Lue keskustelun säännöt.
Periikö lapsettoman parin leski edesmenneen puolison koko omaisuuden, esim. sukutilan?
Kommentit (51)
Vierailija kirjoitti:
Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle.
Milloin eloonjääneen puolison kuollessa ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai sisaren jälkeläinen on elossa, saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut puoliso, puolet eloonjääneen puolison pesästä, mikäli jäljempänä tässä luvussa ei toisin säädetä. Älköön eloonjäänyt puoliso testamentilla määrätkö siitä, mitä siten on tuleva ensiksi kuolleen perillisille.
Jos viimeksi kuolleelta puolisolta ei jäänyt perillistä, saavat hänen osuutensa ensiksi kuolleen puolison 2 momentissa tarkoitetut perilliset.
Tässä on ne ongelmat. Älköön eloonjäänyt puolisolla testamentilla määrätkö siitä, mitä siten on tuleva ensiksi kuolleen perillisille. Mitä jos ensiksi kuolleen tahto on, että eloonjäänyt puoliso saa testamentilla määrätä?
Lesken kuollessa ensiksi kuolleen puolison omaiset eivät saa pulta lesken omaisuudesta. Ei tietenkään. Leskihän on sen jälkeen voinut vaikka kerätä miljoonaomaisuuden omalla työllään ja perinyt vaikkapa omat vanhempansa. Ei ensiksi kuolleen omaisilla ole näihin mitään asiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle.
Milloin eloonjääneen puolison kuollessa ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai sisaren jälkeläinen on elossa, saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut puoliso, puolet eloonjääneen puolison pesästä, mikäli jäljempänä tässä luvussa ei toisin säädetä. Älköön eloonjäänyt puoliso testamentilla määrätkö siitä, mitä siten on tuleva ensiksi kuolleen perillisille.
Jos viimeksi kuolleelta puolisolta ei jäänyt perillistä, saavat hänen osuutensa ensiksi kuolleen puolison 2 momentissa tarkoitetut perilliset.
Tässä on ne ongelmat. Älköön eloonjäänyt puolisolla testamentilla määrätkö siitä, mitä siten on tuleva ensiksi kuolleen perillisille. Mitä jos ensiksi kuolleen tahto on, että eloonjäänyt puoliso saa testamentilla määrätä?
Lesken kuollessa ensiksi kuolleen puolison omaiset eivät saa pulta lesken omaisuudesta. Ei tietenkään. Leskihän on sen jälkeen voinut vaikka kerätä miljoonaomaisuuden omalla työllään ja perinyt vaikkapa omat vanhempansa. Ei ensiksi kuolleen omaisilla ole näihin mitään asiaa.
No ei tuo teksti päästä ollut revitty, vaan copy pastella otettu suoraan Finlexin perintökaaresta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, ellei ole testamenttia ja vainajalla ei siis ole lapsia muistakaan suhteista.
Ja sitten aikanaan leskenkin kuoltua ensiksi kuolleen osuus palaa takaisin hänen suvulleen.
Onkohan noin? Eikös se mene sen viimeksi kuolleen omaisille, koska se omaisuushan on silloin ollut kokonaan tuon hengissä olevan nimissä.
Miksi se omaisuus menisi sellaisen ihmisen omaisille, joka on kuollut ja jonka omaisuus on riirtynyt konaisuudessaan leskelle?
Jos tuolla laskellä on sisaruksia, menee lesken omaisuus hänen kuoltuaan hänen sisarilleen/vanhemmilleen /sisarten lapsille, koska tuo omaisuushan on siirtynyt aviopuolison kuoltua leskelle, eikä enää mitenkään kuulu kuolleelle.
Näin siis, jos avioehtoa ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle.
Milloin eloonjääneen puolison kuollessa ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai sisaren jälkeläinen on elossa, saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut puoliso, puolet eloonjääneen puolison pesästä, mikäli jäljempänä tässä luvussa ei toisin säädetä. Älköön eloonjäänyt puoliso testamentilla määrätkö siitä, mitä siten on tuleva ensiksi kuolleen perillisille.
Jos viimeksi kuolleelta puolisolta ei jäänyt perillistä, saavat hänen osuutensa ensiksi kuolleen puolison 2 momentissa tarkoitetut perilliset.
Tässä on ne ongelmat. Älköön eloonjäänyt puolisolla testamentilla määrätkö siitä, mitä siten on tuleva ensiksi kuolleen perillisille. Mitä jos ensiksi kuolleen tahto on, että eloonjäänyt puoliso saa testamentilla määrätä?
