Rakkaasta vaimosta tullut nalkuttava akka

Kuka se onkaan muuttanut mukavan naisen nalkuttajaksi? Niinpä.

Jos jostakin asiasta pitää loputtomiin sanoa, niin ihan selvä että se sävy ei sitten lopussa ole kovin rakentava ja iloinen. Ja seuraava vaihe on avioero, joka tulee miehelle ihan yllätyksenä.

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuli nalkuttava akka parin vuoden avioliiton jälkeen. Ukko ei siivoa jälkiään missään huoneessa, kaikki asiat jäävät levälleen. Alussa oli hyvinkin siisti.

Ei osallistu kodin hoitoon, alussa siivosikin joskus, ja laittoi pyykitkin, teki ruuan valmiiksi kun tulin töistä.

Olueeseen menee nykyään rahaa enemmän kuin ruokaan, ennen juotiin lasi viiniä silloin tällöin.

Olen näistä asioista huomauttanut, jolloin hän käskee olla nalkuttamatta.

Ja sinun mielestä paras tapa suhtautua asiaan on nalkuttaa?

Vierailija kirjoitti:

Kuka se onkaan muuttanut mukavan naisen nalkuttajaksi? Niinpä.

Jos jostakin asiasta pitää loputtomiin sanoa, niin ihan selvä että se sävy ei sitten lopussa ole kovin rakentava ja iloinen. Ja seuraava vaihe on avioero, joka tulee miehelle ihan yllätyksenä.

No kyllähän yllättävän monessa hautaan saakka kestävässä liitossakin kommunikaation yleisin muoto on nalkuttaminen. Joten ei se läheskään aina eroon johda.

Vierailija kirjoitti:

Kuka se onkaan muuttanut mukavan naisen nalkuttajaksi? Niinpä.

Jos jostakin asiasta pitää loputtomiin sanoa, niin ihan selvä että se sävy ei sitten lopussa ole kovin rakentava ja iloinen. Ja seuraava vaihe on avioero, joka tulee miehelle ihan yllätyksenä.

Ihan se nainen itse. Hän on hukannut ne rakentavammat ja empaattisemmat kommunikaatiotavat jonnekin ja valinnut sen huonoimman tavan.

Vierailija kirjoitti:

Nalkutus on naiselle helmasynti, mutta:

Jos kuuntelee - se auttaa. Eli ottaa sen viestin vastaan. Mies ei provosoidu.

Se nainen kokee epäonnistuvansa, koska koti on sekaisin ja töissäkin pitää jaksaa. Nainen kokee usein sisäsyntyisesti vastuuta kodista. Hän kokee siis ahdistusta siitä, ettei saa kaikkea kuntoon, mikä hänen mielestä pitäisi olla kunnossa.

Tärkeätä olisi miehen suhtautua lämmöllä, jolloin jää sulaisi. Oma mieheni osaa tämän ja tällöin se paha mieli ei riko suhdetta, vaan tiedän, että voin tulla kuulluksi.

Älä siis provosoidu. Mutta tarjoa apua ihan itse myöskin.

Sisäsyntyinen vastuu kodista? Silloin syytä lähteä kyseenalaistamaan oppimiaan sukupuolirooleja.

Vierailija kirjoitti:

Kuka se onkaan muuttanut mukavan naisen nalkuttajaksi? Niinpä.

Jos jostakin asiasta pitää loputtomiin sanoa, niin ihan selvä että se sävy ei sitten lopussa ole kovin rakentava ja iloinen. Ja seuraava vaihe on avioero, joka tulee miehelle ihan yllätyksenä.

Miksi nainen yritää sadannen kerran muuttaa asian tavalla joka ei ole toiminut niillä 99 aikeisemmallakaan kerralla? Eihän siinä ole mitään järkeä. Eikö kannattaisi jo todeta että tämä lähestymistapa asiaan ei toimi joten joko annetaan olla tai sitten vaihdetaan sitä tapaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuli nalkuttava akka parin vuoden avioliiton jälkeen. Ukko ei siivoa jälkiään missään huoneessa, kaikki asiat jäävät levälleen. Alussa oli hyvinkin siisti.

Ei osallistu kodin hoitoon, alussa siivosikin joskus, ja laittoi pyykitkin, teki ruuan valmiiksi kun tulin töistä.

Olueeseen menee nykyään rahaa enemmän kuin ruokaan, ennen juotiin lasi viiniä silloin tällöin.

Olen näistä asioista huomauttanut, jolloin hän käskee olla nalkuttamatta.

