~~PCO-PLIKAT MARRASKUU~~

No, aloitetaas nyt tännekkin uusi pino, kun kuukausi se otti jälleen ja vaihtui uuteen=)

Piippuli, oli kiva lukea kuulumisiasi ja varsinkin nyt kun kuulosti siltä että teillä oli yövalvomiset voitettu=) Hei, ristiäisiä olitte viettäneet, saako nimeä udella? Hyvin myös teillä pikkuinen kasvaa. Juu ei mullakaan mitään kiloja lähtenyt imetyksen aikana esikoisesta! Päinvastoin, lisää tuli!!! No, nyt sitten otinkin niskasta kiinni herran ollessa 4kk ja marssin jälleen Painonvartioihin ja hyvin on lähtenyt. Eli nyt tuntuu että imetys auttaa tässä laihduttamisessa.



Bisous: Oli kiva kuulla että teille oli sanottu, jotta pikku pätkät päikkäreinä riittää, sillä mietin juuri tänään taas sitä, kun kunnon unia ei meillä taas lainkaan oteta! Tasan tunti ja herää. Ulos en viitsi edes laittaa, mikäli en itse ole lähdössä samalla lenkille.



Meillä on myös sairasteltu korvia=( Yöt on läpeensä huudettu ja jo toinen antibiootti menossa=/ Vaan tuntuu edelleen ettei Aaron kunnossa ole=( Meinaa ruuti loppua ihan kokonaan ja kun on väsynyt ei se paljon tarvi, kun räjähdän ihan turhan helposti!

5kk mittoja saatiin ja lukemat ovat 9180g ja 73,5cm!! Siis kyllä meillä pyritään metrin lukemaan hullun kiilto silmissä=) Mihin tässä vielä joudutaankaan?!



Mutta tällaista täällä. Ihanaa alkanutta marraskuuta kaikille ja voimia arkeen! Ronjoolle lähettelen erikseen täältä terkkuja. Tuu taas kertoo kuulumisia=)



H-R ja mukelot

Oon nyt vähän laiska ja laitan saman sepustuksen ku muuallekin. Ei siis mitään uutisia vieläkään...



Tänään oli kontrolli TAYSissa. Pississä oli proteiinia 1+, verenpaineet n. 135/95 (en jaksa tarkistaa). Erikoistuva lääkäri ehdotti heti, että josko laitettais osastolle, mutta sanoin etten kauheen mielelläni viikonlopuksi lähtis, et ens viikolla voisin sit harkita. Lääkäri konsultoi sitten erikoislääkäriä (tää erikoistuva oli sama, joka lähetti mut svo:lta osastolle ja erikoislääkäri se, joka hoiti mua osastolla) ja sain luvan olla kotona, jos tarkkailen proteiineja päivittäin tikuilla ja verenpainetta kans. Jos proteiinit nousee 2+:lle tai alapaine yli 100:n niin heti synnärille. Ottivat myös toksimiaverikokeet, mutta ilmeisesti niissä ei ole ollut mitään, koska eivät ole soittaneet perään.



Kohdunkaulalla ei ollut tapahtunut mitään edistymistä ja kokoa ei nyt arvioitu, kun kuulema kasvu on viikossa niin pientä että eri laitteesta ja mittaajasta johtuvat virheet vaikuttaa niin paljon. Olisin kyllä ihan mielelläni kuullut, onko Santeri yhtään kasvanut, meillä kun näyttäis tuo kasvu olevan tosi hidasta vielä näin lopussakin - edellisellä viikolla vain 50-100 g kun ainakin kandin lähteiden mukaan pitäis olla tuollaista 200 g. Mutta eiköhän siellä kunnossa olla, kovasti kuulema liikkui ja harjoitteli hengitystä, napanuoravirtaukset ok.



