Lue keskustelun säännöt.
Uskotko rakkauteen?
25.09.2022 |
Kyllä tässä meinaa kyyniseksi tulla. Vaikka kulmat on hioutuneet näin 59-vuotiaana jo paljon, niin niistä samoista asioista edelleen hankaa kumppanin kanssa.
Kommentit (11)
Rakkaus on ikuista, vain kohde vaihtuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uskon, vaikka elämän sirkkeli tekikin suhteessani julmaa jälkeä.
Rakkauteni ei silti suostu kuolemaan.
Ei ainakaan omalle kohdalle enää mitään "rakkautta". Yhtä tyhjän kanssa ja on aina päättynyt suruun ja tuskaan : (
Uskon, olen ollut jumalattoman rakastunut, mutta aikuisiällä en ole kokenut uudestaan rakkautta. Tosin ei ole ollut oikeestaan kumppaniakaan. Eli rakkautta vielä odotellessa:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En usko. Se on vain jokin huuma, alku ihastus tai ihastuminen. Kun arki alkaa, tarvitaan jotain vahvempaa, eikä sitä ollut eikä tullut. Rakkaus on vain sana, joka kuulostaa kauniilta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä mä uskon rakkauteen. Tai ainakin mulla on halu uskoa siihen. Vaikka se tunteena pelottaakin. Mieluummin karkuun juoksisin vaikka sitä, rakkautta ja rakastamista, kaipaankin...särkymisen pelko estää lähelle päästämisen
*Kaiken rakkauden, minkä annat, saat takaisin.*
Itse olen saanut/ saan rakkautta takaisin-"päivittäin"-
joka hetki ja väh."tuplaten!"
Uskon todellakin rakkauteen.
On ihanaa olla rakastettu, mutta on ihan yhtä ihanaa antaa vastarakkautta......
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En usko. Se on vain jokin huuma, alku ihastus tai ihastuminen. Kun arki alkaa, tarvitaan jotain vahvempaa, eikä sitä ollut eikä tullut. Rakkaus on vain sana, joka kuulostaa kauniilta!
Minä taas näen, että rakkaus, rakastaminen nimenomaan on se kaikkein vahvin voima, joka saa pysymään toisen rinnalla vaikeinakin aikoina.
Totta kai, se on elämän perusta. Romanttinen rakkaus tosin on ennemminkin psykoosi.