Ja sinun mielestä paras tapa suhtautua asiaan on nalkuttaa?

Minusta paras tapa on näyttää ovea, ei perustella uudestaan ja uudestaan aikuiselle kuin jollekin pikkulapselle, että miksi ne leikkien jäljet (likaiset ja haisevat vaatteet) kuuluu ihan oma-aloitteisesti siivota. 

Tekopyhyys taas loistaa näissä naisten vastauksissa. Väitättekö tosiaan, että jos olette nalkuttavaa naistyyppiä, niin mikään muutos huushollissanne, paitsi miehen kuolema tai ero lopettaisi nalkuttamisen. Taidatte olla oikeasti nuoria sinkkuja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka se onkaan muuttanut mukavan naisen nalkuttajaksi? Niinpä.

Jos jostakin asiasta pitää loputtomiin sanoa, niin ihan selvä että se sävy ei sitten lopussa ole kovin rakentava ja iloinen. Ja seuraava vaihe on avioero, joka tulee miehelle ihan yllätyksenä.

Miksi nainen yritää sadannen kerran muuttaa asian tavalla joka ei ole toiminut niillä 99 aikeisemmallakaan kerralla? Eihän siinä ole mitään järkeä. Eikö kannattaisi jo todeta että tämä lähestymistapa asiaan ei toimi joten joko annetaan olla tai sitten vaihdetaan sitä tapaa?

Mies on ikuinen lapsi. Ääntä ei saa korottaa. Makeisia tulisi tarjota päivittäin. Makeisten kadotessa mennään huoneeseen mököttämään. Kavereiden luo pitää antaa mennä silloin kun miestä haluttaa.

Vierailija kirjoitti:

Tekopyhyys taas loistaa näissä naisten vastauksissa. Väitättekö tosiaan, että jos olette nalkuttavaa naistyyppiä, niin mikään muutos huushollissanne, paitsi miehen kuolema tai ero lopettaisi nalkuttamisen. Taidatte olla oikeasti nuoria sinkkuja.

Entä jos 'et sä viitsis' tapakaan ei auta?

Ollaan vaan hiljaa ja kärsitään...

Kertoisitko ja kuvailisitko tarkemmin, miten ja mistä asiasta vaimosi nalkuttaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuli nalkuttava akka parin vuoden avioliiton jälkeen. Ukko ei siivoa jälkiään missään huoneessa, kaikki asiat jäävät levälleen. Alussa oli hyvinkin siisti.

Ei osallistu kodin hoitoon, alussa siivosikin joskus, ja laittoi pyykitkin, teki ruuan valmiiksi kun tulin töistä.

Olueeseen menee nykyään rahaa enemmän kuin ruokaan, ennen juotiin lasi viiniä silloin tällöin.

Olen näistä asioista huomauttanut, jolloin hän käskee olla nalkuttamatta.

Ja sinun mielestä paras tapa suhtautua asiaan on nalkuttaa?

Minusta paras tapa on näyttää ovea, ei perustella uudestaan ja uudestaan aikuiselle kuin jollekin pikkulapselle, että miksi ne leikkien jäljet (likaiset ja haisevat vaatteet) kuuluu ihan oma-aloitteisesti siivota. 

Tässä on takana se yllättävän monilla naisilla alitajuisesti oleva ajattelutapa jossa miehet ihan oikeasti nähdään ikäänkuin lapsina joilta ei lopulta voikaan edes odottaa aikuismaista käytöstä. Vähän kuin tavan mukaan motkotetaan niistä sukista lattialla mutta kuitenkin lopulta ajatellaan että "pojat ovat aina poikia" ja että ei sille oikein voi mitään.

En ole koskaan oikein ymmärtänyt tällaisten suhteiden dynamiikkaan. Minusta parisuhde on kahden vastuullisen aikuisen suhde ja siinä toisen pitää voida olettaa tajuavan itsekin ihan perusasiat eikä niistä ole syytä huomautella aina uudestaan ja uudestaan.

Mistä hän nalkuttaa?

Kysyt mitä häneltä puuttuu,niin ettet puhu nalkuttamisesta. Tarjoudut auttamaan. Voi olla pienikin juttu, tilatkaa siivooja kotiin tai puuttuuko häneltä kukkarosta 500. Ota selvää

Jos vaimo on 52 ikäinen niin vaihdevuodet voi aiheuttaa vaihteleviä mielenliikkeitä tai masennusta, jonka takia valittaa jopa pienistä asioista. Oikeastaan jos ei valittaisi mistään, niin sepä olisi jo outoa.