Mä nukuin taas viime yön tosi huonosti, en tiedä olinko edellisyönä nukkkunut liikaa vai jännittikö vaan. Illalla nimittäin oli ihan kipeitäkin supistuksia, sellaisia jotka sai selän kipeeksi just niinku arvelinkin mulle käyvän. Ne kyllä vaimeni suihkussa käydessä, ja loppu sit kokonaan. Kolmeen asti kuitenkin valvoin ja aamulla sit väsytti taas ihan hirveesti. Lääkärin jälkeen nukuinkin sit melkein neljään asti... saa nähdä, millainen ens yö on. Lääkäri sanoi et ihan tarkoituksella nyt ronkkii vähän paikkoja, että jos alkais tapahtua. Luultavasti mä roikun täällä vielä kahden viikon päästäkin. Äitikin äsken puhelimessa sanoi, että älä nyt vielä rupee hermostumaan, ens viikon lopulla ne todelliset piinaiset päivät vasta alkaa...



-Osse ja Santeri rv 39+2

Kauhistuksen kanahäkki.Nyt jo marraskuu.Kohtahan tämä ä-lomakin sitten on vietetty. TÖRKEEN nopeasti tuo aika menee.Vkot menee tupla nopeudella (mitä silloin ei tehnyt kun töissä kävi).



H-R: Paljastaisin mielelläni nimen mutta en täällä julkisesti koska se on sitten semmoinen että siitä kyllä tunnistaa tosi helposti eli harvinaisempi nimi on ;)



OSSE: Elä huoli noista verenpaineista. Mulla ne oli lähes koko raskauden korkealla enkat polin mittauksissa oli:alapaine 100-110 ja yläpaine 150-170. KOSKAAN eivät olleet ottamassa mua sisälle (johtui varmaan siitä että pissa oli aina puhdas) Lisäksihän olin lääkityksellä ja mittailin paineita joka pvä himassa. Himassa ne olivatkin huomattavasti alemmat. Ihanaa-kohta on vaavin tuoksua sielläkin.Odotan jo innolla synnäriäsi. Kyllä tuo semmoinen IHME teilläkin on että huh huh. Tsemppiä loppumetreille!



(.) Nuhaisuutta täällä taas jo toista vkoa. Ens vkolla vissiin taas lekuriin jos ei räkänen rauhoitu. Toivottavasti ei ole taas mennyt korviin.Luojan kiitos että otin aivan loppumetreillä Fennista sen lapsen sairasvakuutuksen. Sen kun saa 4pvää vanhalle lapselle (ei siis tarvitse odottaa sitä 2kk.tta niinkuin muilla vak.yhtiöillä jos ei ota syntymättömän vakuutusta) Kun vcakuutus oli tullut voimaan niin 4pvää sen jälkeen oltiin jo ekalla lekurikeikalla.Nyt vakuutus on jo maksanut itsensä takaisin!



Piippuli ja Vekkuli (uusi nicci joka viittaa aavistuksen omaisesti nimeen)

Tuntuu et aika lentää siivillä ton pikkasen kullanmurun kanssa. Nyt on jo niin isoa poikaa et oikein harmittaa kun ihan vauva vauva aika on ohitse.



Mä en kyllä vielä tiedä yhtään et jatkanko täysimetystä vai aloitanko kiinteet kun 4kk tulee täyteen?! Täytyy katsoa, meillä aiemmin nukuttiin aina ennen se 6 h putkeen ja sit lyhyempiä pätkiä päälle mutta nykyään heräilyjä on enemmän öissä, välillä jopa 2 h väliäkin mutta kun ei toi aina syömäänkään herää, joten auttaako sitten kiinteet siihen kuitenkaan...ja lisäksi sit taas välillä nukutaan läpi yön. Noh, katsellaan...



Sweet ja poika 3,5 kk

mutta mihin asti sitä täysimetystä voi turavllisesti jatkaa? Meillä menee kyllä imetyksellä tosi hyvin.Poju kasvaa kohisten ja poskia riittäsi vaikka naapurin lapsille eli punaista maitoa kehitän ilmeisimmin?



