Miksi Suomessa ei epäonnistutaan koirien kanssa?

Kenties koira ei kuulu suomen luontoon?

Koirat ovat liikaa yksin, kuten suomalaiset lapsetkin. Euroopassa ovat enemmän mukana kaikessa elämän menossa, siksi niistä tulee luonnostaan järkeviä.

Tätä olen minäkin ihmetellyt, ettei koirien anneta kohdata toisiaan. Miten ne muuten siihen edes oppisivat kuin harjoittelemalla.

Muna vai kana. Euroopassa on paljon vähemmän koiranvihaajia, ja ne ovat osa yhteiskuntaa siellä. Ne opetaan sosiaaliseeksi jo nuorina, samoin kuin ihmisetkin. Täällä kun vihataan koiria, lapsia ja vanhuksia, niin paketti on valmis. Jos koirat saisivat olla vapaina puistoissa ym jo pentuina, ongelma olisi pienempi.

Täällä pelätään liikaa tauteja. Pentujen ei anneta mennä lähellekään muita koiria ennen rokotuksia 12 viikon iässä, vaikka Suomessa koirat rokotetaan lähes poikkeuksetta, toisin kuin muualla maailmassa. On erittäin epätodennäköistä, että pentu saisi minkään tartunnan toiselta koiralta, jos se toinen koira ei ole oikeasti sairas. Emolta saadut vasta-aineet suojaavat myös pentua koirien välisessä kohtaamisessa. Varjelemalla pentua muilta koirilta, pentu ehtii siihen 12 viikon ikään mennessä oppia, että muissa koirissa on jotain pelättävää. Ja sen vahvimman leimautumisiän opit koira muistaa koko ikänsä. Sitten käännetään kelkka ja lähdetään sosiaalistamaan pentua kaiken ja kaikkien kanssa, eikä pentu tiedä pitäisikö olla innoissaan vai peloissaan ja mitä pitäisi tehdä, ja kun aikuinen koira ärähtää oudosti koheltavalle pennulle, pentu viedään pelottavasta tilanteesta pois usein vielä kovasti lohdutellen, pentu oppii vain että muille koirille kuuluu äristä. Ja sitten rangaistaan ärinästä ja ongelma on valmis.