Erota vai ei?
Suhdetta takana 6v ja meillä on yhteinen lapsi 3v parhaassa uhmaiässä. Mies tekee paljon töitä ja on siksi paljon pois kotoa ja kotona ollessaan on taas poissaoleva ja väsynyt, joten minä jään vaille huomiota. Sanani menevät usein kuuroillekorville, kun puhelin,telvisio tai pleikkari vievät kaiken keskittymisen pois minusta, kun laitteet laitetaan pois niin onjo liian myöhä keskusteluille ja täytyisi nukkua( seksille kyllä olisi miehellä aikaa) . Tunnen olevani vaeltava varjo vain kotona, jonka olemassa oloa mies ei huomaa. Olen puhunut siitä kuinka koen suhteessa yksinäisyyttä ja huonoa oloa, mutta takaisin tulee et itsekkään huomioi minua sapettaa tämä lause, sillä yritän usein,mutta hän ei ikinä huomaa ja olen kyllästynyt, että hän kuvittelee minun juoksevan heti kainaloon, kun sammuttaa pleikkarin.. ei sen niin pidä mennä että aina kiltisti odotan vuoroa ja kiidän paikalle kun hänelle sopii. Olen kyllästynyt tähän kun tätä on kestänyt jo kuukausia.
Kommentit (26)
Riko se sen kirottu pleikkari tai ota siitä patterit pois tai miten lie toimii. Etkä anna takaisin ennen kuin ukko on tajunnut, että sulla on hätä teistä.
Jos ette puhu asioista, niin ero tulee ihan varmasti ennemmin tai myöhemmin.
Luulisi miehenkin älyävän että kun on lapsi tehty niin parisuhteessa on avioliittoakin pysyvämpi sitoumus josta ei pääse ikinä eroon. Eli kannattaisi nyt vaan selvittää ongelmat.
Tietysti joskus voi sattua että toinen paljastuu toivottomaksi jurpoksi liian myöhään. Silloin auta kuin erota sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luuletko että elämä helpottuu yh.na?
Kuulostaa siltä että teillä ei ole alkeellisiakaan kommunikointitaitoja eikä pelisääntöjä.
Kyllä toi varmaan eroon johtaa jos ette hae apua. Mutta tuskin te siitä onnellisemmaksi tulette.Kyllä mun elämä ainakin helpottui yh:na. Se on todella kuormittavaa, kun on huonossa parisuhteessa. Se on iso taakka harteilta pois, kun se tuska lähtee. Pystyy olemaan paljon parempi äiti, ystävä ja työntekijäkin sitten. Ja joka toinen viikonloppu omaa aikaa auttaa kummasti jaksamaan. Moni ydinperheäiti on kateellinen niistä reissuista ja omista jutuista, mitä pääsen siis suhteellisen usein tekemään.
Toki nautin lastenkin kanssa olosta. Nyt eron jälkeen kaikki on aika tasapainoisen hyvin.
Lisään vielä ap:lle, että monet kauhistelevat eroa, mutta heillä itsellään on todennäköisesti hyvä parisuhde ja ainakin omassa tapauksessani exäni oli vielä hyvä seuramies illanistujaisissa jne., joten ihmiset ei uskoneet hänestä, että olisi voinut olla niin välinpitämätön, kuin oli. Mutta eipä sitä muiden mielipiteet paljoa paina. Kukaan ei tiedä toisen arjesta mitään. Ja mun parhaat ystävät ja lapsuuden perhe kyllä tiesivät, missä mentiin. He kaikki kannattivat eroa.
Käyttäjä7437 kirjoitti:
Riko se sen kirottu pleikkari tai ota siitä patterit pois tai miten lie toimii. Etkä anna takaisin ennen kuin ukko on tajunnut, että sulla on hätä teistä.
Ap ei ole miehen äiti, joten ap:n ei tarvitse, eikä ole oikeuttakaan rajoittaa miehen ruutuaikaa. Ainoastaan voi vaikuttaa siihen, että onko itse parisuhteessa ko. miehen kanssa.
Älkää hankkiko lapsia niin silloin molemmilla on aikaa omalle elämälleen. Tällöin lapsi ei sido kumpaakaan ja omasta ajasta ei tarvitse taistella.
Kyllä mun elämä ainakin helpottui yh:na. Se on todella kuormittavaa, kun on huonossa parisuhteessa. Se on iso taakka harteilta pois, kun se tuska lähtee. Pystyy olemaan paljon parempi äiti, ystävä ja työntekijäkin sitten. Ja joka toinen viikonloppu omaa aikaa auttaa kummasti jaksamaan. Moni ydinperheäiti on kateellinen niistä reissuista ja omista jutuista, mitä pääsen siis suhteellisen usein tekemään.
Toki nautin lastenkin kanssa olosta. Nyt eron jälkeen kaikki on aika tasapainoisen hyvin.