annatteko lapsen syödä olkkarissa,jos katsoo lastenohjelmia?

Ei meillä ihmeemmin keksivälipalojakaan ole, mutta välipalat yleensä syödään pöydän ääressä.



Niin, ja meillä on kyllä olohuoneessa valkoiset sohvat joita halutaan varjella. Helpointa on tällaisilla normaaleilla hyvän käytöksen mallilla.

Hyvä ohjelma on myös Huuma ja Mallikoulu.

Silloin on kiva laittaa vihanneksia ja dippikastiketta, poppareita tms.

Aika usein syödään kyllä ihan ruokakin olkkarissa telkun ääressä.

Aikaa meillä riittää muuhun yhteiseen toimintaan ja seurusteluun ilman telkkaria. Ja kun syödään keittiössä niin lapset kyllä osaavat käyttäytyä ja kylässä myös.

Se on vaan sitten meidän vanhempien tapa joka on tarttunut lapsiin, koska ollaan napostelijoita (hoikkia ja terveitä sellaisia)

Vaan ihan tapa. Sillä hyvä käytös on siisti syöminen oli se sitten sohvalla, keittiön pöydän ääressä tai sängyn päällä.

Lapsi tulee kiltisti ruokansa syömään, vaikka kesken lastenohjelman ja katsoo sen sitten loppuun. Aika vähissä meillä on tuo telkkarin tuijotus ollut. Viikonloppuisin katsellaan piirrettyjä ja viikollla keskitytään olemaan se vähäinenkin aika yhdessä ja ruokapöydässä syöminen ja keskustelu on yksi niistä kivoista tavoista olla yhdessä ja kuulla kaikkien kuulumiset. Ja kyllä myös mies tulee syömään, vaikka sitten kesken formuloiden tai lätkäpelin. Pakko ei ole tulla, mutta on hänelle itsestäänselvyys olla perheen kanssa, ennemmin, kuin tuijottaa muovilaatikkoa:)

saa syödä sottaavaa ruokaa, eikä ikinä " kunnon ruokaa" olkkarissa. Omenaa, porkkanaa tms. saa syödä.

Se, että syödään missä vaan ja millaisessa yhteydessä vaan ei välttämättä ole hyväksi. Itse entisenä syömishäiriöisenä jouduin opettelemaan uudestaan nimenomaan sen, että keittiössä pöydän ääressä syödään, ruokaa otetaan tietty määrä ja se syödään siinä ilman oheistoimintoja (kuten tv:n tuijotus). Ylipainoakin on mitä helpoin kerätä just tollasella että keskitytään johonkin muuhun ja siinä ohessa syödään ruokaa ilman että sitä edes huomaa.



No, annan välillä oman lapsenkin syödä olkkarissa, mutta se on erityistapaus, ei mikään sääntö.

Ihan kuin se olisi lapselle jokin tolkuton menetys, jos ei joka päivä hehdi katsoa jokaista lastenohjelmaa kokonaan.



Nämä on tietty varmaan samojen vanhempien lapsia, jotka itse on täysin koukussa johonkin täysin älyvapaaseen Big Brotyheriin...

tästäkin asiasta päästään av:lle tyypilliseen " minä olen hyvä äiti, sinä et" -tyyppiseen jankkaukseen. löytyisikö jostain raamattu, josta voisi todeta, että 100% varmasti perheen yhteinen ruokahetki ilman telkkaria olisi se paras ja ainoa oikea vaihtoehto ;)? varmaan löytyy, av-raamatusta. phuuh mitä juttuja. meillä syödään joskus telkkari auki (telkkari keittiössä) mutta silti meillä katsotaan äärimmäisen vähän telkkaria eli siis siitä huolimatta, että jos lastenohjelma (joita tulee pienille tosi vähän) tulee ruoka-aikaan kiireisenä arki-iltana ja sen saa syödessä katsoa, ei sitä telkkaria sitten sen jälkeen sinä iltana enää katsotakaan. eli telkkari éi tosiaan meillä määrää elämänrytmiä, naurettava ajatus. silti on mukavaa, että lapset saavat silloin tällöin katsoa omat suosikkinsa (lähinnä se pikku kakkonen), vaikka sitten syödessä. ihan tarpeeksi on niitä rauhoitettujakin ruokahetkiäkin (yhteisiä sellaisia).

