. Ääliön tasolla lähinnä. Tekisit nytkin töitä etkä asiantuntija roiku pascapalstalla.
Hyvä esimerkki opiskelun tärkeydestä.
T: Pelkkää etätyötä tekevä asiantuntija (FM, DI)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja se tasapuolisuusnäkökulma mulla siis on se, että onko ok _pakottaa_ pari tiimiä istumaan noissa kämäsissä avotiloissa, kun muut saavat enemmän joustoja. Mun mielestä on käsittämätöntä, että isot palvelutiimit pystyvät "oppimaan ja opettamaan" etänäkin, mutta eivät asiantuntijat, jotka siis ovat jatkuvasti töissään digitaalisissa kanavissa kuitenkin. Kesiksillekin annetaan enemmän joustoja kuin senior-tason eksperteille. Kiinnostaisi kuulla, onko tämä uuden ajan ilmiö muuallakin vaiko vain m**jen esimiesten piittaamattomuutta.
No esihenkilöhän sen aina päättää, missä töitä tehdään. Mulla on koko muu tiimi Helsingissä ja itse työskentelen aluetoimistossa. Kahtena päivänä viikossa joudun menemään toimistolle "läsnätyöhön", vaikka mulla ei ole kollegoita, asiakkaita tai esihenkilöä paikan päällä.
Turhauttaa kyllä, heinäkuussa varsinkin otti päähän, kun olin usein ihan kokonaan yksin töissä, mutta en jaksa enää valittaa. Aina, kun oikein ärsyttää, muistan, että on kuitenkin edelleen paljon töitä, joissa ei voi/saa olla etänä ollenkaan tai etäpäiviä voi pitää korkeintaan pari krt/kk. Sulla on kuitenkin useita kollegoita ihan fyysisesti siellä paikan päällä, joten läsnäolossa on oikeasti edes vähän järkeä.
Sama idea meilläkin on käytössä. Yksi tiimiläinen asuu kauempana, hän näin ollen "opettaa ja oppii" läsnätyössä myös paikallisessa toimistossa. Mutta minä en voi mennä kollegani kanssa lähimpään toimipisteeseen, vaan meidän on pendelöitävä pääkonttorille. Jyrkästi kuitenkin kiistetään, että kyse ei ole valvonnasta. En tiedä onko johtajilla joku kasipallo josta ne arpoo ratkaisut, kun tässä ei ole päätä eikä häntää. Firma tahkoo voittoa ennätystahtiin, joten ei tässä mikään rikkikään ole, mutta johdon pitää silti saada korjata random-logiikalla. Ehkä toi mun linjaesimies on vaan vähän pimeä, kun vertaistukea ei tunnu löytyvän.
ap
MIelenkiinnosta, mikä on se asia, mitä siinä lähityössä olisi tarkoitus oppia ja keneltä? Mietin tätä yhtä kaveria, joka ajaa vain sinne lähitoimistolleen, jossa mitä ilmeisimmin muita tiimikavereita ole (koska te muut olette siellä pääkonttorilla)?
Meillä on myös etätyöohjeistus, että pari päivää viikossa saisi olla etänä. Usein on viikkoja, jolloin istun ainoana konttorilla ne päivät, jotka olen lähitöissä. Sanottakoon vielä, että vaikka kaikki tämän konttorin työntekijät olisivat läsnä, ne, kenelle oikeasti työtäni teen, eivät ole samassa toimistossa kanssani vaan toisella puolella Suomea ja jopa eri maassa. Täten siis olisi lopputuloksen kannalta ihan sama avaanko tietokoneen toimistolla vai kotona vai jopa kahvilassa, kunhan on työrauha ja saan hommani tehdyksi. Palaverit ovat joka tapauksessa Teamsissa. Kaikki tuotokset toimitetaan joka tapauksessa sähköpostilla tai muita kanavia käyttäen. Pikaiset kysymykset esitetään joka tapauksessa Teamsin chatilla tai puhelimitse.