(.) Nuhaisuus onneksi poistumassa. Nyt on löydetty omat kädet ja hapuillaan jo leikkimatolla leluja. kauaan ei jakseta kun alkaa harmittamaan kun ei ne kädet toimi niinkuin haluaisi ;) Mahallaan ei tykätä olla edelleenkään ja päätä ei jakseta mahallaan kannatella kauheasti (ihan hetken vaan-sylissä sitä pidellään kyllä jo hyvin). Ehkäpä tuokin taito joku päivä yllättäen löytyy?



Nyt alkoi huuto...

Meille syntyi 9.11.2006 tyttövauva, 52 cm ja 3,9 kg. Ihana nappula on. :)



Tulipa todistettua, että voi niitä tyttöjäkin tulla... :D



Myöhemmin lisää ja nytkin jo tuolta pirkanmaa-ketjusta.



-Osse ja Santeri-neito 2 vrk

Oikein paljon ONNEA Osselle ja koko perheelle!!! : ) Ja vielä pieni tyttö, hyvä tietää, että sekin meiltä plikoilta onnistuu!



Piippuli: Puolivuotiaaksihan se täysimetyssuositus on. Meidänkään poika ei muuten vielä nosta päätään makuulta... saa nähdä huomatetaanko asiasta neuvolassa (maanantaina on 2kk-nla). Kyllähän se on osittain meidän omaa vikaa, sillä ei olla kauheasti pidetty vauvaa lattialla treenamassa, kun täytyis aina olla niin vahtimassa, kun tuon isoveljen ideoista ei aina tiedä - kerran se yritti istua vauvan päälle!



Kuinka moni teistä nyt vauvan saaneista on hankkinut tai aikoo hankkia rotavirusrokotteen? Meidän poika saa sen nyt maanantaina neuvolassa. On ne jotenkin hankalia nuo vapaaehtoiset itsehankittavat rokotteet... Että kannattaako niitä ottaa vai ei. Harmittaa, jos rokotteesta tuleekin jotain kauheita sivuvaikutuksia, mutta harmittaa myös, jos ei rokota, ja sitten iskee kauhea tauti! Ei me kyllä muita ylimääräisiä rokotuksia (esim vesirokko) olla ajateltu ottaa, nuo vatsataudit on vaan aina niin ikäviä...



-Tua ja pojat 1v10kk ja 2kk

Osselle ja miehellesi tooodella lämpimät onnittelut uudesta tulokkaasta! On se vaan aina mieletön ihme tuo uuden ihmisen syntymä. Toivottavasti voitte kaikki hyvin ja saatte pienen kotiin pian. Tulehan kertomaan lisää kuulumisia kun jaksat. Ja muista, että supernainen ei tarvitse olla. Saa itkettää ihan ilman syytäkin!



Täällä pikkumies senkun kasvaa vaan. Iltaisin ollaan maisteltu velliä, joka auttoikin heti ja vatsa rupesi toimimaan (ennen oli sellaisia 7-10 päivän kakattomia kausia). Yöunta kaipaisin edelleen lisää, mutta meneehän se näinkin. Lelut ovat alkaneet kiinnostaa toden teolla ja kaikki menee heti suuhun.



Itselleni on tullut kunnolla ekaa kertaa kaipuu omaan aikaan ja olenkin käynyt jumppaamassa, leffassa ja shoppailemassa itsekseni. Tekee hyvää, kun muuten toimii viihdyttäjänä ja huoltajana vähintään 12 tuntia päivässä. Niitä päiväunia ei siis juurikaan nukuta. Mutta hyvin täällä voidaan.



Ihanaa isänpäivää (monelle miehillemme ensimmäistä!) huomenna!



:) bisous ja pikkumies kohta 4kk

Onnea Osselle ja miehelle pienestä prinsessasta!!! Nauttikaa täysillä vauva-ajasta niin nopeasti ne sitten kasvaa.



Sweet ja iso-poika himpun vajaa 4kk

Onnea Osselle ja koko perheelle pikku prinsessan johdosta!!=) Kiva saada tähän pco-plikkojen poika joukkoon välillä prinsessojakin=) Ihanaa vauva-aikaa!!

