Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Tampere alkaa olla todella ahtaasti rakennettu

Vierailija
29.09.2022 |

En kyllä tajua että pitää kaikki ratikan läheisyydessä olevat vapaat tilat ja jopa puistot rakentaa.

Kommentit (29)

Vierailija
1/29 |
29.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Samaa mieltä. Ratinan alue on ihan hirveä, samoin Niemenranta. Mistään ei kohta pilkistä minkäännäköistä horisonttia, pelkkiä rumia kerrostaloja joka puolella.

Vierailija
2/29 |
29.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja tuo hinta. Asunnon pinta-ala riittää yhdelle mutta kuka pystyy yksin ostamaan 250 000 e yksiötä?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/29 |
29.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Samaa mieltä. Ratinan alue on ihan hirveä, samoin Niemenranta. Mistään ei kohta pilkistä minkäännäköistä horisonttia, pelkkiä rumia kerrostaloja joka puolella.

Tuu kattoo Kalevaa. Aika rumia taloja nousee ja Hakametsän alue täyttyy myös kerrostaloista.

Vierailija
4/29 |
29.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuopiossa sama. Ei tajuta niin yksinkertaista asiaa että puut lisäävät viihtyisyyttä. Pitää kaukana keskustastakin päällystää kaikki asfaltilla tai betonilla.

Vierailija
5/29 |
29.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa mieltä. Ratinan alue on ihan hirveä, samoin Niemenranta. Mistään ei kohta pilkistä minkäännäköistä horisonttia, pelkkiä rumia kerrostaloja joka puolella.

Tuu kattoo Kalevaa. Aika rumia taloja nousee ja Hakametsän alue täyttyy myös kerrostaloista.

Totta! En ollut käynyt siinä osassa kaupunkia pitkään aikaan, mutta muutama kuukausi sitten ajelin siellä päin ja olin eksyä. Niin paljon oli tullut uusia rakennuksia ja katuja, etten tunnistanut koko kaupunginosaa enää.

Vierailija
6/29 |
29.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kun menee Hervantaan ratikalla, niin pääosa matkasta on metsää tai joutomaata. Siellä perilläkin talot on lähinnä ripoteltu metsän keskelle, eli lähes joka välissä on metsikkö.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/29 |
29.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Google-mapsista näkee että Tampereella olisi melkein keskellä kaupunkia aivan valtaisan kokoinen rakentamaton maa-alue, joka sijaitsee Teiskontien pohjoispuolella ja Jyväskyläntien länsipuolella. Siis tuo valtava metsä, jonka varrella ovat Rauhaniemen uimaranta, Tampereen ylipistollinen sairaala ja Tammer-Golf. Tuohon saisi helposti asutettua ainakin 100 000 asukasta.

Tämä on minua pitkään askarruttanut. En ole Tampereella edes käynyt aikoihin, joten en tunne asiaa. Jos kerran kaupunki kasvaa valtavaa vauhtia, niin miksei tuohon rakenneta? Onko se kenties jotain luonnonsuojelualuetta?

Vierailija
8/29 |
29.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Melkein koko Tampere on ns. metsälähiötä. Lähinnä keskustan ympäristössä on varsinaista kivikaupunkia. Huolestuttavaa olisi jos keskustaankin olisi jätetty joka toisen tontin kohdalle metsäläntti ja katujen sijasta siellä olisi autoteitä suojaviheralueineen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/29 |
29.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tulkaahan pääkaupunkiseudulle katselemaan, niin näette mitä on todella ahdas rakentaminen uusilla alueilla. Ja luontoa ei toki jätetä yhtään keskelle, pelkkää asfalttia ja betonia.

Vierailija
10/29 |
29.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tiiviisti rakentamisessa on muitakin ongelmia kun viihtyvyys.

Esim. jos ns. vapaata maata ei ole, kadut tulvivat herkemmin. Kun tulee iso saderyöpsähdys, asfaltin läpi vesi ei pääse maahan, ja viemärit eivät pysty vetämään kaikkea. Jos vieressä on puisto tmv. alue, se auttaa veden imeytymisessä ja vähentää ns. 'tulvia'

Toinen on puut: ennen kaupungeissa ymmärettiin puiden merkitys, kesällä ne viilentävät katija/rakennuksia. Tiiviisti rakennetut alueet muuttuvat lämpimillä ilmoilla pätseiksi kun puiden varjoa ei ole.

Jos rakennuksen vieressä on puita, ne varjostavat seinustaa =seinä ei niin kuumene/sisällä on viileämpää.