Nalkutukseen voi olla monia syitä, ehkä hän kokee, että uhrautuu perheen eteen enemmän kuin sinä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka se onkaan muuttanut mukavan naisen nalkuttajaksi? Niinpä.

Jos jostakin asiasta pitää loputtomiin sanoa, niin ihan selvä että se sävy ei sitten lopussa ole kovin rakentava ja iloinen. Ja seuraava vaihe on avioero, joka tulee miehelle ihan yllätyksenä.

Miksi nainen yritää sadannen kerran muuttaa asian tavalla joka ei ole toiminut niillä 99 aikeisemmallakaan kerralla? Eihän siinä ole mitään järkeä. Eikö kannattaisi jo todeta että tämä lähestymistapa asiaan ei toimi joten joko annetaan olla tai sitten vaihdetaan sitä tapaa?

Mies on ikuinen lapsi. Ääntä ei saa korottaa. Makeisia tulisi tarjota päivittäin. Makeisten kadotessa mennään huoneeseen mököttämään. Kavereiden luo pitää antaa mennä silloin kun miestä haluttaa.

Juuri tämähän on tässä takana. Nainen ei ole ottanut itselleen (aikuista) miestä vaan lapsen jolle voi olla äiti. Sitten muka suututaan kun se mieslapsi ei osakaan olla kuin aikuiset mutta todellisuudessa siltä ei edes sitä odotetakaan.

Tämä on se sukupolvien ajan sukupolvelta toiseen siirtynyt malli jota osa ihmisistä kantaa edelleen sisällään. Ja tämä on vahingollista niin niille miehille (joiden ei tarvitsekaan ottaa vastuuta) kuin naisille (jotka joutuvat ottamaan liikaa vastuuta). 

Naiselle ei kuulu miehen elämäntapa sen enempää kuin miehelle naisen. Jos nainen katsoo oikeudekseen nalkuttaa, tulkitsen, että minulla on myös oikeus määrätä hänen elämäänsä liittyvistä asioista.

Tosiasiassa suhde loppuisi välittömästi nalkuttamiseen. En koe, että toisella ihmisellä on mitään oikeutta puuttua tekemisiini vaikka samassa taloudessa asuttaisiinkin..

MIstä asioista hän nalkuttaa?

Teidän tarviitsee keskustella hyvällä ajalla. Ehdotat siis vaimollesi että puhutte kunnolla asioista ja tilanteesta. Jos sitten selviäisi, mistä on kyse ja mikä vaivaa. Kuuntele mitä asiaa vaimolla on. (Ja painaako vaimon mieltä ehkä jokin ihan muukin, isompikin asia taustalla?)

Eli lääkkeeksi kuunteeminen ja puhuminen. Koita kuunnella rauhassa, että toinen saa hyvin kerrottua. Ja kerrot myös mitä itse ajattelet. Toivottavasti asia ratkeaa parhain päin.

Nalkuttaminen kertoo turhautumisesta. Kysy, mihin asioihin hän on turhautunut. Sinuun, omaan jaksamiseensa, perheen työnjakoon, elämään yleensä vai mihin.

Solmut eivät aukea jos tätä turhautunutta puhetta ei koskaan lähdetä avaamaan.

Naisen helmasynti saattaa olla nalkuttaminen, mutta miehen helmasynti on kuuntelemattomuus ja empatian puute. Noin niinkuin keskimäärin.

Vierailija kirjoitti:

Naiselle ei kuulu miehen elämäntapa sen enempää kuin miehelle naisen. Jos nainen katsoo oikeudekseen nalkuttaa, tulkitsen, että minulla on myös oikeus määrätä hänen elämäänsä liittyvistä asioista.

Tosiasiassa suhde loppuisi välittömästi nalkuttamiseen. En koe, että toisella ihmisellä on mitään oikeutta puuttua tekemisiini vaikka samassa taloudessa asuttaisiinkin..

Ja sinulla ei mitään suhdetta ole, eikä tule. Onneksi.

Vierailija kirjoitti:

Kertoisitko ja kuvailisitko tarkemmin, miten ja mistä asiasta vaimosi nalkuttaa?

Ei nalkuttaminen riipu koskaan asioista vaan nalkuttavasta ihmistyypistä. Nalkutuksen kohde vaihtuu tarvittaessa seuraavaan, nalkutus ei tule loppumaan koskaan. Kaikki naiset eivät nalkuta, pitäkää miehet sellaisista kiinni.