Lesken kuollessa ensiksi kuolleen puolison omaiset eivät saa pulta lesken omaisuudesta. Ei tietenkään. Leskihän on sen jälkeen voinut vaikka kerätä miljoonaomaisuuden omalla työllään ja perinyt vaikkapa omat vanhempansa. Ei ensiksi kuolleen omaisilla ole näihin mitään asiaa.
No ei tuo teksti päästä ollut revitty, vaan copy pastella otettu suoraan Finlexin perintökaaresta.
Minilex: Kun leski aikanaan kuolee, ensiksi kuolleelta peritty omaisuus jaetaan ensiksi kuolleen sukulaisten kesken lain määräämien sääntöjen mukaan. Tällöin perintönä saatu omaisuus palaa siis ensiksi kuolleen suvun haltuun. Jos kukaan ensiksi kuolleen perillinen ei ole enää elossa lesken kuollessa, lesken omaiset saavat perintönä myös ensiksi kuolleen osuuden. Testamentilla perittävä voi kuitenkin määrätä omaisuudestaan ja poiketa lain määräämästä perimysjärjestyksestä. Leski ei kuitenkaan voi testamentilla määrätä ensiksi kuolleen omaisuudesta.
Vain se omaisuus, joka on puolisolta peritty voidaan palauttaa ensiksikuolleen sukulaisille. Tietenkään heillä ei ole oikeutta lesken omaisuuteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, ellei ole testamenttia ja vainajalla ei siis ole lapsia muistakaan suhteista.
Ja sitten aikanaan leskenkin kuoltua ensiksi kuolleen osuus palaa takaisin hänen suvulleen.
Onkohan noin? Eikös se mene sen viimeksi kuolleen omaisille, koska se omaisuushan on silloin ollut kokonaan tuon hengissä olevan nimissä.
Miksi se omaisuus menisi sellaisen ihmisen omaisille, joka on kuollut ja jonka omaisuus on riirtynyt konaisuudessaan leskelle?
Jos tuolla laskellä on sisaruksia, menee lesken omaisuus hänen kuoltuaan hänen sisarilleen/vanhemmilleen /sisarten lapsille, koska tuo omaisuushan on siirtynyt aviopuolison kuoltua leskelle, eikä enää mitenkään kuulu kuolleelle.
Näin siis, jos avioehtoa ei ole.
"Onkohan noin?" "Miksi...?"
No siksi kun lainsäädännössä niin määrätään, mikä seikka on kyllä tuotu jo tässäkin ketjussa sekeästi esille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, ellei ole testamenttia ja vainajalla ei siis ole lapsia muistakaan suhteista.
Ja sitten aikanaan leskenkin kuoltua ensiksi kuolleen osuus palaa takaisin hänen suvulleen.
Onkohan noin? Eikös se mene sen viimeksi kuolleen omaisille, koska se omaisuushan on silloin ollut kokonaan tuon hengissä olevan nimissä.
Miksi se omaisuus menisi sellaisen ihmisen omaisille, joka on kuollut ja jonka omaisuus on riirtynyt konaisuudessaan leskelle?
Jos tuolla laskellä on sisaruksia, menee lesken omaisuus hänen kuoltuaan hänen sisarilleen/vanhemmilleen /sisarten lapsille, koska tuo omaisuushan on siirtynyt aviopuolison kuoltua leskelle, eikä enää mitenkään kuulu kuolleelle.
Näin siis, jos avioehtoa ei ole.
"Onkohan noin?" "Miksi...?"
No siksi kun lainsäädännössä niin määrätään, mikä seikka on kyllä tuotu jo tässäkin ketjussa sekeästi esille.
Leski ei oikeastaan PERI sitä kuollutta puolisoaan, vaan tältä jäänyt omaisuus siirtyy lesken nimiin avio-oikeuden nojalla.
Ja leskellä on täydet oikeudet tehdä sille omaisuudelle ihan mitä tahtoo, muutamin ehdoin. Ne ehdot ovat, että hän ei voi testamentata sitä omaisuutta eikä lahjoittaa pois.
Mutta myydä hän saa ja käyttää rahat miten tahtoo, vaikka viimeistä lanttia myöten. Koska ne puolison perilliset ovat ns. toissijaisia perillisiä, näiltä ei tarvita lupaa myyntiin eikä näille tarvitse maksaa myyntituloista mitään. Saa maksaa tietysti, jos tahtoo, mutta siitä kannattaa sitten tehdä kunnon paperit, että ei jää kenellekään epäselväksi, että nämä on jo maksettu ulos. Pakko ei ole kuitenkaan. Siinä vaiheessa toissijaisilla perillisillä ei ole oikeutta vaatia mitään.
