TOUKOjen keskiviikko!

olemassaolostani ja kohtalaisesta voinnista... Etominen on vähentynyt, ei tarvitse jatkuvasti syödä, mutta välillä iskee päiviä/hetkiä, kun meinaa laatta lentää, varsinkin iltaisin hampaita harjatessa. Kumma juttu ettei aamulla ole samaa ongelmaa.



Mahan kasvusta en osaa sanoa. Ei ainakaan vaatteet vielä kiristä, joten ei kai se sitten vielä... Edelliskerralla odottelin lääkäriaikaa, se tuli ensi tiistaiksi. Rakenteeseen voisi myös varmaan pian varailla aikaa, mutta jotenkin tuntuu vielä liian varhaiselta. Meillä nimittäin pitää varata kaikki ultrat itse.



Luntakin löytyy maasta ainakin 10 cm, jos ei 15. Pitäisi kolata pihaa, mutta oli aika kova tuuli, ettei oikein innostanut olla kauaa pihalla. Etsin sentään kaikki valmiiksi, jos vaikka joku päivä... ;)



Mutta lyhyestä virsi kaunis, pitää lähteä hakemaan poikia synttäreiltä ja herättää tyttö unilta, että pääsee lähtemään.



Äippä 12+3

Pitkästä aikaa kuulumisia täältäkin.



Neuvolassa kävin viime viikolla, silloin viikkoja oli kasassa 10+4. (Minäkin sain Vau' kirjan kirjan) Innolla odotin kuuluisko sydänäänet, mutta mitään ei kuulunut. Nyt sitte odotellaan innolla ens viikon np-ultraa että sais varmistuksen onko masussa ketään. Mitään oireita ei oikeastaan enää ole ollut, mutta housut kyllä kiristää... Ei vielä olla uskallettu kertoa tuleville isosiskoille, ettei vain heille tule isoa pettymystä.



Nyt en sitten enää muista kuka kertoi kurjasta työtilanteesta, sori, mutta tosi ikävä tilanne. Onneksi osaat suhtautua asiaan positiivisesti. Itsellänihän kävi lähes samoin, tosin raskeudesta ei työnantaja tiennyt mutta työt loppui. Välillä tulee vieläkin tosi ahdistava olo ja miettii vaan että mistä tähän hätään uuden paikan löytää, alkaa nimittäin olla kiire jos meinaa ehtiä.



Muutenkin on hieman fiilikset alavireiset. Ostettiin talo jo kesällä ja haaveissa oli että saisimme remontin valmiiksi muutamassa kuukaudessa. Toisin kävi, kaikki on vielä ihan kesken ja mulla alkaa jo voimat ja kärsivällisyys siihen hommaan loppua. Onhan se sitten kiva kun saadaan valmiiksi ja sinne päästään, mutta kun vaan ei enää jaksais.



Vali, vali... Josko nämä fiilikset mullaki hiukan alkais nousta. Kiva kuitenkin kun saan tänne purkaa pahaa oloa, kun ei enää kauheesti ukollekaan viitsi valittaa.



Sumee 11+5

Mulla on nyt sitten toinen pissatulehdus putkeen. Yhden antibioottikuurin just söin heti ekan neuvolan jälkeen, ja kontrollinäytteessä oli taas pöpöjä. Eli ilmeisesti sama pöpö edelleen...



Kysyin myös, kun ei ole vielä tullut aikaa ultraan. Neuvolan täti sanoi, että tämän viikon aikana pitäis tulla. Ellei, soitan maanantaina ja kysyn, missä aikani on, kun lähete on kumminkin mennyt jo kauan sitten.

Mun koeaika töissä loppui 12.10. Ainakin pomo sanoi mulle, ettei se raskaus olisi edes vaikuttanut työsuhteen jatkumiseen, mutta varmuuden vuoksi kerroin raskaudesta vasta 13.10. Eli tosi alussa kyllä kerroin, koska siten pystyin paremmin perustelemaan miksi mun tarvii tulla aina iltavuoroon (aamupahoinvointi).



Nyt ollaan tehty tarjous yhdestä omakotitalosta. Olen jo sieluni silmin sisustanut sen, ja yksi huone kylppärin vieressä olisi just passeli lapsen huoneeksi. Saapa nähdä nyt, meneekö tarjouksemme läpi. Ois ihanaa päästä vuodenvaihteessa muuttaa! Helpompaa se kumminkin kai tässä vaiheessa on kuin sitten kun on tosi iso maha... Vaikka mies ja vanhemmat ei kyllä nytkään aio antaa mun tehdä juuri mitään. Liisteriä kuulema saan levittää tapetteihin, mutta maalaus- ja kantohommelit kuulema jää muulle suvulle. Öljymaaleissakin kun kuulema on jotain vaarallista... Noh, sopii mulle, vaikken erityisen herkästi keskenmenevä varmaan olekaan. Toisaalta ois kauheen kiva touhuta uuden kodin kanssa, mutta jäähän sinne sitten mulle paljon verhojen ripustamista ja muuta.... Niin siis edellyttäen että tarjous menee läpi. Mutta ellei tämä mee, toivottavasti joku muu kiva löytyy. Nytkin asutaan kyllä omakotitalossa, mutta vuokralla. Ja itse asunnossa on pieniä haittoja lapsiperhettä ajatellen. Esim portaat alakertaan on todella jyrkät, ja vessa on pieni.



Uusi kotimme, jos sen saamme mikä kiikarissa on, on kokonaan yhdessä tasossa, ja wc ja pesutilat on tilavia. Eli helppoa esim kylvettää vauvaa kummassa tahansa. Myös pyykinkuivaustilaa on runsaasti, eli se olisi tosi käytännöllinen. Takapihakin olisi kiva ja suojaisa, eeikä viereinen katu ole vilkasliikenteinen, koska siitä ei ole läpiajoa. Vain pihoihin pääsee. Eli kaikenkaikkiaan olisimme tosi tyytyväisiä, jos hyväksyisivät tarjouksemme. Hintaa tosin tiputimme hintapyynnöstä muutaman tonnin, kun laskettiin hieman tulevia remonttikustannuksia... No, tällä viikolla sekin asia selviää

suuret pahoittelut rimpelle :' (



jaksuja larulle, daimille ja muille, joiden työpaikoilla tuli olemaan tiukkaa, kun raskaus tuli ilmi. työantajan asenne on kyllä suorastaan raukkamaista.

päivän masukysymykseen piti vielä vastata. minä en kyllä enää saa mitään housuja eikä hameita kiinni, nappi on nyt about 5 senttiä liian kaukana reiästä. kumilenkin ja pitkän puseron avulla tulen toimeen. masu on sellainen pallomainen, pyöreä joka puolelta. paino edelleen alle 50 kg. ja ulkopuolisille tuo masun kasvu ei vielä näy, kun itse ei sitä kehtaa vaatetuksella korostaa.

sellaista kaikkea uutta meillä rv 12+6