Pärjäisitkö sinä 300€:lla 2viikkoa?
Kommentit (54)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tuollainen tilanne on aika usein, kun kaikki vastikkeet ja laskut on maksettu. Tilillä kolisee 300e ja pari viikkoa pitäisi vielä elellä. Meitä on kaksi henkilöä. Tuo riittää kahdelle ruokiin, yllättäviin apteekkimehoihin ja pari kymppiä vaikka bensoihinkin.
Ette ole ajatelleet hakea töitä?
Veronmaksajien ei tarvitsisi elättää teitä ja alkaisitte tienaamaan rahaa, silloin olisi varaa tehdä vaikka mitä.
Itse en vaihtaisi työttömän vapaata elämää edes 10 tuhannen euron kk palkkaan, sillä poikkeuksella, että se työ olisi jotain mitä oikeasti rakastaisi tehdä vaikka ilmaiseksikin.
On vaikea asettaa rahallista arvoa sille, ettei tarvitse koskaan herätä töihin ja saa jokaikinen päivä tehdä sitä mitä itse haluaa. Tuo on niin paljon onnea tuova asia elämässä, että en vaihtaisi sitä siihen 10k e kuussa jos se tarkottaisi raatamista sen rahan eteen. Elämän tuhlaaminen työntekoon on aivan puistattava ajatus näin leppoista elämää viettävän onnellisen köyhän näkökulmasta.
On kyllä säälittävää, että tuollaisia toisten rahoilla eläviä on olemassa.
Mutta tämäkin kertoo nimenomaan siitä, että tuet ovat liian korkeita.
Ihminen on pohjimmiltaan itsekäs olento. Ei se kollektiivisen vastuun tunne verojen maksusta vain ole riittävän voimakas, että vaihtaisin onnellisen elämäni vapaaehtoisesti onnettomaan. En usko, että sinäkään tekisit niin vastaavassa valintatilanteessa.
Mä en joutuisi vastaavaan tilanteeseen, koska olen valinnut käydä töissä.
Ei se aina juhlaa ole, mutta toki palkkapäivinä lämmittää kun reilu neljä tonnia kilahtaa tilille.
Ja nimenomaan sen avulla pystyy tarjoamaan perheelle paljon muutakin huvitusta, kuin telttailua ja haalean veden juontia.
Ollaankin sitten ihan eri elämäntilanteissa. Itsellä ei ole perhettä, joten ei ole vastuuta omista lapsista. Vastuuntunne omista lapsista olisi ihan eri tavalla merkittävä asia, kuin pelkkä vastuuntunne verojen maksusta.
Jokatapauksessa pointtini on se, että omalla kohdalla onnellisuus elämässä syntyy jostain ihan muusta, kuin rahasta, sen jälkeen kun perustarpeet on tyydytetty. Jokaisella meistä on vain yksi elämä, joten eläkää se juuri niin kuin itse haluatte.
Osittain oletkin oikeassa, mutta toivottavasti elät täysin ilman tukia?
Jos saat toimeentulo/asumis/työttömyystukia yms. niin tässä tapauksessa olet säälittävä loinen.
Jokaisella ihmisellä on vastuu omasta/lastensa elatuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tuollainen tilanne on aika usein, kun kaikki vastikkeet ja laskut on maksettu. Tilillä kolisee 300e ja pari viikkoa pitäisi vielä elellä. Meitä on kaksi henkilöä. Tuo riittää kahdelle ruokiin, yllättäviin apteekkimehoihin ja pari kymppiä vaikka bensoihinkin.
Ette ole ajatelleet hakea töitä?
Veronmaksajien ei tarvitsisi elättää teitä ja alkaisitte tienaamaan rahaa, silloin olisi varaa tehdä vaikka mitä.
Itse en vaihtaisi työttömän vapaata elämää edes 10 tuhannen euron kk palkkaan, sillä poikkeuksella, että se työ olisi jotain mitä oikeasti rakastaisi tehdä vaikka ilmaiseksikin.