Tätä samaa asiaa ollaan kysytty - hiljainen tieto, seniorit opettaa junioreita, helppo kysyä kun ollaan fyysisesti läsnä (todellisuudessa toki ihmiset on vaan fyysisesti paikalla, eivät läsnä)... paras kommentti linjaesimieheltä oli, että haluttiin kuitenkin _antaa jonkin verran joustoja_. Nauroin ääneen aivan hallitsemattomasti. Asiantuntijoilla on siis 2 päivää viikossa mahdollisuus olla etänä, asiakaspalvelijoilla 3 tai 4.
Mutta oliko sillä yhdellä kaverilla, joka ei pääkonttorille ajele, siellä lähikonttorilla joku seniori, jolta oppia tai juniori, jota opettaa? Kun mietin tätä tämän kuvion logiikkaa (että onko se yhtä hieno kuin meidän firman etätyöohjeistus, jota ei kukaan noudata).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa järjettömältä. Meillä on vaaa etätyöoikeus, oli jo ennen koronaa. Tiimeillä on ehkä kerran kuussa kokous, johon toivotana kaikkien osallistuvat. Toimistolla löytyy niin avotilaa, hiljaista tilaa kuin rauhallisia koppeja työskentelyyn. Sisäisiä teams-palavereja saatetaan pitää avossa, mutta asiakkaisen kanssa ei ikinä.
Vierailija kirjoitti:
Taas yksi autistivammainen joka haluaisi olla vaan kotona kaiket päivät. Huoh!
No minä olen autisti (en kuitenkaan vammainen), ja olen työssä jossa san olla kaiket päivät kotona. Ja palkka juoksee. Ihanaa, olen onnellinen. En pidä ihmisistä, joten olen tietoisesti hakeutunut tällaiseen. Oletko kateellinen vai mistä säälittävä purkauksesi johtuu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äänestäisin jaloillani ja vaihtaisin työpaikkaa. Enkä jättäisi epäselväksi, miksi näin teen.
Vierailija kirjoitti:
Taas yksi autistivammainen joka haluaisi olla vaan kotona kaiket päivät. Huoh!
Taas yksi pitkäaikaistyötön sossupummi kertomassa modernista työelämästä. Huoh!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas yksi autistivammainen joka haluaisi olla vaan kotona kaiket päivät. Huoh!
Ekan kerran ikinä mua sätitään autistiksi :D :D :D Kysyisin, että millaista työtä teet, ehkä oot varastolla? Minä puolet ajasta kv puhelinkokouksissa ja toisen puolen ajasta teen aika vaativaa analyyttistä ja firman toimintoja ohjaavaa työtä. Enkä btw maininnut, että miten mun työpaikalla päivien jaottelu menee. Tajuan, että olen duunarifoorumilla, mutta välillä täälläkin on joku mun tyyppinen ihminen. Anteeksi häiriö, jatka hyllyttämistä!
ap
Noin veemäisellä asenteella kun suhtaudut muuta työtä tekeviin niin olet kyllä tosi huono kouluttaja. Ääliön tasolla lähinnä. Tekisit nytkin töitä etkä asiantuntija roiku pascapalstalla.
En mä ole kouluttaja, toimin erilaisissa projekteissa yksikköni edustajana. Normaalia vastuullista asiantuntijahommaa teen, kollegat ympäri Suomea ja Eurooppaa. Miksi mun kimppuun käyt, etkä tuon tyypin joka diagnosoi toisia ja nakkelee niskojaan?
Frank Eläkeläinen Rahaton Köyhä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas yksi autistivammainen joka haluaisi olla vaan kotona kaiket päivät. Huoh!
Ekan kerran ikinä mua sätitään autistiksi :D :D :D Kysyisin, että millaista työtä teet, ehkä oot varastolla? Minä puolet ajasta kv puhelinkokouksissa ja toisen puolen ajasta teen aika vaativaa analyyttistä ja firman toimintoja ohjaavaa työtä. Enkä btw maininnut, että miten mun työpaikalla päivien jaottelu menee. Tajuan, että olen duunarifoorumilla, mutta välillä täälläkin on joku mun tyyppinen ihminen. Anteeksi häiriö, jatka hyllyttämistä!
ap
No siinäpäs meillä on oikein yleistyksiin ja stereotypiohin sataprosenttisesti sopiva "koulutettu" suomalaisnainen: eipä ylenkatseellisempaa ja katteettomasti itseään "yhteiskuntaluokaltaan ylemmäksi" itseään luulevaa unelmointi- ja taivaanrannanmaalaustekstiä voi ollakaan olemassa.
