Apua alaviitteisiin!

a) käykö juokseva numerointi läpi esseen? Eli alkaa 1) ja päättyy vaikka 230)

Kyllä näin juuri. Mitä muita vaihtoehtoja on jos kyseessä on essee?



b) olen aikaisemmin laittanut lähteet sulkuihin tyyliin (Ekholm 2006), laitetaanko lähdetiedot alaviitteeseen ja millä tyylilllä ja tarkkuudella



Nämä vaihtelevat ohjeistuksen mukaan. Onko sinulle annettu ohjeita?

Meidän aineessa laitetaan sulkuihin tekijä ja vuosi ja lähdeluetteloon teos tarkemmin.



c)mitä muuta alaviitteisiin laitetaan?

Ihan mitä mieleen juolahtaa ja mikä ei tekstiin itseensä sovi. Toki oleellista asiaa, ei diipadaapaa.

pistettiin juokseva numerointi, ja alaviitteeseen tuli tekijä, vuosiluku ja sivunumero, ainakin jos kyseessä oli suora lainaus tai muuten helposti ko. teoksesta vetäisty, helposti paikallistettava juttu. Jos taas viitattiin koko teokseen noin yleisesti ottaen, ei sivunumeroa täytynyt hatusta tempaista. Tyyliin Erikson 1996, s. 34 (tai ss. 32-36, jos viitattiin useampiin sivuihin). Lähdeluettelon sitten aakkosjärjestykseen teosten tarkat tiedot painopaikkaa myöten.

Lisäksi opiskelen yliopistossa johon on matkaa 600km. Proffa vaan palautti esseen ja sanoi että kysy tutorilta alaviitteistä...



Vielä tarkennan, että laitetaanko noita lähteitä sulkuineen tekstin sekaan ollenkaan jos käytetään alaviitteitä? Proffa haluaa lähteiden sivunumerot näkyviin... miten merkkaan ne?



Laitanko ensin sulkuihin (Ekholm 2006)*1 ja sitten alaviitteesee *1 tarkat tiedot kirjasta ja sivunumero? Vai miten?

et käytä enää alaviitteitä niiden lisäksi. Se on joko tai. samat tiedot tulee sitten joko sulkuihin tai alaviitteeseen: Tekijä ja vuosiluku, sivunumero. Sitten ihan erikseen esseen liitteeksi tulee lähdeluettelo, jossa kaikki käytetyt lähdeteokset on aakkosittain tekijän mukaan (tai teoksen nimen, jos se on toim.) ja SINNE sitten vasta pistetään ihan kaikki kirjan tiedot.



Tällaiset olivat meidän laitoksen ohjeet. Meillä (helsingin yliopisto, valtsikka) suosittiin kyllä viitteitä tekstin seassa suluissa, koska alaviitteiden kanssa saa koko ajan pomppia silmillään sinne sivun alareunaan - ja mitä enemmän tieteellistä tekstiä lukee, sitä enemmän niihin viitteisiin tosiaan kiinnittää huomiota, ne ei ole pelkkä muodollisuus vaan aika tärkeitä.

Meillä näin: Lähdeviitteet voivat olla sijoitukseltaan suhteessa varsinaiseen tekstiin (leipätekstiin) alaviitteitä, loppuviitteitä tai tekstin sisäisiä viitteitä. Sijoittuipa viite mihin tahansa, se on muodoltaan 1) kirjoittajan sukunimi, 2) julkaisuvuosi, 3) sivu. Eli (Tekijä 2006: 1-2).



Mutta kysyppä oikeasti siltä tuutorilta, että teet kuten teillä on tapana. Sähköposti kulkenee sinne 600 kilometrin päähänkin ;)?



Onnea opintoihin!

että viitteessä on kiinnitettävä myös huomiota siihen, tuleeko se lauseen sisälle ennen pistettä, jolloin se viittaa vain ko. lauseeseen, vaiko lauseen jälkeen, ja silloin sen katsotaan viittaavan useisiin edellisiin lauseisiin tai koko viitettä edeltäneeseen kappaleeseen.

(Tekijä 2006: 1-2).



eli kaksoispisteet eikä mitään s. tai ss. sivunumeroiden kanssa. Se taisi olla vanhahtava tapa.