Toki uusissa asunnoissa usein on ilmastointi, mutta kovin ekologista ei ole ensin antaa rakennuksen kuumentua ja sitten viilentää, parempi olisi ehkäistä jo se turha lämpiäminen. Samoin jokainen tietää miten paljon viileämpi on kävellä puiden alla varjossa, vs. paljaalla kadulla auringon helottaessa. Puiden suoma varjo on muutenkin erilainen mitä esim. rakennetun katoksen, koska elävänä sen tuoma varjo on erilainen mitä esim. bussikatoksen tmv. suoma varjo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/29 |
29.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suomalaiset kaupungit (ml. Tampere) ovat todella harvaan rakennettuja ulkomaisiin kaupunkeihin verrattuna. Harvasta rakentamisesta on paljon haittoja, kuten ihmisten liikkumisen vaikeutuminen ja kunnallistekniikan ja palvelujen järjestämisen kalleus.

Vierailija
12/29 |
29.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Google-mapsista näkee että Tampereella olisi melkein keskellä kaupunkia aivan valtaisan kokoinen rakentamaton maa-alue, joka sijaitsee Teiskontien pohjoispuolella ja Jyväskyläntien länsipuolella. Siis tuo valtava metsä, jonka varrella ovat Rauhaniemen uimaranta, Tampereen ylipistollinen sairaala ja Tammer-Golf. Tuohon saisi helposti asutettua ainakin 100 000 asukasta.

Tämä on minua pitkään askarruttanut. En ole Tampereella edes käynyt aikoihin, joten en tunne asiaa. Jos kerran kaupunki kasvaa valtavaa vauhtia, niin miksei tuohon rakenneta? Onko se kenties jotain luonnonsuojelualuetta?

Kyllähän sinne yritetään ainakin kaavailla jotain mutta toivottavasti ei onnistu. En muista miksi kaupin metsät määritellään mutta mm. alueella olevia kesämökkejä ei saa korjata. Ne on kaupungin keuhkot ja siellä on hiihtoladut.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/29 |
29.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tiiviisti rakentamisessa on muitakin ongelmia kun viihtyvyys.

Esim. jos ns. vapaata maata ei ole, kadut tulvivat herkemmin. Kun tulee iso saderyöpsähdys, asfaltin läpi vesi ei pääse maahan, ja viemärit eivät pysty vetämään kaikkea. Jos vieressä on puisto tmv. alue, se auttaa veden imeytymisessä ja vähentää ns. 'tulvia'

Toinen on puut: ennen kaupungeissa ymmärettiin puiden merkitys, kesällä ne viilentävät katija/rakennuksia. Tiiviisti rakennetut alueet muuttuvat lämpimillä ilmoilla pätseiksi kun puiden varjoa ei ole.

Jos rakennuksen vieressä on puita, ne varjostavat seinustaa =seinä ei niin kuumene/sisällä on viileämpää.

Toki uusissa asunnoissa usein on ilmastointi, mutta kovin ekologista ei ole ensin antaa rakennuksen kuumentua ja sitten viilentää, parempi olisi ehkäistä jo se turha lämpiäminen. Samoin jokainen tietää miten paljon viileämpi on kävellä puiden alla varjossa, vs. paljaalla kadulla auringon helottaessa. Puiden suoma varjo on muutenkin erilainen mitä esim. rakennetun katoksen, koska elävänä sen tuoma varjo on erilainen mitä esim. bussikatoksen tmv. suoma varjo.

Pariisihan on tämän ymmärtänyt ja siellä istutetaan puita kaikkiin mahdollisiin paikkoihin että tulisi varjoa ja kaupunki olisi helteellä viileämpi.

Vierailija
14/29 |
29.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Google-mapsista näkee että Tampereella olisi melkein keskellä kaupunkia aivan valtaisan kokoinen rakentamaton maa-alue, joka sijaitsee Teiskontien pohjoispuolella ja Jyväskyläntien länsipuolella. Siis tuo valtava metsä, jonka varrella ovat Rauhaniemen uimaranta, Tampereen ylipistollinen sairaala ja Tammer-Golf. Tuohon saisi helposti asutettua ainakin 100 000 asukasta.

Tämä on minua pitkään askarruttanut. En ole Tampereella edes käynyt aikoihin, joten en tunne asiaa. Jos kerran kaupunki kasvaa valtavaa vauhtia, niin miksei tuohon rakenneta? Onko se kenties jotain luonnonsuojelualuetta?

