Miksi tavis häpeäisi ulkonäköään ja siksi välttelee esiintymistä tai esillä olemista?

Onko joku harha että voi jäädä mieleen paremman näköisenä, jos ei mene itsensä näköisenä esille?

Itse en halua olla enää missään esillä, kun koin hajottavan suhteen ihmisen kanssa joka ilmeisesti ihastui pelkästään ulkonäkööni. En halua enää kokea samaa.

Itse vältän esillä olemista entiseltä työpaikaltani saadun stalkkerin takia. En tosin muutenkaan pidä ihmisistä ja olisi muille hengenvaarallista laittaa minut sellaiseen paikkaan missä olisin ihmisten kanssa tekemisissä tai muuten esillä.

Minä häpeän sitä, miten ruma minusta on näin vanhana tullut. En kestä katsoa itsestäni otettuja kuvia. En halua mennä minnekään. En todellakaan halua olla esillä.

Kaikkein huvittavinta on se, että en ole koskaan ollut kaunis. Siis että kyse olisi siitä, että on ollut niin paljon menetettävää. Ei. Olen aina ollut tavis. Ja toiseksi: en ole koskaan tajunnut olevani näin pinnallinen, ulkonäkö ei ole koskaan ollut minulle tärkeä, senkin takia olen hieman ymmälläni sen kanssa, että vihaan vanhenemista sen takia mitä se tekee ulkonäölle ja fysiikalle. 

Kaikkea sitä.