Osselle ja Santerille joka olikin tyttö! Hui.Mä kun luulin kokoajan että poika se on. (mistäköhän olin sen saanut päähäni???)



Muuten te jotka olette anataneet velliä.Pidensikö se teillä yöunia?



T:piippuli ja poju (kohta 3kk)

kuinkahan nopeesti saan perua sanani!? Tähän asti on vaan miehen kanssa ihmetelty, että miten tää onkin näin helppoa tää vauvan hoito. Toinen vaan syö, kakkaa ja nukkuu. Ja pissii isin päälle vaippaa vaihdettaessa (joka kerta). :) Neiti on vieläkin vähän uninen, joten joudun tosissaan herättelemään syömään ja voi olla, että vähän liian harvoin syödäänkin nyt. Huomenna tulee neuvolatäti kotikäynnille (todennäköisesti) niin saadaan vähän varmistusta tähän imetyshommaan. Maitoa multa tulis paljon enemmänkin (eilen keräsin talteen yli desin maitokerääjillä ja yhdellä pumppauksella) joten vähän pelottaa, et jos en tarpeeksi pakota syömään.



Meidän tyttö sai siis pisteet 4-6-9 ja kiidätettiin teholle saamaan lisähappea (vihreä lapsivesi + napanuora kaulan ympärillä). Muutaman tunnin jälkeen oli itse repinyt happinaamarit pois ja pääsikin jo alle 12 tunnin ikäisenä pois tehohoitokaapista ihan vaan " normaaliin" petiin. Ruokaa tungettiin kolmen tunnin välein ja mä ravasin pari päivää osastolta teholle tarjoomaan tissiä ja pulloa. Hirveitä määriä ne ruokaa siellä pakkosyötti, 30 ml/syöttö - jos ei imenyt niin nenäletkulla ruokittiin. Lopulta pe-la yönä typy repi itse myös nenäletkun pois ja pääsikin sitten lauantaina vierihoitoon. Sunnuntaina bilirubiiniarvot oli sen verran koholla, että pistettiin valohoitoon vuorokaudeksi. Sen lisäks seurattiin sokereita ja verenpaineita ja kantapäät onkin sen näköiset et verta on otettu... ja kuvattiin keuhkot, ultrattiin aivot ja sydän... tiedä vielä mitä muuta, kun ei olla vielä saatu hoitokertomusta. Naureskeltiinkin miehen kanssa, että jopas neiti ottaa kaiken irti elämyskeskus TAYSista, kokeilee kaikkia laitteita. Nyt on vielä parina aamuna ajeltu verikokeisiin lastenpolille, bilirubiiniarvoja seurataan vielä.



Synnytys oli ihan positiivinen kokemus, paljon helpompi kuin pelkäsin. Ponnistusvaiheessa tosin meinas iskeä epäusko, kun tajuntaan iski se tosiasia, että vauva ei tule ulos muuten ku ponnistamalla just sitä kautta... tuntu et ei se voi mitenkään mahtua... mutta tulihan se, vähän kätilöiden avustamana. Istukka multa sitten poistettiin puudutuksessa leikkaussalissa, mutta käsin se vissiin lopulta irtosi. Ne kolmannen epiduraalin aineet oli ihan hirveitä, vei kyllä kivun pois mutta samoin tajun ja poistuessaan aiheutti hirveät vapinat. Kivunlievitys osu kokonaisuudessaan synnytyksen aikana ihan nappiin. Toipuminen on ollut myös aika nopeeta, oon ottanut vissiin 4 buranaa koko aikana. Osin se kyllä johtuu siitä, et olin kaksi ekaa päivää niin hormonipöllyissä etten huomannut mitään kipuja, kun halusin vain koko ajan olla vauvan vierellä teholla.



