Työhaastattelut: Kun hyvä vastaus ei tuo työpaikkaa

No kun se työnsaanti ei ole oel vastausten "oikeellisuudesta" kiinni tai siitä, millaisella fontilla olet hakemuksen väsännyt. Tärkeintä on osaaminen ja hakemuksen substanssi. Normaali ihminen tulee tällöin valituksi jos tarvetta  on.

Unohdit kehua haastattelijan kysymyksiä. Minä kehun jokaisen kysymyksen jälkeen, nyt oli hyvä kysymys.

"Oikein hyvä vastaus" voi tarkoittaa myös sitä, että vastaus oli niin hyvä huono vastaus jotta tietää olla palkkaamatta.

Mä tajusin tässä muutama päivä sitten, että oon ollut todella typerä: olen ollut rehellinen työhakemuksissa ja haastatteluissa. Tästä lähtien aion kertoa luonteenpiirteikseni juuri ne, joita työnhakuilmoituksessa kaivataan. Olen energinen, positiivinen, tsemppaava, ketterä, mikä nyt milloinkin sattuu olemaan vaatimuslistalla. Enää en ole sitä, mitä oikeasti olen: rauhallinen, pohdiskeleva, enemmän introvertti kuin ulospäinsuuntautuva. En myöskään enää jatkossa mainitse, että tämän hetkinen työsopimukseni on ns. nollatuntisopimus, annan olettaa että olen täysin kokopäiväisesti työssä. Harrastuksekseni maalailen aina sellaista, joka kyseisessä työssä on eduksi. Näitä asioita eivät mistään voi tarkistaa, joten en tunne edes huonoa omaatuntoa. Huono omatunto on ainoastaan siitä, että olen ollut tyhmän rehellinen. Sellaista ei arvosteta yhtään missään nykymaailmassa. 

Ne kuuluisat vahvuudet ja heikkoudetkin voin kehitellä aina haettavan työpaikan mukaan. 

Terveisin jatkossa täydellinen työnhakija ja ihminen. 

Ei tuo työpaikkaa koska sua ennen kävi haastateltava, jolla oli hyvien vastausten lisäksi tarjota oikeaslaatuista osaamista sekä ideoita työn kehittämiseen. Tämä ei tarkoita, että ollisit huono kandidaatti, et vain ollut sillä kertaa se, joka tuli valituksi. Sellasta se työnhaku on.

Joskus voi olla monta hyvää hakijaa, mutta paikkoja vain yksi. Silloin voi olla oikeasti hyvä vastaus ja hakija, mutta kaikkia hyviä ei voi ottaa.

Joskus voi vaikuttaa myös vaikka se, että tarvitaan kaksi tekijää vähän erilaisin tehtävänkuvin ja valintoihin vaikuttaa se, millaisen kokonaisosaamisen saa muodostettua kahdesta valittavasta. Tai moni muu tekijä.

Mun alalla/paikkakunnalla voi olla satoja hakijoita yhteen paikkaan. En voi ajatella jokaisesta lauseestani, että olikohan se nyt täydellisesti sanottu. Niillä voi olla runsaasti hyviä hakijoita mistä valita ja aina onni vaan ei voi osua omalle kohdalle. 🤷

Ota huomioon, että moni ilmoittaa avoimen työpaikan vain mainostaakseen itseään - ja haastattelee vain tutustuakseen potentiaalisiin kilpailijoihin. Halu haastatella saattaa tulla myös henkilökohtaisesta uteliaisuudesta, ei mitenkään työhön liittyen.

Jos jossain on yksi avoin työpaikka, siihen voi tulla kymmeniä tai ehkä jopa satoja hakemuksia. Se, että juuri sinua ei valita, ei tarkoita että olisit huono, vaan että joku toinen osoittautui vielä paremmaksi. Ei kai työnantajalla ole velvollisuutta ottaa töihin jokainen riittävän päteväksi osoittautuva hakija vaikka heille kaikille ei olisi sillä hetkellä tarvetta? Tai kääntäen, pitäisikö haastattelijan suhtautua nuivasti kaikkiin muihin paitsi juuri siihen parhaimpaan, jos nämä kuitenkin antavat "hyviä vastauksia"?

Eli paikka ei todellisuudessa ehkö ole avoin, vaikka haastattelut.

Vierailija kirjoitti:

"Oikein hyvä vastaus" voi tarkoittaa myös sitä, että vastaus oli niin hyvä huono vastaus jotta tietää olla palkkaamatta.

Minä en haluaisi sellaista esimiestä, joka puhuu toista mitä tarkoittaa. Työjälkesi on erinomaista! ja seuraavana päivänä potkut...

Se vaikuttaa myös, että kokeeko rekrytoija, että sovitko työpaikan työporukkaan. Vaikka olisi kuinka hyvä ja pätevä työntekijä muuten, mutta jos tulee fiilis, että tää tyyppi ei vaan tule sopimaan meidän porukkaan niin sitten ei välttämättä palkata. Henkilökemiajutut kun vaikuttavat työpaikoilla itse työn tekemiseen.

