Suurperheen äidin "ura" on lapset

Vierailija kirjoitti:

Ursula van der Leyen: 7 lasta, Euroopan komission puheenjohtaja tekee kovempaa uraa kuin yksikään keskustelija.

Tämä! Ovatko.lapset Ursulan "ura"? No ei! Vaan hänellä on upea ura ja lisäksi lapsia. Lapset eivät ole ura.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ursula van der Leyen: 7 lasta, Euroopan komission puheenjohtaja tekee kovempaa uraa kuin yksikään keskustelija.

Tämä! Ovatko.lapset Ursulan "ura"? No ei! Vaan hänellä on upea ura ja lisäksi lapsia. Lapset eivät ole ura.

Niin? Voitko selittää pointtisi auki?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ursula van der Leyen: 7 lasta, Euroopan komission puheenjohtaja tekee kovempaa uraa kuin yksikään keskustelija.

Isänsä oli yksi Euroopan komission korkeimmista virkamiehistä ja aviomiehensä Heiko Echter von der Leyen on saksalainen lääkäri ja von der Leyenin aatelissuvun jäsen.

1990-luvulla rouva Ursula oli kotiäitinä seitsemän lapsen kanssa.

Rouvalla ehkä hieman erilaiset lähtökohdat olleet elämässä kuin Perus-Pirkolla. Ilman miesten apuja ei tuo urakehitys olisi ollut mahdollista.

Mikä oli pointtisi? Koulutustaso ja ammatillinen asema periytyvät Suomessakin. Korkeasti koulutetut vanhemmat saavat lapsia, jotka kouluttautuvat ja tekevät uraa lapsilukuun katsomatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ursula van der Leyen: 7 lasta, Euroopan komission puheenjohtaja tekee kovempaa uraa kuin yksikään keskustelija.

Tämä! Ovatko.lapset Ursulan "ura"? No ei! Vaan hänellä on upea ura ja lisäksi lapsia. Lapset eivät ole ura.

No, jollekin voi olla. Uria on erilaisia, joku tekee työuransa kaupan kassalla ja joku päätyy Euroopan komission puheenjohtajaksi, semmoista se on. Joku panostaa niihin lapsiin ja tekee "uran" niitä lapsia hoitamalla, vaikka jossain kohtaa menisi johonkin töihinkin vähäksi aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Mitä se suurperheen äiti sitten tekee, kun lapset lähtevät omilleen? Silloin on sitten ihan turha tulla itkemään, kun ei valtio elätäkään tai eläke on niin pieni. Jokainen tekee omat valinnat, mutta niiden kanssa pitää sitten myös elää.

Valtio elättää nykyisin niin monta hampuusia, että eiköhän suurperheen äiti mene siinä ohessa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ura on ura ja lapset on lapset. Miten reagoisitte, jos lapseton nainen sanoisi, että hänen uransa on hänen lapsensa?

No eihän tuossa ole mitään järkeä, kun sillä lapsettomalla ei ole lapsia.

Tosin ei suurimmalla osalla ihmisistä ole mitään uraakaan, vaan sitä vaan käydään jossain töissä ja toivotaan palkankorotuksia. Mielestäni uralla pitäisi edetä aina vaativampiin tehtäviin määrätietoisesti ahkeroimalla, itseään kouluttamalla ja vaihtamalla säännöllisesti työpaikkaa.

Niin, ja samalla tavalla ei ole mitään järkeä suurperheen äidin väitteessä, kun hänellä ei ole uraa.

Mikä ensinnäkin on ura? Onko kaikilla työssäkäyvillä sellainen? 

90-luvulla tuota uraa jankutettiin ainakin Pohjoismaissa siihen malliin, että kyse oli lopulta vain työssäkäynnistä. Uran tekeminen tarkoitti sitä hienosti ilmaistuna, että käyt töissä, ja haluat antaa vähän seriöösimmän kuvan itsestäsi.

No se lasten hoitaminen ja kasvattaminen on hänen työnsä. Hän on valinnut sen elämäntehtäväkseen. Itsestäni ei olisi siihen. Olen mieluummin töissä kodin ulkopuolella ja yhden lapsen äiti.

Itselläni on suurperhe, ja olen aina käynyt töissä. Ymmärrän kyllä, että jos perheeseen syntyy vauva joka vuosi, ei töissä käyminen ole mitenkään käytännössä mahdollista. En tiedä, mitä siihen nyt sanoisin. Pitääkö siihen sanoa jotakin. Ihailtavaa, että joku jaksaa paljon lapsia. Jokainen saa myös tehdä omat ratkaisunsa. Pääasia, että jokainen on tyytyväinen ja onnellinen niissä raameissa, mitä elämältä saa.