Niin, ja mainittakoon, että kirjoitustyylistä voi päätellä, että kirjoittaja on "parhaassa työiässä" (?) oleva, ilmeisen matalastatuksisesta ja köyhästä taustasta ponnistava nainen, joka pitää omaa tietokoneella tehtävää tavistyötään erityisen hienona ja poikkeuksellista älykkyyttä vaativana, kun kv-nettikokouksissa ulukomaan kieltä puhutaan - ilmeisesti pelkkää englantia vahvasti suomalaisittain murrettuna eikä sanaakaan esim. ranskaa, italiaa, venäjää tai saksaa; ja kun noilla arvoituksellisilla sanoilla ilmaistut "toimintoja ohjaavat työt" voivat olla vaikka aikataulujen ja työ(vuoro)listojen laatimista; ja kun sitä analyyttistä harrastusluontoista hommaa, joskaan ei palkattuna kenenkään työpalveluksessa, puuhaavat koppiinsa syrjäytyneet, hielle haisevat, pesulla käymättömät, ylipainoiset ja ikiseurustelemattomat nörttipojatkin.
Ja vielä erikseen mainitset, että palsta on "duunareitten" valtakuntaa, mutta Sinä et ole sellainen, mutta nyt poikkeuksellisesti etsit tältä itsesi kaltaista muotovalioyksilöä.
Kuule, kunnianarvoisa yllä kirjoittanut:
Sinä olet nimenomaan duunari, eli työtä tekevä: olet töissä ja joku maksaa Sinulle työpanoksestasi ja ajastasi. Jos eläisit pääomatuloillasi (Sinulla saattaa ollakin sellaisia mutta et kokonaan elä niillä kertomasi mukaan), tekemättä työtä lainkaan, olisit yläluokkaa.
Ja jos et tekisi työtä, eikä Sinulla olisi pääomatuloja, ja eläisit pelkkien tulonsiirtojen varassa, (pitkäaikais)työttömänä, alentuneesti työkykyisenä, tai kokonaan työkyvyttömänä eläkeläisenä, olisit alaluokkaa.
Keskiluokka on määritelmällisesti työväenluokkaa, ja Sinä olet duunari: katsos kun siinä sanassa "työväenluokka" on ensimmäisenä osana se sana "työ". Miksi sen ymmärtäminen on kaltaisellesi pilvilinnoissaan leijuvalle unelmoijalle niin vaikeaa? Eikö työ nappaa? Vai eikö työ jo sananakin kuulosta riittävän fiiniltä?
Duunaripalstalla olet juuri siellä minne kuulutkin statuksesi puolesta, koska on kolme yhteiskuntaluokkaa: alaluokka, keskiluokka joka on siis työväenluokan eufemismi, sekä yläluokka. Muita ei ole edes Sinun erikoistarpeitasi varten.
Minä kuulun alaluokkaan ja olen eri kirjoittaja kuin tuo, jota kehotit hyllyttämään: täytyy sekin mainita, kun ei ole oletettavaa, että osaisit keskusteluja siinä määrin lukea, että kirjoitustyylistä ja tilanneyhteydestä ymmärtäisit sen.
Ja kerrottakoon "auki" myös, että itse kuulun alaluokkaan.
Ja kun palstalla usein väitetään että miehet, jopa ne ns. korkeakoulutetut statusmiehetkin eli YTM:it, usein pariutuvat "alaspäin" koulutuksellisella ja ammatillisella ulottuvuudella, ja kun "koulutetut modernit kaupunkilaissinkkunaiset" sitä taivastelevat, ja kun sen syitä ihmetellään; ja kun kysellään, miksi moni mies "ei kestä" sitä, jos ns. uranainen on korkekoulutettu ja jonkinlaisessa asemassakin työelämässä, niin tuossa Sinun katteettoman itserakkaassa asenteessasi kunnianarvoisa lainaamani kirjoittaja, tuli ihan rehellisen avoin (lue: peittelemättömän härski) vastaus noihinkin seikkoihin.
