Muita eronneita, joita ei enää suhteet kiinnosta?
En tiedä johtuuko se iästä/menopaussista, mutten lähtisi mistään hinnasta metsästämään uutta miestä.
Vanhaakin kohtaan on vielä tunteita. En nyt suoranaisesti odota tai toivo hänen paluutaan, mutta laastarisuhde ei innosta sekään.
Välillä tekee mieli seksiä. Muun ajan toivon vain elämän tasaantumista kaikkien mullistusten jälkeen.
Ehkä mieleni muuttuu parin vuoden päästä, ehkä ei.
Kommentit (35)
Mihinkään tindereihin en tunne kutsumusta. Leskeksi jäänyt äitini löysi jostain sellaisesta uuden miehen, mutta hän ei osaa olla yksin.
En ole sitä tyyppiä, jolla pitää aina olla joku.
Erittäin yleinen tunne kaikilla tuntemillani keski-iässä eronneilla naisilla, itseni mukaan lukien.
Se tiivistyy yhteen kysymykseen: miksi?
Miksi lähteä siihen peliin enää koskaan kun mitään varsinaista tarvetta ei miehelle ole?
Sitä vaan haluaa elää hyvää elämää, ja se onnistuu sinkkuna oikein hyvin.
Täällä kans eronnut, eikä ees tee mieli ettiä uutta miestä. Nettideittailu ei oo mun juttu. Jos en spontaanisti jossain kohtaa ja ihastu niin ei miestä mun elämään tule.
Sama juttu, ei kiinnosta miehet yhtään.
M49
Vierailija kirjoitti:
Sama juttu, ei kiinnosta miehet yhtään.
M49
Onko joskus kiinnostanut?
Vierailija kirjoitti:
Täällä kans eronnut, eikä ees tee mieli ettiä uutta miestä. Nettideittailu ei oo mun juttu. Jos en spontaanisti jossain kohtaa ja ihastu niin ei miestä mun elämään tule.
Juuri näin. On helpotus, kun miesten kanssa voi puhua ja työskennellä jotenkin vakaammin/tasa-arvoisemmin kuin ennen.
Hormonihuurut eivät enää sumenna ajatuksia.
Itse olen aina ollut sinkku ja huomannut, joidenkin asioiden ikäänkui kasautuvan,. - Väitän, että usein tuppaa olemaan niin,. että jos eroaa kumppansitaan vaikka noin 40 vuoden ikäisenä niin on todennäköisempää, että löytää ja päätyy parisuhteeseen jonkun uuden kumppanin kanssa nopeammin kuin jos on on tuolloin n. 40 vuotiaana sinkku vailla kokemusta parisuhteesta, niin löytäsi sen ensimmäisen kumppaninsa nopeammin kuin eronnut uuden. - Tietysti varmasti molemmissa on heitä, jotka eivät enää tai eivät kokskaan ole halunneet parisuhteeseen.
Mitä sitä koko lehmällä Tekee,? Kun litra maitoa riittää silloin tällöin.
Vierailija kirjoitti:
Mitä sitä koko lehmällä Tekee,? Kun litra maitoa riittää silloin tällöin.
Niin tai lehmällä tai maidollakaan kun punainen liha on epäterveellistä ja pahentaa matalaa tulehdusta ja sattuu olemaan maitoallergiakin.
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäinen olet?
Pian 50, vielä tämän vuoden puolella.
Vierailija kirjoitti:
Mitä sitä koko lehmällä Tekee,? Kun litra maitoa riittää silloin tällöin.
Mulla ei ole sitäkään, en käy sen tyyppisillä "drinksuilla."
Ap
Olin 24-vuotiaasta 44-vuotiaaksi suhteessa, siitä suurimman osan avioliitossa.
Mies lähti yllättäen yksipuolisella 10 min ilmoituksella salarakkaan luo ja jätti minut sekä lapset.
Oli sen luokan petos, että en enää ikinä halua yhtäkään miestä enkä yhden illan juttua. En ikinä enää luota keneenkään.
Olen oikein tyytyväinen yksin lasten kanssa, kukaan ei öyhötä eikä valita ja voin tehdä rauhassa ihan mitä vain.
