Miksei sun lapsi opiskele englannin ja ruotsin lisäksi mitään muuta kieltä?
Vieraiden kielten suosio laskee edelleen kouluissa, suomalaisten kielivaranto köyhtyy
Kommentit (44)
Vierailija kirjoitti:
Hänelle on jo englannin opiskelu pakkopullaa (on siinä kuitenkin ihan perushyvä 9-8 oppilas) ja lisäksi keskittyy lähinnä aineisiin, joita aikoo kirjoittaa. Urheilulukiolaisena saa jättää myös osan pakollisista kursseista (ei-kirjoitusaineista) käymättä, joten ei ota senkään takia yhtään ylimääräistä mitä ei aio kirjoittaa. Kursseja tulee jo yli 90 tällä suunnitelmalla (urheiluvalmennukset mukaan laskettuna), 75 taisi olla lukion minimikurssimäärä, mikä pitää suorittaa.
Minä en oikein ymmärrä näitä urheilulukioita. Yleissivistys kärsii urheilun kustannuksella. Ani harva kai ammattilaisurheilijaksi ryhtyy.
Opiskeleehan. Sitäpaitsi mitä se sulle kuuluu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turhaa. Eikö tää oo jo käyty läpi että nykylukio toimii niin että sillä on tarkoitus saada tuleva opiskelupaikka pedattua. Sepä onnistuu vaan pitkällä matikalla ja pitkällä ruotsilla.
No tämä. Esikoiseni opiskeli yläasteella espanjaa, mutta se piti jättää lukiossa, koska pitkä matematiikka on oikeastaan pakko ottaa ja kirjoittaa siitä hyvät arvosanat, haki jatko-opintoihin sitten mihin tahansa. Ja niin hän pääsikin, ja pohtii saisiko jatkettua espanjan opintoja sivuaineena yliopistossa. En tiedä, onko mahdollista, kun ei ole lukiossa espanjaa jatkanut.
Tällä tavalla sitä kielitaitoa saadaan kavennettua, kun matematiikan merkitys on nostettu niin korkealle. Asiasta on ottaneet kantaa kieltenopettajat ym.
AsiAAN on otettu kantaa, ei asiaSTA. Perheenne kannattaisi ensin ottaa suomen kielen tukitunteja ja sitten laajentaa pakettia romaanisiin kieliin.
Vierailija kirjoitti:
Opiskeleehan. Sitäpaitsi mitä se sulle kuuluu?
Ota vaikka kuppi kahvia, olo helpottuu 😘
Voisin kuvitella, että lapseni opiskelisi vapaaehtoisesti koulussa kieliä muiden oppiaineiden lisäksi, mikäli opiskelu olisi hänelle ylipäätään vähemmän työlästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turhaa. Eikö tää oo jo käyty läpi että nykylukio toimii niin että sillä on tarkoitus saada tuleva opiskelupaikka pedattua. Sepä onnistuu vaan pitkällä matikalla ja pitkällä ruotsilla.
No tämä. Esikoiseni opiskeli yläasteella espanjaa, mutta se piti jättää lukiossa, koska pitkä matematiikka on oikeastaan pakko ottaa ja kirjoittaa siitä hyvät arvosanat, haki jatko-opintoihin sitten mihin tahansa. Ja niin hän pääsikin, ja pohtii saisiko jatkettua espanjan opintoja sivuaineena yliopistossa. En tiedä, onko mahdollista, kun ei ole lukiossa espanjaa jatkanut.
Tällä tavalla sitä kielitaitoa saadaan kavennettua, kun matematiikan merkitys on nostettu niin korkealle. Asiasta on ottaneet kantaa kieltenopettajat ym.
AsiAAN on otettu kantaa, ei asiaSTA. Perheenne kannattaisi ensin ottaa suomen kielen tukitunteja ja sitten laajentaa pakettia romaanisiin kieliin.
Jo oli sullakin turha kommentti. Harva täällä alkaa omaa tekstiään oikolukemaan ennen lähettämistä. Tuollainenkin virhe selittyy esim. sillä että on ensin ajatellut kirjoittaa "asiasta on puhunut" mutta sitten ajatus keskeytynyt jostain syystä ja henkilö jatkanut lausetta toisella tavalla.
Suomalaiset opiskelevat kahta vierasta kieltä eli ruotsia ja englantia. Todennäköisesti tuo on enemmän kuin monessa muussa maassa.
Tuntuu se äidinkielen taitokin olevan hyvin rajattua. Jospa edes yhden kielen opettelisi ensin kunnolla, eikä vaikkapa kolmea huonosti.
Tätäkin palstaa lukiessa huomaa, että yhdyssanat, pilkut, sanajärjestykset ynnä muut, eivät ole hallussa.
ps kirjoitusvirheiden oletan johtuvan nopeasta kirjoittamisesta (töiden ohessa), puhelimen käyttämisestä tai jostain muusta vastaavasta ja sitä en koe täällä olennaiseksi
Vierailija kirjoitti:
Toinen opiskeli lisäksi venäjää ja ranskaa. Ranskaa on tullut hiukan käytettyä, venäjää ei.
Toinen opiskeli kielien sijaan laajat kuviskurssit, merenkulkua, kalataloutta, psykologiaa ja ympäristonsuojelua. Miks sun lapsi ei oo opiskellut kaikkea tätä?
Ja sitten ihmetellään, kun silpputiedolla ei lapsukainen pärjääkään maailmassa hyvin. Tai että miksi lukiolaiset ovat väsyneitä ja masentuneita.