Saadaanko noin tyhjä ja haihattelevainen asenne jo syntymässä vai kehittyykö se vasta sen koulutuksen ja keskinkertaisen urakehityksen seurauksena?
Arvasinkin, että vastaväitteen esittäminen menee tunteisiin tietyillä ihmisillä. Luitko ollenkaan sitä kommenttia, johon kirjoitin vastaukseni? Onks susta ok vähätellä toisia ja toisten avauksia tuolla tavalla kuin tämä kommentoija nasevalla one-linerillaan teki? OIisitko peukuttanut jos olisin vastannut suoraviivaisesti, että kirjoittajalla on liian iso ego tälle palstalle? Sitähän kommenttini kalasteli, jännä ettet hiffannut vaikka olet tosi älykkö.
Ehkä tollanen ylimielinen kuittailu "huoh" on sinusta ok, jos kohteena on nainen? Mä olen aika väsynyt hänen ja myös sinun kaltaisiisi, enkä ota vastuulleni vuodatustasi kyllä ollenkaan. Enkä tee Sinusta tämän pidemmälle meneviä luonnehdintojakaan. Jatka kirjoittamista, olet siinä hyvä, mutta mittaa verenpaine ennen kuin painat send. Olen täysin keskiluokkainen, melko monimutkaisia regulatiivisia juttuja käsittelevä akateeminen nainen. En ole edes väittänyt mitään muuta. Mulla on itseäni huomattavasti terävämpi mies, joka ei pidä minua yhtään tuollaisena kuin kuvaat. Hän tuntee mut, sinä et - ja hän on sentään Mies. Saatko nyt happea?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas yksi autistivammainen joka haluaisi olla vaan kotona kaiket päivät. Huoh!
Ekan kerran ikinä mua sätitään autistiksi :D :D :D Kysyisin, että millaista työtä teet, ehkä oot varastolla? Minä puolet ajasta kv puhelinkokouksissa ja toisen puolen ajasta teen aika vaativaa analyyttistä ja firman toimintoja ohjaavaa työtä. Enkä btw maininnut, että miten mun työpaikalla päivien jaottelu menee. Tajuan, että olen duunarifoorumilla, mutta välillä täälläkin on joku mun tyyppinen ihminen. Anteeksi häiriö, jatka hyllyttämistä!
ap
Kuulostaa että vähättelet duunareita. Et kovin mukava ihminen taida olla.
Mulla tuli tuollaista hybridipakotusta entisessä työpaikassa, joten vaihdoin firmaan joka sallii 100% etätyön. Varmaan ainakin it-alalla "hyvä" veto firmoilta pakottaa konttorille, koska ne pätevimmät joiden osaamisella on kysyntää muuallakin häipyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja se tasapuolisuusnäkökulma mulla siis on se, että onko ok _pakottaa_ pari tiimiä istumaan noissa kämäsissä avotiloissa, kun muut saavat enemmän joustoja. Mun mielestä on käsittämätöntä, että isot palvelutiimit pystyvät "oppimaan ja opettamaan" etänäkin, mutta eivät asiantuntijat, jotka siis ovat jatkuvasti töissään digitaalisissa kanavissa kuitenkin. Kesiksillekin annetaan enemmän joustoja kuin senior-tason eksperteille. Kiinnostaisi kuulla, onko tämä uuden ajan ilmiö muuallakin vaiko vain m**jen esimiesten piittaamattomuutta.
No esihenkilöhän sen aina päättää, missä töitä tehdään. Mulla on koko muu tiimi Helsingissä ja itse työskentelen aluetoimistossa. Kahtena päivänä viikossa joudun menemään toimistolle "läsnätyöhön", vaikka mulla ei ole kollegoita, asiakkaita tai esihenkilöä paikan päällä.