On vaikea asettaa rahallista arvoa sille, ettei tarvitse koskaan herätä töihin ja saa jokaikinen päivä tehdä sitä mitä itse haluaa. Tuo on niin paljon onnea tuova asia elämässä, että en vaihtaisi sitä siihen 10k e kuussa jos se tarkottaisi raatamista sen rahan eteen. Elämän tuhlaaminen työntekoon on aivan puistattava ajatus näin leppoista elämää viettävän onnellisen köyhän näkökulmasta.
On kyllä säälittävää, että tuollaisia toisten rahoilla eläviä on olemassa.
Mutta tämäkin kertoo nimenomaan siitä, että tuet ovat liian korkeita.
Ihminen on pohjimmiltaan itsekäs olento. Ei se kollektiivisen vastuun tunne verojen maksusta vain ole riittävän voimakas, että vaihtaisin onnellisen elämäni vapaaehtoisesti onnettomaan. En usko, että sinäkään tekisit niin vastaavassa valintatilanteessa.
Mä en joutuisi vastaavaan tilanteeseen, koska olen valinnut käydä töissä.
Ei se aina juhlaa ole, mutta toki palkkapäivinä lämmittää kun reilu neljä tonnia kilahtaa tilille.
Ja nimenomaan sen avulla pystyy tarjoamaan perheelle paljon muutakin huvitusta, kuin telttailua ja haalean veden juontia.
Hyvä näin. Toisaalta pienilläkin rahoilla pystyy perheelle osoittamaan että välittää. Ja kyllä, olen lapselle opettanut että jotain täytyy elämässä tehdä: opiskella, käydä töissä tai etsiä töitä. Toisten rahoilla ei jäädä sohvalle makaamaan vain siksi että ei just nyt huvita. Se on sitten oma valinta että mitä työtä tekee ja kuinka paljon mutta se oma elintaso on sovitettava tuloihin. Ja tuntui tosi hyvältä kun käytiin sukulaisten luona ja meiltä vanhemmilta kysyttiin että onko töitä riittänyt? Siis niin että lapsikin oppii arvostamaan sitä että työtä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pärjäisin, jopa lapsen kanssa. Saisin koko perheellekin lämpimän aterian tehtyä ja hygieniatarvikkeet ja vaikka sukkia, alusvaatteita tai muuta pientä. Oletuksena olisi että lapsi syö koulussa ja mies arkisin töissä, maksaisi lounaat ja auton bensat koska autoa ajaakin. Varmaan jos tulisi joku lääkekuuri tai muu niin riittäisi silti. Joku kala tai pihvit tai viinipullo ei mahtuisi budjettiin mutta en siitä olisi kovin surullinen.
Tää onkin jännä, kuinka eri tavalla ihmiset määrittää mikä kaikki kuuluu budjettiin. Osa on selvästi laskenut perheen menot, tämän kirjoittajan mies ei sikäli kuulu perheeseen, että hänen menojaan ei lasketa perheen budjettiin. Joka olisi muuten ainakin kaksinkertainen näillä tiedoilla.
Menikö tunteisiin?
Pärjäisin ruhtinaallisesti. Joskus olen pärjännyt 30 eurolla kaksi viikkoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tuollainen tilanne on aika usein, kun kaikki vastikkeet ja laskut on maksettu. Tilillä kolisee 300e ja pari viikkoa pitäisi vielä elellä. Meitä on kaksi henkilöä. Tuo riittää kahdelle ruokiin, yllättäviin apteekkimehoihin ja pari kymppiä vaikka bensoihinkin.
Ette ole ajatelleet hakea töitä?
Veronmaksajien ei tarvitsisi elättää teitä ja alkaisitte tienaamaan rahaa, silloin olisi varaa tehdä vaikka mitä.
Itse en vaihtaisi työttömän vapaata elämää edes 10 tuhannen euron kk palkkaan, sillä poikkeuksella, että se työ olisi jotain mitä oikeasti rakastaisi tehdä vaikka ilmaiseksikin.
On vaikea asettaa rahallista arvoa sille, ettei tarvitse koskaan herätä töihin ja saa jokaikinen päivä tehdä sitä mitä itse haluaa. Tuo on niin paljon onnea tuova asia elämässä, että en vaihtaisi sitä siihen 10k e kuussa jos se tarkottaisi raatamista sen rahan eteen. Elämän tuhlaaminen työntekoon on aivan puistattava ajatus näin leppoista elämää viettävän onnellisen köyhän näkökulmasta.