Kaupin ulkoilualuetta tuskin rakennetaan ja Tays laajentaa koko ajan ja sille varmaan siihen jätetään tilaa? mutta golf-kenttä lähtee. Ratikkaa jatketaan ohi Tayssin itäänpäin ja radan varrelle tulee asutus. Golf -kentän uutta paikkaa kaavaillaan Aitolahteen.

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/29 |
29.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kun menee Hervantaan ratikalla, niin pääosa matkasta on metsää tai joutomaata. Siellä perilläkin talot on lähinnä ripoteltu metsän keskelle, eli lähes joka välissä on metsikkö.

Hervannan erikoispiirteenä on korkeat talot, joiden välissä on "tyhjää" - mielestäni Suomen pimeydessä parempi ratkaisu kuin 4-5 kerroksista taloa vieri vieressä. Nyt kuitenkin sielläkin kaavoitetaan näitä "tyhjiä" (metsiköt, parkkialueet) alueita taloille, jonka jälkeen on korkeita taloja vieri vieressä uusien (usein matalampien) talojen kanssa JA esimerkiksi pysäköinti on huomattavasti kalliimpaa. Huonoon suuntaan menee.

Vierailija
16/29 |
29.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos pitää rakentaa tiiviisti, niin miksi ei sitten rakeneta tiiviisti? Otetaan mallia vaikka jostain Venetsiasta ja kaduista tehdään max. 2 metriä leveitä. Rakennusvalvontaa voisi höllentää ja julkisivut ja talotyypit saisivat olla minkänäköisiä tahansa (koska eihän niitä kukaan näe), kunhan turvallisia ovat. Joku maksimikorkeus, esim. 4 kerrosta olisi passeli.

https://media.gettyimages.com/photos/aerial-view-of-venice-at-sunset-it…

Vierailija
17/29 |
29.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tiivis rakentaminen on paljon kauniimpaa. Tampereellakin turistit tulevat keskustaan eivätkä suinkaan johonkin Tesomalle tai Annalaan.

Vierailija
18/29 |
29.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tiivis rakentaminen on paljon kauniimpaa. Tampereellakin turistit tulevat keskustaan eivätkä suinkaan johonkin Tesomalle tai Annalaan.

Amuri oli aikanaan kaunis (samantyyppinen kuin rannikon kaupunkien vanhat kaupungit), mutta eipä ole enää, kun vanhat tiiviisti rakennetut talot päätettiin purkaa ja rakentaa tilalle väljää rakentamista.

Vierailija
19/29 |
29.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tiivis rakentaminen laskee myös asumisviihtyvyyttä.

Helsingissä tuon huomaa tietyillä alueilla, kun kaupungin vapaatila rakennetaan täyteen, ei ihmislle enää jää tilaa oleskella missään.

Ja ne jäljelle jäävät ruuhkautuvat/menevät tukkoon. Esimerkkinä jos ajatellaan vaikka puistoja, luistelukenttiä, uimarantoja, lenkkipolkuja ja vastaavia tiloja, liika väkimäärä vie viihtyvyyden niistä pois.

Ajatellaan vaikka puistoa/luistelukenttää, mikä on hyvin riittänyt vaikka 1500 ihmisen tarpeisiin.

Sitten rakennetaan alueelle 3000 ihmiselle asuntoja lisää, ja jyrätään niiden alle viereisen asuinalueen 1500 ihmisen käyttämä puisto/luistelukenttä

--> jäljelle jäävän puiston/luistelukentän käyttäjämäärä nousee 6000 ihmiseen (1500 alkuperäinen asukasmäärä + 3000 uutta asukasta + 1500 eli ne joiden puisto/luistelukenttä jyrättiin alta pois)

Vierailija
20/29 |
29.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tiivis rakentaminen on paljon kauniimpaa. Tampereellakin turistit tulevat keskustaan eivätkä suinkaan johonkin Tesomalle tai Annalaan.

Suomi on jo lähtökohdiltaan (ilmasto & historia) niin turistikelvoton maa, että ei täällä kannata rakentaa turisteilla vaan kaupungin asukkaille.

Tiiviit pikkukujat terasseineen ja leipomoineen ovat keski-euroopassa toki viehättäviä (myös asua ihan ok, kokemusta on), mutta eivät vaan toimi Suomen ilmastossa (lämmintä (yli 20) noin 2kk vuodesta) ja kaupparakenteessa (isot ketjukaupat). Tiiviit pikkukujat Suomessa ovat lähinnä pimeitä, autioita ja ahdistavia tuulitunneleita.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi yhdeksän yksi