Vasta kun leskikin kuolee, jaetaan häneltä jäänyt omaisuus kummankin puolison perillisten kesken. Jos mitään jaettavaa on. Nokan koputtamista ei ole kummallakaan puoliskolla, että miten omaisuus on käytetty. Ihminen saa eläessään tehdä omaisuudelleen mitä tahtoo eikä ole mikään pakko pitää huolta siitä, että vainajan toissijaisilla perillisillä pitäisi olla osuus jäämistöön sen suuruisena kuin se oli vainajan kuolinhetkellä.
MUTTA : Jos osapuolet on tehneet toisilleen testamentin, silloin asiat muuttuvat. Jos leski saa sen kuolleen puolisonsa omaisuuden testamentilla täysin omistusoikeuksin, silloin jäävät tämän ensiksi kuolleen toissijaiset perilliset kokonaan nuolemaan näppejään. Ja leskellä on oikeus myös testamentata omaisuus edelleen tai lahjoittaa, eikä kukaan puutu asiaan. Lesken kuoltua kaikki menee hänen perillisilleen.
Meillä oli eno aikanaan tehnyt testamentin minulle ja veljelleni. Vanhoilla päivillään hän meni naimisiin, mutta testamenttia ei muutettu. Lesken ilme oli kieltämättä maksamisen arvoinen, kun perukirjoituksessa tuli ilmi, että koko omaisuus oli määrätty siskonlapsille. Tietenkin hänellä oli oikeus jäädä asumaan yhteiseen kotiin, mutta kesämökki ja metsäpalsta siirtyivät meille samantien. Emme tiedä, unohtiko eno koko testamentin vai miksi noin, mutta lesken kannalta oli melkoinen katastrofi, että mukava loppuelämän takaajiksi uskottu omaisuus menikin muille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli eno aikanaan tehnyt testamentin minulle ja veljelleni. Vanhoilla päivillään hän meni naimisiin, mutta testamenttia ei muutettu. Lesken ilme oli kieltämättä maksamisen arvoinen, kun perukirjoituksessa tuli ilmi, että koko omaisuus oli määrätty siskonlapsille. Tietenkin hänellä oli oikeus jäädä asumaan yhteiseen kotiin, mutta kesämökki ja metsäpalsta siirtyivät meille samantien. Emme tiedä, unohtiko eno koko testamentin vai miksi noin, mutta lesken kannalta oli melkoinen katastrofi, että mukava loppuelämän takaajiksi uskottu omaisuus menikin muille.
Mitä luulet kumpi oli enolle läheisempi ihminen, sinä vai oma vaimo?
Miksi et kysy suoraan ilmaisesta oikeusapu toimistosta?Tutavani peri 2 eri ketaa silkaa rahaa. Ensin kuoli isän puoleista sukua perä jälkeen molemmat lapseton aviopari.Toinen sama asia ja sama isän puoleista sukua lapseton aviopari.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, ellei ole testamenttia ja vainajalla ei siis ole lapsia muistakaan suhteista.
Ja sitten aikanaan leskenkin kuoltua ensiksi kuolleen osuus palaa takaisin hänen suvulleen.
Onkohan noin? Eikös se mene sen viimeksi kuolleen omaisille, koska se omaisuushan on silloin ollut kokonaan tuon hengissä olevan nimissä.
Miksi se omaisuus menisi sellaisen ihmisen omaisille, joka on kuollut ja jonka omaisuus on riirtynyt konaisuudessaan leskelle?
Jos tuolla laskellä on sisaruksia, menee lesken omaisuus hänen kuoltuaan hänen sisarilleen/vanhemmilleen /sisarten lapsille, koska tuo omaisuushan on siirtynyt aviopuolison kuoltua leskelle, eikä enää mitenkään kuulu kuolleelle.
Näin siis, jos avioehtoa ei ole.
Käytännön kokemus. Lapseton aviopari, ei kummallakaan lapsia.
Ensin kuoli mieS, hänen puolikkaastaan, maksoi leski perintöverot . Puolikas oli lesken.
Nainen kuili 2 vuotta myöhemmin, omaisuus jakautui puoliksi miehen toissijaisille (sisaruksille) ja naisen toissijaisille (sisarukset.)
Siis selkeä yksinkertainen pesä. Lakimiehet hoitivat asian koska suvut eivät juuri toisiaan edes tunteneet.
Tässä tapauksessa vaimolla oli peritty metsätila, joka oli täysin hänen eikä sisältynyt hänen avio-osaansa eli puolikkaaseen.
Kun mitään papereita ei ollut, saivat miehen sukulaiset puolet metsätilan myyntisummasta.
Noniin, eli onhan se meidän keskinäinen omistusoikeustestamentti tarpeellinen. Olin siis oikeassa ja ymmärsin asian oikein. Kiitos.