Emme oleet avio tai aviolitossa,Vaan vuosisa kestänyt suhde. Ylättäen kuoli 2021. Joten todella ei kiinosta uusi mies nyt.On noita miehiä ollut jotka haluisi suhteen, kunnioittamatta suruaikaani. Joten enemän vaan tökii haluanka ketään miestä elämäni? Olen vaihdevuodet ohittanut. Mutta ei tarkoita olisin kylmä kala.Kukan nainen ei ole.Ei se ikää katso kaiki lopuisi iän myötä.Mutta jokaisella omat elämän tilanteensa miksi uuta suhde erojen ymm takia ei vain halua.
Sinkkuvuosien karttuessa olen yhä passiivisempi uuden suhteen osalta. Vapaa-aikani täyttyy erilaisilla menoilla ja olen tyytyväinen elämääni. Suhde pakottaisi priorisoimaan asiat uudelleen. Ajatuksenani on myös muuttaa pois nykyisiltä asuinseuduilta viimeistään siinä vaiheessa, kun lapset muuttavat omilleen. Siinäkin mielessä suhden nykyisellä asuinseudulla olisi liikkumistani rajoittava tekijä. Ennemmin pidän mahdollisuuteni avoimina.
Parisuhdetta en halua, mutta seksiä kylläkin. Sitä varten on kolme nuorta miestä, joista aina jollain on aikaa tulla palvelemaan.
N41
Vierailija kirjoitti:
Erittäin yleinen tunne kaikilla tuntemillani keski-iässä eronneilla naisilla, itseni mukaan lukien.
Se tiivistyy yhteen kysymykseen: miksi?Miksi lähteä siihen peliin enää koskaan kun mitään varsinaista tarvetta ei miehelle ole?
Sitä vaan haluaa elää hyvää elämää, ja se onnistuu sinkkuna oikein hyvin.
Itse olen ajatellut niin, että voin aivan hyvin olla yksin.
Mutta miksi toisaalta olla yksin, jos löydän mukavan miehen kumppaniksi?
Naimisiin en ole menossa, enkä laittamassa hynttyitä yhteen.
Mutta miksi en voisi seurustella? Haluan sellaisen seurustelusuhteen, joka tuo minun elämääni jotakin lisää (hyvän ihmissuhteen, intiimiä läheisyyttä, ystävän, joku, joka voi auttaa jos tulee jokin tilanne, että tarvitsen apua).
En halua väkisin ketään, enkä tarvitse ketään. Mutta ajattelen, että jos kohtaan sellaisen ihmisen, josta olisi minulle oikeasti hyvää seuraa, josta välittäisin, ja joka nostaisi elämänlaatuani, olisi hölmöä kieltäytyä ehdottomasti seurustelemasta vain siksi, että "osaan olla / pärjään yksin".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erittäin yleinen tunne kaikilla tuntemillani keski-iässä eronneilla naisilla, itseni mukaan lukien.
Se tiivistyy yhteen kysymykseen: miksi?Miksi lähteä siihen peliin enää koskaan kun mitään varsinaista tarvetta ei miehelle ole?
Sitä vaan haluaa elää hyvää elämää, ja se onnistuu sinkkuna oikein hyvin.Itse olen ajatellut niin, että voin aivan hyvin olla yksin.
Mutta miksi toisaalta olla yksin, jos löydän mukavan miehen kumppaniksi?
Naimisiin en ole menossa, enkä laittamassa hynttyitä yhteen.
Mutta miksi en voisi seurustella? Haluan sellaisen seurustelusuhteen, joka tuo minun elämääni jotakin lisää (hyvän ihmissuhteen, intiimiä läheisyyttä, ystävän, joku, joka voi auttaa jos tulee jokin tilanne, että tarvitsen apua).
En halua väkisin ketään, enkä tarvitse ketään. Mutta ajattelen, että jos kohtaan sellaisen ihmisen, josta olisi minulle oikeasti hyvää seuraa, josta välittäisin, ja joka nostaisi elämänlaatuani, olisi hölmöä kieltäytyä ehdottomasti seurustelemasta vain siksi, että "osaan olla / pärjään yksin".
Loppupeleissä melko moni mies hakee hyötyä. Alussa esitetään naisen ihannemiestä pesän toivossa. Vuosien vieriessä paljastetaan todellinen luonne. Pahimmillaan oot velkaloukussa.
Nii?