Turhauttaa kyllä, heinäkuussa varsinkin otti päähän, kun olin usein ihan kokonaan yksin töissä, mutta en jaksa enää valittaa. Aina, kun oikein ärsyttää, muistan, että on kuitenkin edelleen paljon töitä, joissa ei voi/saa olla etänä ollenkaan tai etäpäiviä voi pitää korkeintaan pari krt/kk. Sulla on kuitenkin useita kollegoita ihan fyysisesti siellä paikan päällä, joten läsnäolossa on oikeasti edes vähän järkeä.
Sama idea meilläkin on käytössä. Yksi tiimiläinen asuu kauempana, hän näin ollen "opettaa ja oppii" läsnätyössä myös paikallisessa toimistossa. Mutta minä en voi mennä kollegani kanssa lähimpään toimipisteeseen, vaan meidän on pendelöitävä pääkonttorille. Jyrkästi kuitenkin kiistetään, että kyse ei ole valvonnasta. En tiedä onko johtajilla joku kasipallo josta ne arpoo ratkaisut, kun tässä ei ole päätä eikä häntää. Firma tahkoo voittoa ennätystahtiin, joten ei tässä mikään rikkikään ole, mutta johdon pitää silti saada korjata random-logiikalla. Ehkä toi mun linjaesimies on vaan vähän pimeä, kun vertaistukea ei tunnu löytyvän.
ap
MIelenkiinnosta, mikä on se asia, mitä siinä lähityössä olisi tarkoitus oppia ja keneltä? Mietin tätä yhtä kaveria, joka ajaa vain sinne lähitoimistolleen, jossa mitä ilmeisimmin muita tiimikavereita ole (koska te muut olette siellä pääkonttorilla)?
Meillä on myös etätyöohjeistus, että pari päivää viikossa saisi olla etänä. Usein on viikkoja, jolloin istun ainoana konttorilla ne päivät, jotka olen lähitöissä. Sanottakoon vielä, että vaikka kaikki tämän konttorin työntekijät olisivat läsnä, ne, kenelle oikeasti työtäni teen, eivät ole samassa toimistossa kanssani vaan toisella puolella Suomea ja jopa eri maassa. Täten siis olisi lopputuloksen kannalta ihan sama avaanko tietokoneen toimistolla vai kotona vai jopa kahvilassa, kunhan on työrauha ja saan hommani tehdyksi. Palaverit ovat joka tapauksessa Teamsissa. Kaikki tuotokset toimitetaan joka tapauksessa sähköpostilla tai muita kanavia käyttäen. Pikaiset kysymykset esitetään joka tapauksessa Teamsin chatilla tai puhelimitse.
Tätä samaa asiaa ollaan kysytty - hiljainen tieto, seniorit opettaa junioreita, helppo kysyä kun ollaan fyysisesti läsnä (todellisuudessa toki ihmiset on vaan fyysisesti paikalla, eivät läsnä)... paras kommentti linjaesimieheltä oli, että haluttiin kuitenkin _antaa jonkin verran joustoja_. Nauroin ääneen aivan hallitsemattomasti. Asiantuntijoilla on siis 2 päivää viikossa mahdollisuus olla etänä, asiakaspalvelijoilla 3 tai 4.
Mutta oliko sillä yhdellä kaverilla, joka ei pääkonttorille ajele, siellä lähikonttorilla joku seniori, jolta oppia tai juniori, jota opettaa? Kun mietin tätä tämän kuvion logiikkaa (että onko se yhtä hieno kuin meidän firman etätyöohjeistus, jota ei kukaan noudata).
Ei, hän on ammattitaitoinen seniori ja siellä omineen tekee duunit. Eli logiikkaa ei tässäkään ole ollenkaan. Ehkä tämä sekoilu kuvastaa sitä, että ei johdollakaan ole harmainta aavistusta, mihin suuntaan työelämä on menossa. Tiedossa kyllä on, että ovi on talossa käynyt tiuhaan - ihmiset kaikkoaa tällaisen sääntelyn ja ahtaiden avokonttorien parista vapaammille laitumille. Mahtaakohan 10 vuoden päästä olla työhuoneet taas tehneet paluun ja yksi sukupolvi työkyvyttömyyseläkkeellä, taustamelun invalidisoimina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas yksi autistivammainen joka haluaisi olla vaan kotona kaiket päivät. Huoh!