Vierailija kirjoitti:

Mä tajusin tässä muutama päivä sitten, että oon ollut todella typerä: olen ollut rehellinen työhakemuksissa ja haastatteluissa. Tästä lähtien aion kertoa luonteenpiirteikseni juuri ne, joita työnhakuilmoituksessa kaivataan. Olen energinen, positiivinen, tsemppaava, ketterä, mikä nyt milloinkin sattuu olemaan vaatimuslistalla. Enää en ole sitä, mitä oikeasti olen: rauhallinen, pohdiskeleva, enemmän introvertti kuin ulospäinsuuntautuva. En myöskään enää jatkossa mainitse, että tämän hetkinen työsopimukseni on ns. nollatuntisopimus, annan olettaa että olen täysin kokopäiväisesti työssä. Harrastuksekseni maalailen aina sellaista, joka kyseisessä työssä on eduksi. Näitä asioita eivät mistään voi tarkistaa, joten en tunne edes huonoa omaatuntoa. Huono omatunto on ainoastaan siitä, että olen ollut tyhmän rehellinen. Sellaista ei arvosteta yhtään missään nykymaailmassa. 

Ne kuuluisat vahvuudet ja heikkoudetkin voin kehitellä aina haettavan työpaikan mukaan. 

Terveisin jatkossa täydellinen työnhakija ja ihminen. 

Olet oikeilla jäljillä. Jotta tulee valituksi pitääkin lukea työpaikkailmoituksen teksti tarkkaan ja sisäistää mitä työnantaja oikeasti hakee. Sitten miettiä valmiiksi vastausvaihtoehtoja, kirjoita vaikka ylös, jotta osaat tuoda esiin juuri haettuja ominaisuuksia sekä osaamista. 

Vierailija kirjoitti:

No kun se työnsaanti ei ole oel vastausten "oikeellisuudesta" kiinni tai siitä, millaisella fontilla olet hakemuksen väsännyt. Tärkeintä on osaaminen ja hakemuksen substanssi. Normaali ihminen tulee tällöin valituksi jos tarvetta  on.

Työpaikoista kilpailee monia osaavia ihmisiä.  Moni ei tule valituksi, vaikka osaamista riittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä tajusin tässä muutama päivä sitten, että oon ollut todella typerä: olen ollut rehellinen työhakemuksissa ja haastatteluissa. Tästä lähtien aion kertoa luonteenpiirteikseni juuri ne, joita työnhakuilmoituksessa kaivataan. Olen energinen, positiivinen, tsemppaava, ketterä, mikä nyt milloinkin sattuu olemaan vaatimuslistalla. Enää en ole sitä, mitä oikeasti olen: rauhallinen, pohdiskeleva, enemmän introvertti kuin ulospäinsuuntautuva. En myöskään enää jatkossa mainitse, että tämän hetkinen työsopimukseni on ns. nollatuntisopimus, annan olettaa että olen täysin kokopäiväisesti työssä. Harrastuksekseni maalailen aina sellaista, joka kyseisessä työssä on eduksi. Näitä asioita eivät mistään voi tarkistaa, joten en tunne edes huonoa omaatuntoa. Huono omatunto on ainoastaan siitä, että olen ollut tyhmän rehellinen. Sellaista ei arvosteta yhtään missään nykymaailmassa. 

Ne kuuluisat vahvuudet ja heikkoudetkin voin kehitellä aina haettavan työpaikan mukaan. 

Terveisin jatkossa täydellinen työnhakija ja ihminen. 

Olet oikeilla jäljillä. Jotta tulee valituksi pitääkin lukea työpaikkailmoituksen teksti tarkkaan ja sisäistää mitä työnantaja oikeasti hakee. Sitten miettiä valmiiksi vastausvaihtoehtoja, kirjoita vaikka ylös, jotta osaat tuoda esiin juuri haettuja ominaisuuksia sekä osaamista. 

Mieluummin palkkaavat valehtelijan?

-eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No kun se työnsaanti ei ole oel vastausten "oikeellisuudesta" kiinni tai siitä, millaisella fontilla olet hakemuksen väsännyt. Tärkeintä on osaaminen ja hakemuksen substanssi. Normaali ihminen tulee tällöin valituksi jos tarvetta  on.