Juu, Piippulia on varmaan hämännyt Santerin nimi... meillä ei ollut mitään hajuakaan siitä, kumpi tulee, mutta itse odotettiin tyttöä. Varmaan sen takia, että ultrissa ei kukaan ehdottanutkaan että kertoisivat. Hirveän vaikeeta vaan miettiä nimeä, mikään ei oikein tunnu just oikeelta. Ei kai sillä kiire ole, mutta mielellään pikaisesti ruvettais käyttämään oikeeta nimeä.



Täytyy varmaan taas kohta herätellä tyttöä tissille. Mies tuolla kokkailee mullekin ruokaa. Palaillaan taas. :)



-Onnellinen Osse ja neiti melkein viikon

Onpas meidän pino valahtunut alas. Tulkaahan kertomaan kuin kulkee? Mä olen laiska ja poika marisee vieressä, joten tällä kertaa vain kopio siitä mitä laitoin juuri tuonne heinäkuisten pinoon.



bisous



Pitkästä aikaa saan tänne kirjoitettua. Mukava lueskella muiden heinäkuisten kuulumisia! Aika uskomatonta, että pienet jo keikkuvat 4kk molemmin puolin.



" Mukava" kuulla, että muillakin on hankalia öitä. Viime yönä taas meinasi mennä usko koko hommaan. Herätään 3-4 kertaa yössä syömään ja sitten muut käminät päälle. Alkuyö on usein rauhallisempi, mutta sitten alkaa hulina. Poika on lisäksi oppinut kirkumaan. Testailee siis ääntään kirkumalla, raakkumalla ja muilla tosi omituisilla äänillä. Mitenkäs kiellät pientä huutamasta keskellä yötä, kun tohkeissaan kokeilee millaisia soundeja saa ulos.



Päiväunet on myös vähän sinne päin. Lyhyitä pätkiä 3-4 päivässä. Yöunelle rupeaakin sitten olemaan valmis jo seitsemän maissa. Yritän sitä vähän venyttää, ettei nyt ihan viideltä aamulla sitten herättäisi.



Toistaiseksi ollaan menty pääsääntöisesti rintamaidolla. Iltaisin saa vähän velliä (40-60 ml), jotta saadaan masu toimimaan. Oli ennen vellin aloitusta pitkiä kakattomia kausia ja tämä kikka auttoi. Kiinteitäkin mietin jo, kun poika on aika pieni, mutta en ole vielä rohjennut aloittaa.



Päivisin poika on kyllä maailman suloisin ja aurinkoisin tapaus. Tykkää olla liikkeellä rattaissa tai kantorepussa ja katsella ympärilleen. Pieniä vierastamisen oireita tulee, jos tullaan kovin lähelle kun pikkumies on väsynyt. Mutta muuten hymyilee kyllä iloisesti kaikille, jotka vaunuihin kurkkivat.



Iltaisin ollaan poikki minä ja poika, onneksi mies on ottanut päävastuun kokkailusta, yksi asia vähemmän huolehdittavana.



Mukavia marraspäiviä!



bisous ja poika

Ihanaa, piskuinen prinsessa :) Ihan tässä herkistyy :)



Meidän neiti täytti tänään! vuoden ja tässä pää savuten mietin miten saisin mieheni taas kammettua hoitoihin...tiedän, että jos pystyisin lupaamaan, että hoidoilla tulee vain yksi lapsi lisää aikaa voisi olla varaamassa jo vaikka huomenna, mutta se kaksos-riski arveluttaa liian paljon...



Meillä on ollut täällä vähän ilon ja surun sekainen päivä. Oma armaamme täytti siis vuoden ja hyvä ystävämme taas menetti syntymättömän pikkuisensa. Olen itkenyt niin paljon, että pää on ihan migreenin partaalla :(



Onneksi hammasosastolla kuuluu olevan hiljaista, joten kömmin itsekin tästä nukkumaan, viime yö meni neidin kanssa hippasilla.



Huomenna ehkä järkevämpiä aatoksia levänneillä aivoilla ;)



Ja erityis-terkut (H-R):lle...tein muuten synttäreille vadelma-mustikka-valkosuklaa täytekakkua ja oli aivan taivaallisen hyvää!