On kyllä säälittävää, että tuollaisia toisten rahoilla eläviä on olemassa.
Mutta tämäkin kertoo nimenomaan siitä, että tuet ovat liian korkeita.
Ihminen on pohjimmiltaan itsekäs olento. Ei se kollektiivisen vastuun tunne verojen maksusta vain ole riittävän voimakas, että vaihtaisin onnellisen elämäni vapaaehtoisesti onnettomaan. En usko, että sinäkään tekisit niin vastaavassa valintatilanteessa.
Mä en joutuisi vastaavaan tilanteeseen, koska olen valinnut käydä töissä.
Ei se aina juhlaa ole, mutta toki palkkapäivinä lämmittää kun reilu neljä tonnia kilahtaa tilille.
Ja nimenomaan sen avulla pystyy tarjoamaan perheelle paljon muutakin huvitusta, kuin telttailua ja haalean veden juontia.
Hyvä näin. Toisaalta pienilläkin rahoilla pystyy perheelle osoittamaan että välittää. Ja kyllä, olen lapselle opettanut että jotain täytyy elämässä tehdä: opiskella, käydä töissä tai etsiä töitä. Toisten rahoilla ei jäädä sohvalle makaamaan vain siksi että ei just nyt huvita. Se on sitten oma valinta että mitä työtä tekee ja kuinka paljon mutta se oma elintaso on sovitettava tuloihin. Ja tuntui tosi hyvältä kun käytiin sukulaisten luona ja meiltä vanhemmilta kysyttiin että onko töitä riittänyt? Siis niin että lapsikin oppii arvostamaan sitä että työtä on.
Juuri näin.
Meilläkin kyllä lapsille opetetaan työn teon merkitys.
Missään tapauksessa kotiin ei jäädä makaamaan.
Helposti, jos ei tarvitsisi tehdä ruokia ja muuta päivittäistavaraa isompia hankintoja.
Yksittäisen kaksi viikkoa kyllä, jatkuvasti en.
Olis ehkä maailmankaikkeuden helpoin homma pärjätä 300€ kaks viikkoa.
2010 kun opiskelin (4 vuotta), niin pärjäsin kuukauden 350€ eurolla vuokran jälkeen. Sillä piti maksaa laskut ja ruoka.
En usko, että nykyisin enää onnistuisi.
Joo. Ostaisin sillä piriä, jatkaisin ja myisin. Pari-kolme päivää ja mulla olis 600€.
Päälle 20€ päivä, jos laskut on maksettu, pitäisi vaan pärjätä? Helposti, eikä olisi edes pelkkää selviytymistä ja syömistä.
Toimeentulotuella olevat elää jatkuvasti pienemmällä budjetilla.
Vierailija kirjoitti:
Meidän ruokabudjetti kuukaudelle on 600€ ja talouteen kuuluu 1 aikuinen + 4 teiniä. Vielä muutama kk sitten sillä eli hyvin, eikä tarvinnt tinkimään. Nyt joutuu jättää juustot ja lihat ostamatta.
Eli vastaus kysymykseesi, kyllä 300€/2viikkoa riittää kyllä 5 hengen ruokiin ja muihin markettiostoksiin.
Itse seuraan alennuksia. Kahviakaan en ole ostanut varmaan 20 vuoteen normaalihinnalla, aina alesta. Nyt ei ollut ruokalistalla kanaa, mutta vaihdoin kaupassa ollessa yhden päivän ruuan ja ostin kokonaisen kanan puoleen hintaan.
Juustoa nappasin mukaan, ei ollut tarkoitus edes ostaa, mutta oli todella hyvä ale.
Tää onkin jännä, kuinka eri tavalla ihmiset määrittää mikä kaikki kuuluu budjettiin. Osa on selvästi laskenut perheen menot, tämän kirjoittajan mies ei sikäli kuulu perheeseen, että hänen menojaan ei lasketa perheen budjettiin. Joka olisi muuten ainakin kaksinkertainen näillä tiedoilla.