Miksi on vaikeaa pitää lapsensa puolia?

No tuo nyt oli esimerkkinä aika huono mielestäni, koska mitä tuossa voiskaan enää tehdä? Käskeä mummoa hommamaan pidennykset? Mummo leikkaisi mun lapsen hiukset yhden kerran, jos niin päättäisin. Toki jos mummo on taitava kampaaja, antaa mennä vaan jatkossakin. Mutta jos ei ole, tosiaan voin taata, että toista kertaa ei mun lapsen hiuksiin koskisi. Mutta ei mun ole vaikea puolustaa lastani, esim oma lapsi kertoi että kaksi ihan läheistä kaveria kiusaa häntä. Lapset ja heidän äidit meille ja suorapuheinen keskustelu yhdessä tilanteesta. Lopputuloksena sekä nämä lapset, että heidän äitinsä sitten itkivät ja kiusaaminen loppui siihen, kaverreita ovat edelleen. 

Tietenkin pidän lapseni puolia. Oliko tukka leikattu lapsen luvalla, ja minkä ikäinen lapsi?

Ai jaa, ei mulla ole kyllä mitään vaikeuksia. Muutoin olen vähän nynny, mutta jotain primitiivistä siinä on, jos lapseeni kohdistuu jotain, jota en hyväksy.

Mä taas en voi kuvitella tilannetta, jossa mummo leikkaisi lapsen hiukset ilman lupaa.

EN minä ala erityisesti lastani puolustamaan. Minä vaan vien sen pois sellaisista tilanteista jotka ei ole sen kannalta ok. (Kuten sukujuhlista, joissa se sai olla syypää kaikkiin serkkujen keksimiin kujeisiin.) Ja meille ei tarvitse tulla mun lasta haukkumaan, voi lähteä omaan kotiinsa.

Älä hanki lapsia, jos et pidä lapsen puolia. Hiusten leikkaaminen vastoin toisen tahtoa on lain mukaan pahoinpitely.