Ekan kerran ikinä mua sätitään autistiksi :D :D :D Kysyisin, että millaista työtä teet, ehkä oot varastolla? Minä puolet ajasta kv puhelinkokouksissa ja toisen puolen ajasta teen aika vaativaa analyyttistä ja firman toimintoja ohjaavaa työtä. Enkä btw maininnut, että miten mun työpaikalla päivien jaottelu menee. Tajuan, että olen duunarifoorumilla, mutta välillä täälläkin on joku mun tyyppinen ihminen. Anteeksi häiriö, jatka hyllyttämistä!
ap
Kuulostaa että vähättelet duunareita. Et kovin mukava ihminen taida olla.
En ollenkaan vähättele duunareita, tunnen monia fiksuja ja kivoja. Pointtina, että mä en mene diagnosoimaan ylimielisenä toisille mitään nepsyjä, kuten tämä henkilö teki, jolle vastasin. Jännää, että häntä ei kukaan jaksa kritisoida. Joskus elimme maailmassa, jossa toisen väittäminen jollain tavalla sairaaksi tai vammaiseksi oli ilkeää. Nyt on ilkeämpää sanoa toista duunariksi :D
Jospa asiantuntijat eivät tee mitään konkreettista? Asiakaspalvelu- ja tukityöläisistä voi tietää, mitä tekevät. "Asiantuntijat" voisivat laiskotella kotona, eivätkä kaikki välttämättä saisi mitään tehtyä.
Johtajat tarvitsevat työtä itselleen. Ehkä perustelevat tietyn määrän pomopestejä, kun toimistolla on X määrä ihmisiä? Tarvitaan siis tietty määrä esihenkilöitä.
Lisäksi asiantuntijat eivät välttämättä muuten olisi hyödyksi. Puhelinkokoukset mainittiin, mutta mitä muuta asiantuntijat tekevät muille? Yhdessä ollessaan siis puhuvat keskenään ja pomolle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja se tasapuolisuusnäkökulma mulla siis on se, että onko ok _pakottaa_ pari tiimiä istumaan noissa kämäsissä avotiloissa, kun muut saavat enemmän joustoja. Mun mielestä on käsittämätöntä, että isot palvelutiimit pystyvät "oppimaan ja opettamaan" etänäkin, mutta eivät asiantuntijat, jotka siis ovat jatkuvasti töissään digitaalisissa kanavissa kuitenkin. Kesiksillekin annetaan enemmän joustoja kuin senior-tason eksperteille. Kiinnostaisi kuulla, onko tämä uuden ajan ilmiö muuallakin vaiko vain m**jen esimiesten piittaamattomuutta.
No esihenkilöhän sen aina päättää, missä töitä tehdään. Mulla on koko muu tiimi Helsingissä ja itse työskentelen aluetoimistossa. Kahtena päivänä viikossa joudun menemään toimistolle "läsnätyöhön", vaikka mulla ei ole kollegoita, asiakkaita tai esihenkilöä paikan päällä.
Turhauttaa kyllä, heinäkuussa varsinkin otti päähän, kun olin usein ihan kokonaan yksin töissä, mutta en jaksa enää valittaa. Aina, kun oikein ärsyttää, muistan, että on kuitenkin edelleen paljon töitä, joissa ei voi/saa olla etänä ollenkaan tai etäpäiviä voi pitää korkeintaan pari krt/kk. Sulla on kuitenkin useita kollegoita ihan fyysisesti siellä paikan päällä, joten läsnäolossa on oikeasti edes vähän järkeä.