Itse syön myös usein tietsikan ääressä.



Tämä onkin ainut asia missä meillä ollaan lepsuja. Syön myöskin sängyssä..

Eli ei lapset yleensä syö olohuoneessa, kuin jotain hedelmiä joskus ehkä...Mutta lastenohjelmat ja ruokailut menee kyllä välillä päällekkäin ja silloin katsotaan kyllä ne keittiön telkusta.

mies on ainoa joka ei tätä sääntöä aina muista

Meillä on telkkari takkahuoneeseessa. Olohuoneessa ei ole telkkaria, ja siellä saa syödä, jos on vieraita, koska meillä on siellä ruokapöytä.



Meillä on selkeät ruokailuajat ja telkkariajat. Minä ja mies kyllä syödään joskus telkkari katsellessa illalla, kun lapset ovat jo nukkumassa.

Sitten se yrittää kieltää ettei lapset syö siellä. Niin kauan meidän perheessä ei lapsilta kielletä tällaisia asioita jos ne on sallittu aikuisille. Muuten se on epäjohdonmukaista ja epäloogista.

Ei mitään murusteltavaa eikä päivän ateriaa. Mutta meillä on hedelmiä yleensä olohuoneen pöydällä. Niitä saa syödä.

Lapsi saa syödä sohvalla esim. leipää, keksejä, hedelmiä, karkkia. Syödäänhän me miehen kanssakin siinä usein illalla kun lapsi on mennyt nukkumaan. Pari kertaa olen huitaisut valkoiselle sohvalle punkkulasin nurin, mutta onneksi löytyy niin tehokkaita puhdistusvälineitä, että kukaan ei osaa arvatakkaan mitä on tapahtunut ;)

Monesti ehditään aamupala kuitenkin syödä ihan hyvin ennen ohjelmia.



Iltaohjelmien aikaan, jos ruoka on samaan aikaan valmis joko syödään ensin ja katsotaan sitten tai katsotaan ensin ja syödään sitten. Mutta ei yhtäaikaa. Monesti ovat niin nälkäisiä, että tulevat mielummin ensin syömään.



Olenko sitten lepsu, mutta mielestäni ruokakin voi odottaa hetken, jos ei kellään ole kiljuva nälkä. Olohuoneeseen en ruokalautasta antaisi kuskata. (paitsi itseni, mutta eihän se lasten nähden käy..)

Monesti ehditään aamupala kuitenkin syödä ihan hyvin ennen ohjelmia.



Iltaohjelmien aikaan, jos ruoka on samaan aikaan valmis joko syödään ensin ja katsotaan sitten tai katsotaan ensin ja syödään sitten. Mutta ei yhtäaikaa. Monesti ovat niin nälkäisiä, että tulevat mielummin ensin syömään.



Olenko sitten lepsu, mutta mielestäni ruokakin voi odottaa hetken, jos ei kellään ole kiljuva nälkä. Olohuoneeseen en ruokalautasta antaisi kuskata. (paitsi itseni, mutta eihän se lasten nähden käy..)

Meillä on tosin suora näköyhteys keittiön pöydästä telkkariin, joten jos ruoka-aikaan osuu pikkukakkonen, voi telkku olla päällä syödessä. Kunhan muistaa syödä. Ollaan aika rentoja tässä asiassa.

Ruokailu on syömistä varten ja siksi aikaa meillä suljetaan telkkari.

jotain hedelmänpaloja saatetaan joskus tarjota olkkarissakin välipalaksi