Kun alakoulussa aloitettua espanjaa ei voinut jatkaa enää yläkoulussa. Ranskan aloitti nyt lukiossa, mutta kun jo valmiiksi opiskelee luonnontiede painotettua linjaa, ranskan kurssit ei vaan enää tokalla luokalla mahtuneet lukkariin. Ja nuoremmalla ei ikinä tullut A2-kielen ryhmää kouluun, hakijoita oli liian vähän. Että ihan siksi. Pitäisikö esim. suomenkieltä olla koulussa vähän vähemmän, niin noita muitakin kieliä mahtuisi paremmin mukaan? Tai luonnontieteitä?
laaja matikka, fysiikka, kemia ja biologia vie niin paljon kaistaa että siihen ei kieliä enää mahdu. Itse en ole kv-työuralla tarvinnut muuta kuin englantia joten se on ihan ok ettei lapset muuta koulussa opiskele. Kielet pystyy opiskelemaan myöhemminkin, hyvin suoritetut luma-aineet tarvitaan yliopistoon pääsyyn.
Itseasiassa opiskeli lisäksi espanjaa ja kiinaa (lukiossa)
Nythän on päätetty, että lukion jälkeen opiskelupaikka aukenee matematiikkaa painottaville helpommin kuin kieliin suuntautuneille.
Minä olen aina arvostanut kielten opiskelua, mutta pakko näissä olosuhteissa suositella lapselle sitä matikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hänelle on jo englannin opiskelu pakkopullaa (on siinä kuitenkin ihan perushyvä 9-8 oppilas) ja lisäksi keskittyy lähinnä aineisiin, joita aikoo kirjoittaa. Urheilulukiolaisena saa jättää myös osan pakollisista kursseista (ei-kirjoitusaineista) käymättä, joten ei ota senkään takia yhtään ylimääräistä mitä ei aio kirjoittaa. Kursseja tulee jo yli 90 tällä suunnitelmalla (urheiluvalmennukset mukaan laskettuna), 75 taisi olla lukion minimikurssimäärä, mikä pitää suorittaa.
Minä en oikein ymmärrä näitä urheilulukioita. Yleissivistys kärsii urheilun kustannuksella. Ani harva kai ammattilaisurheilijaksi ryhtyy.
Ei ne urlutkaan saa pilvin pimein kursseja anteeksi. En nyt muista montako kurssia se on yhteensä, mitä voi jättää käymättä ja nissäkin aineissa, mitä puolittaa, on vähintään puolet pakollisista käytävä. Tarkoittaa sitä, että jos jossain aineessa on 3 pakollista kurssia, 2 on käytävä, kahden pakollisen kurssin aineissa yksi kurssi riittää (esim. uskonto). Kaikkia ei-kirjoitusaineita siis ei voi puolittaa (koska muuten kurssimäärä jäisi vajaaksi) ja lisäksi minimikurssimäärän on täytyttävä.
Niitä ei kiinnosta. Miksi pakottaisi tekemään sellaista mitä eivät halua? Ovat kiinnostuneempia luonnontieteistä ja piirtämisestä. Enkä itsekään tahdo heille yhtään enempää läksyjä kyllä nuoren täytyy saada elääkin
Vierailija kirjoitti:
Mun lapset opiskelee. Toinen opiskelee ranskaa ja koreaa. Toinen kiinaa. Jälkimmäisellä ruotsi on a-ruotsi.
Mitä näistä kielistä hyötyy?
Koska se vasta alotti koulun. Eikä kyllä opiskele ruotsiakaan nyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hänelle on jo englannin opiskelu pakkopullaa (on siinä kuitenkin ihan perushyvä 9-8 oppilas) ja lisäksi keskittyy lähinnä aineisiin, joita aikoo kirjoittaa. Urheilulukiolaisena saa jättää myös osan pakollisista kursseista (ei-kirjoitusaineista) käymättä, joten ei ota senkään takia yhtään ylimääräistä mitä ei aio kirjoittaa. Kursseja tulee jo yli 90 tällä suunnitelmalla (urheiluvalmennukset mukaan laskettuna), 75 taisi olla lukion minimikurssimäärä, mikä pitää suorittaa.
Minä en oikein ymmärrä näitä urheilulukioita. Yleissivistys kärsii urheilun kustannuksella. Ani harva kai ammattilaisurheilijaksi ryhtyy.
Ei ne urlutkaan saa pilvin pimein kursseja anteeksi. En nyt muista montako kurssia se on yhteensä, mitä voi jättää käymättä ja nissäkin aineissa, mitä puolittaa, on vähintään puolet pakollisista käytävä. Tarkoittaa sitä, että jos jossain aineessa on 3 pakollista kurssia, 2 on käytävä, kahden pakollisen kurssin aineissa yksi kurssi riittää (esim. uskonto). Kaikkia ei-kirjoitusaineita siis ei voi puolittaa (koska muuten kurssimäärä jäisi vajaaksi) ja lisäksi minimikurssimäärän on täytyttävä.
Kyllä, mutta miksi vapaa-ajan urheilu ei riitä? Suurin osa jatkaa kuitenkin opiskelemaan ihan jotain muuta kuin liikuntaa.
Mun lapsi meni luonnontiedeluokalle, niin ei ole aikaa just nyt kolmannelle vieraalle kielelle.
No tämä. Esikoiseni opiskeli yläasteella espanjaa, mutta se piti jättää lukiossa, koska pitkä matematiikka on oikeastaan pakko ottaa ja kirjoittaa siitä hyvät arvosanat, haki jatko-opintoihin sitten mihin tahansa. Ja niin hän pääsikin, ja pohtii saisiko jatkettua espanjan opintoja sivuaineena yliopistossa. En tiedä, onko mahdollista, kun ei ole lukiossa espanjaa jatkanut.
Tällä tavalla sitä kielitaitoa saadaan kavennettua, kun matematiikan merkitys on nostettu niin korkealle. Asiasta on ottaneet kantaa kieltenopettajat ym.