Jos haluatte olla onnellisia, niin älkää viettäkö paljon aikaa sisätiloissa
Tietysti työn takia voi olla pakko olla paljon sisätiloissa, mutta muutoin kannattaa viettää maksimaalisesti aikaa ulkotiloissa.
Sisätilat ovat ruokailua ja nukkumista varten pääasiassa.
Pahinta mitä voi tehdä on roikkua jossain netissä tuntikausia ym.
Liikunta, retkeily ja ylipäätänsä ulkona oleminen on tärkeintä. Siihen ihminen on evoluutiossa luotukin. Ei kököttämään sisällä.
Kommentit (23)
Tuo on niin totta, mutta useimpien ihmisten mukavuudenhalu tekee heistä lopulta onnettomia, eikä sille mahda kukaan mitään.
Ihmiset asuvat kerrostalossa. Eivät pääse mihinkään luontoon autottomana. On ehkä vain yksi lenkkitie joka on sopiva, sekin ruuhkaisa tai saasteita pitää vältellä alkumatkasta. Osa on kaamosväsyneitä, joillakin ollut virustauti, on kylmää, joskus sataa. Ulkomailla varmasti sopivassa ilmastossa moni kävelisi ja hengailisi kauemmin ulkona mielellään ja ilolla. Realismi.
Minä olen ollut paljon onnellisempi sen jälkeen, kun lopetin työt päiväkodissa. Ei enää pakkoulkoilua ja kuravaatteita.
Vaikka paljon ulkoilenkin, niin ei ole pakko
Metsässäkään ei saa olla rauhassa. Jos ei jokin keski-ikäinen täti tai suunnistajat juokse päälle niin istut jonkun riistakameran kuvassa.
Ok. Mutta ehkä jokainen on itse vastuussa onnellisuudestaan ja onni tarkoittaa eri ihmisille eri asioita
Vierailija kirjoitti:
Olen onneton ulkoilmassa. Varsinkin jos on paljon ihmisiä, saan paniikkikohtauksia.
Jep jep. Myös ne, joille suositellaan liikkumista oman hyvinvoinnin lisäämiseksi, kertovat aina, miten huono olo heille tulee liikunnasta ja siksi luulevat, että kannattaa jatkaa kotona makaamista. Eivät ymmärrä, että tietysti aluksi tuntuu vaikealta, mutta pikku hiljaa tottuu ja olo kohenee.
Ulkoilla voi myös luonnon rauhassa ilman ihmisjoukkoja.
Joo. Menenpä tuonne sateeseen +5 asteeseen. NOT!
En uskalla mennä ulos, siellä on ihmisiä.
Ei kai onnellisuus ole riippuvaista olosuhteista. Vrt. esim. onnellinen X keskiajan köyhyydessä tai Afrikassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen onneton ulkoilmassa. Varsinkin jos on paljon ihmisiä, saan paniikkikohtauksia.
Jep jep. Myös ne, joille suositellaan liikkumista oman hyvinvoinnin lisäämiseksi, kertovat aina, miten huono olo heille tulee liikunnasta ja siksi luulevat, että kannattaa jatkaa kotona makaamista. Eivät ymmärrä, että tietysti aluksi tuntuu vaikealta, mutta pikku hiljaa tottuu ja olo kohenee.
Ulkoilla voi myös luonnon rauhassa ilman ihmisjoukkoja.
Itseasiassa on ihmistyyppi joka ei saa ikinä nautintoa liikunnasta vaan se tekee heistä huonovointisia. Eikä
se mene ohi ikinä.
Mä olen paljon miettinyt tuota, että olisin varmaan onnellisempi, jos asuisin jossain luonnon keskellä missä olisi helppo olla paljon ulkoilmassa. Mutta kun asun Helsingissä kerrostalokaksiossa, niin se on aina oma vaivansa lähteä luontoon. Kun ei mulla oikein se kaupunkimaisessa "kivikylässä" ruuhkissa liikkuminen rentouta, mutta ai että kun pääsisi jonnekin edes rauhalliselle isolle omakotipihalle tai metsään.