Sama idea meilläkin on käytössä. Yksi tiimiläinen asuu kauempana, hän näin ollen "opettaa ja oppii" läsnätyössä myös paikallisessa toimistossa. Mutta minä en voi mennä kollegani kanssa lähimpään toimipisteeseen, vaan meidän on pendelöitävä pääkonttorille. Jyrkästi kuitenkin kiistetään, että kyse ei ole valvonnasta. En tiedä onko johtajilla joku kasipallo josta ne arpoo ratkaisut, kun tässä ei ole päätä eikä häntää. Firma tahkoo voittoa ennätystahtiin, joten ei tässä mikään rikkikään ole, mutta johdon pitää silti saada korjata random-logiikalla. Ehkä toi mun linjaesimies on vaan vähän pimeä, kun vertaistukea ei tunnu löytyvän.
ap
MIelenkiinnosta, mikä on se asia, mitä siinä lähityössä olisi tarkoitus oppia ja keneltä? Mietin tätä yhtä kaveria, joka ajaa vain sinne lähitoimistolleen, jossa mitä ilmeisimmin muita tiimikavereita ole (koska te muut olette siellä pääkonttorilla)?
Meillä on myös etätyöohjeistus, että pari päivää viikossa saisi olla etänä. Usein on viikkoja, jolloin istun ainoana konttorilla ne päivät, jotka olen lähitöissä. Sanottakoon vielä, että vaikka kaikki tämän konttorin työntekijät olisivat läsnä, ne, kenelle oikeasti työtäni teen, eivät ole samassa toimistossa kanssani vaan toisella puolella Suomea ja jopa eri maassa. Täten siis olisi lopputuloksen kannalta ihan sama avaanko tietokoneen toimistolla vai kotona vai jopa kahvilassa, kunhan on työrauha ja saan hommani tehdyksi. Palaverit ovat joka tapauksessa Teamsissa. Kaikki tuotokset toimitetaan joka tapauksessa sähköpostilla tai muita kanavia käyttäen. Pikaiset kysymykset esitetään joka tapauksessa Teamsin chatilla tai puhelimitse.
Tätä samaa asiaa ollaan kysytty - hiljainen tieto, seniorit opettaa junioreita, helppo kysyä kun ollaan fyysisesti läsnä (todellisuudessa toki ihmiset on vaan fyysisesti paikalla, eivät läsnä)... paras kommentti linjaesimieheltä oli, että haluttiin kuitenkin _antaa jonkin verran joustoja_. Nauroin ääneen aivan hallitsemattomasti. Asiantuntijoilla on siis 2 päivää viikossa mahdollisuus olla etänä, asiakaspalvelijoilla 3 tai 4.
Mutta oliko sillä yhdellä kaverilla, joka ei pääkonttorille ajele, siellä lähikonttorilla joku seniori, jolta oppia tai juniori, jota opettaa? Kun mietin tätä tämän kuvion logiikkaa (että onko se yhtä hieno kuin meidän firman etätyöohjeistus, jota ei kukaan noudata).
Ei, hän on ammattitaitoinen seniori ja siellä omineen tekee duunit. Eli logiikkaa ei tässäkään ole ollenkaan. Ehkä tämä sekoilu kuvastaa sitä, että ei johdollakaan ole harmainta aavistusta, mihin suuntaan työelämä on menossa. Tiedossa kyllä on, että ovi on talossa käynyt tiuhaan - ihmiset kaikkoaa tällaisen sääntelyn ja ahtaiden avokonttorien parista vapaammille laitumille. Mahtaakohan 10 vuoden päästä olla työhuoneet taas tehneet paluun ja yksi sukupolvi työkyvyttömyyseläkkeellä, taustamelun invalidisoimina.
Joo jotain tämän tyyppistä epäilinkin. Eli tässä on vaan päätetty, että lähityö on sitä oikeaa työtä.
Meillä ei ennen koronaa edes ollut olemassa käsitettä etätyö. Hieman ihmettelin sitä jo haastattelutilanteessa, mutta kun olin jo itse siitä onnellinen, että samalla paikkakunnalla on muita samaa työtä tekeviä ja työmatka oli lyhyt, niin en sitten tuohon puuttunut. Nyt työmatka on pidempi (suunnilleen yhtä pitkä kuin muillakin) ja koronaetäilyt on ohi, niin jännä kun se olen aina vaan minä, joka toimistolle ajelen. Tai no en enää edes kovin usein ajele minäkään.
Jos konttorilla on rauhatonta, niin se asia pitää ehdottomasti saada kuntoon. Ei ole kestävä ratkaisu, että työntekijät joutuvat käyttämään omia tilojaan työntekoon.