Työpaikoista kilpailee monia osaavia ihmisiä.  Moni ei tule valituksi, vaikka osaamista riittää.

tiedän. Olen hakenut paljon töitä. Jäänyt kakkoseksi ja vielä kaummas. Tullut myös valituksi. Ei ole ollut suosittelijaa, ei ole tehty Canvalla hakemusta, en ole teeskennellyt haastattelussa. Ajan takaa sitä, että on ihan tuuristakin kiinni, tuleeko valituksi. Työkokemusta on sattunut olemaan juuri oikeanlaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä tajusin tässä muutama päivä sitten, että oon ollut todella typerä: olen ollut rehellinen työhakemuksissa ja haastatteluissa. Tästä lähtien aion kertoa luonteenpiirteikseni juuri ne, joita työnhakuilmoituksessa kaivataan. Olen energinen, positiivinen, tsemppaava, ketterä, mikä nyt milloinkin sattuu olemaan vaatimuslistalla. Enää en ole sitä, mitä oikeasti olen: rauhallinen, pohdiskeleva, enemmän introvertti kuin ulospäinsuuntautuva. En myöskään enää jatkossa mainitse, että tämän hetkinen työsopimukseni on ns. nollatuntisopimus, annan olettaa että olen täysin kokopäiväisesti työssä. Harrastuksekseni maalailen aina sellaista, joka kyseisessä työssä on eduksi. Näitä asioita eivät mistään voi tarkistaa, joten en tunne edes huonoa omaatuntoa. Huono omatunto on ainoastaan siitä, että olen ollut tyhmän rehellinen. Sellaista ei arvosteta yhtään missään nykymaailmassa. 

Ne kuuluisat vahvuudet ja heikkoudetkin voin kehitellä aina haettavan työpaikan mukaan. 

Terveisin jatkossa täydellinen työnhakija ja ihminen. 

Olet oikeilla jäljillä. Jotta tulee valituksi pitääkin lukea työpaikkailmoituksen teksti tarkkaan ja sisäistää mitä työnantaja oikeasti hakee. Sitten miettiä valmiiksi vastausvaihtoehtoja, kirjoita vaikka ylös, jotta osaat tuoda esiin juuri haettuja ominaisuuksia sekä osaamista. 

Näin olen tehnytkin, mutta vastaukseni ovat olleet rehellisiä. Jatkossa aion surutta valehdella olevani positiivinen työpaikan ilopilleri, vaikka todellisuudessa viihdyn paremmin tarkkailijana kuin kahvihuoneen keskipisteenä. Myös vahvuudet aion täysin keksiä omasta päästäni, tähän saakka olen kertonut rehellisiä vahvuuksiani. 

Se, että haastattelija kehuu vastauksen olevan oikein hyvä, pitää 90-prosenttisesti paikkansa eikä ole pelkkää kohteliasta small talkia. Hakija kokonaisuudessaankin voi olla aivan erinomainen.

Mutta kun niitä hakijoita on kymmeniä tai satoja. Joukossa paljon erinomaisia. Heistäkin kaikki paitsi yksi jäävät ilman paikkaa, niin valitettavaa kuin se onkin.

t. Rekrytoija

Onko jossain oikeesti tollai kommentoitu? Parikymmentä haastattelua kokenu eikä missään oo vastauksia kehuttu ja työttömänä en ole ollut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä tajusin tässä muutama päivä sitten, että oon ollut todella typerä: olen ollut rehellinen työhakemuksissa ja haastatteluissa. Tästä lähtien aion kertoa luonteenpiirteikseni juuri ne, joita työnhakuilmoituksessa kaivataan. Olen energinen, positiivinen, tsemppaava, ketterä, mikä nyt milloinkin sattuu olemaan vaatimuslistalla. Enää en ole sitä, mitä oikeasti olen: rauhallinen, pohdiskeleva, enemmän introvertti kuin ulospäinsuuntautuva. En myöskään enää jatkossa mainitse, että tämän hetkinen työsopimukseni on ns. nollatuntisopimus, annan olettaa että olen täysin kokopäiväisesti työssä. Harrastuksekseni maalailen aina sellaista, joka kyseisessä työssä on eduksi. Näitä asioita eivät mistään voi tarkistaa, joten en tunne edes huonoa omaatuntoa. Huono omatunto on ainoastaan siitä, että olen ollut tyhmän rehellinen. Sellaista ei arvosteta yhtään missään nykymaailmassa. 

Ne kuuluisat vahvuudet ja heikkoudetkin voin kehitellä aina haettavan työpaikan mukaan. 

Terveisin jatkossa täydellinen työnhakija ja ihminen. 

Olet oikeilla jäljillä. Jotta tulee valituksi pitääkin lukea työpaikkailmoituksen teksti tarkkaan ja sisäistää mitä työnantaja oikeasti hakee. Sitten miettiä valmiiksi vastausvaihtoehtoja, kirjoita vaikka ylös, jotta osaat tuoda esiin juuri haettuja ominaisuuksia sekä osaamista. 

Sitten, kun on sisäistänyt, mitä työnantaja oikeasti hakee, kannattaa myös kriittisesti pohtia, onko ihan oikeasti itse oikea henkilö kyseiseen duuniin. Jos haetaan "extroverttiä tiimipelaajaa hektiseen start-uppiin, jossa muutos on ainoa vakio" ja itse nauttii hiljaisuudesta ja vakaudesta, niin kannattaako sitä feikata haastatteluissa, että pääsisi itselleen täysin sopimattomaan työhön? Kuka siitä hyötyisi?