Viime kesänä vuokrasin mökin ja vaikka olin yksin siellä viikon tekemättä oikein mitään, ei kertaakaan ollut tylsää tai yksinäistä, koska se luonto ja ulkoilma oli läsnä. koko ajan ja aina on luonnossa pientä muutosta. Joskus järvellä meni vesilintu poikueineen. Usein laiturilla nukkui tai muuten vaan istui lokki. Pilviä tai järven aaltoja saattaa katsella vaikka kuinka kauan ja kuunnella lintujen laulua ja puiden havinaa.
Osittain allekirjoitan tämän. Hyppäsin oravanpyörästä, muutin maalle ja hankin eläimiä. Vaikka välillä on raskasta, en vaihtaisi mihinkään. Tallin ovet on auki suuren osan vuodesta ja häärään pihapiirissä koko ajan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen onneton ulkoilmassa. Varsinkin jos on paljon ihmisiä, saan paniikkikohtauksia.
Jep jep. Myös ne, joille suositellaan liikkumista oman hyvinvoinnin lisäämiseksi, kertovat aina, miten huono olo heille tulee liikunnasta ja siksi luulevat, että kannattaa jatkaa kotona makaamista. Eivät ymmärrä, että tietysti aluksi tuntuu vaikealta, mutta pikku hiljaa tottuu ja olo kohenee.
Ulkoilla voi myös luonnon rauhassa ilman ihmisjoukkoja.
Itseasiassa on ihmistyyppi joka ei saa ikinä nautintoa liikunnasta vaan se tekee heistä huonovointisia. Eikä
se mene ohi ikinä.
Silti heidänkin kuntonsa kohenee, lihakset vahvistuvat, elimistö saa happea ja verenkierto paranee, kun he liikkuvat. Sillä on paljon merkitystä kokonaisuuden kannalta. Ihminen on kokonaisuus, eikä rapistunut, löysä vartalo auta voimaan hyvin.
Tuo on totta mutta kun asuu lähiössä kerrostalossa niin pitäisi aina lähteä erikseen jonnekin metsään.
Minusta maalaiselämää ihannoivat ovat vain sisäistäneet protestanttisen ideologian tehokkuudesta, ahkeruudesta ja hyödystä. Mikä ei kuitenkaan ole ainoa oikea ideologia.
Vierailija kirjoitti:
Tuo on totta mutta kun asuu lähiössä kerrostalossa niin pitäisi aina lähteä erikseen jonnekin metsään.
Niinpä. Siksi kannattaa olla 24/7 liikaa lämmitetyissä huoneissa ruutuja tuijotellen. Se on meille lajityypillistä käyttäytymistä ja tuottaa fyysisesti ja psyykkisesti hyviä tuloksia.
Vierailija kirjoitti:
Minusta maalaiselämää ihannoivat ovat vain sisäistäneet protestanttisen ideologian tehokkuudesta, ahkeruudesta ja hyödystä. Mikä ei kuitenkaan ole ainoa oikea ideologia.
Vaikea nähdä esim. luonnossa retkeilemisen tehokkuus ja hyöty. Silti se saa meidät voimaan hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on totta mutta kun asuu lähiössä kerrostalossa niin pitäisi aina lähteä erikseen jonnekin metsään.
Niinpä. Siksi kannattaa olla 24/7 liikaa lämmitetyissä huoneissa ruutuja tuijotellen. Se on meille lajityypillistä käyttäytymistä ja tuottaa fyysisesti ja psyykkisesti hyviä tuloksia.
Enpä itsekään kyllä talviaikaan jaksa pihassa pööpöillä, kun lumityöt on tehty. Kyllä sinne metsään lähden.
Olen onneton ulkoilmassa. Varsinkin jos on paljon ihmisiä, saan paniikkikohtauksia.