Erota vai ei?
Suhdetta takana 6v ja meillä on yhteinen lapsi 3v parhaassa uhmaiässä. Mies tekee paljon töitä ja on siksi paljon pois kotoa ja kotona ollessaan on taas poissaoleva ja väsynyt, joten minä jään vaille huomiota. Sanani menevät usein kuuroillekorville, kun puhelin,telvisio tai pleikkari vievät kaiken keskittymisen pois minusta, kun laitteet laitetaan pois niin onjo liian myöhä keskusteluille ja täytyisi nukkua( seksille kyllä olisi miehellä aikaa) . Tunnen olevani vaeltava varjo vain kotona, jonka olemassa oloa mies ei huomaa. Olen puhunut siitä kuinka koen suhteessa yksinäisyyttä ja huonoa oloa, mutta takaisin tulee et itsekkään huomioi minua sapettaa tämä lause, sillä yritän usein,mutta hän ei ikinä huomaa ja olen kyllästynyt, että hän kuvittelee minun juoksevan heti kainaloon, kun sammuttaa pleikkarin.. ei sen niin pidä mennä että aina kiltisti odotan vuoroa ja kiidän paikalle kun hänelle sopii. Olen kyllästynyt tähän kun tätä on kestänyt jo kuukausia.
Kommentit (26)
Tuntuu että tuo ei ole parisuhde tai lasta huomioiva mies, vaan miehen pleikkari-työura-suhde. Pariterapia vai ero? Taisit hoitaa yksin lapsenkin.
Vierailija kirjoitti:
Aina kannattaa erota. Ensimmäinen avioliitto päättyy aina eroon. Toinen sen sijaan voi jo kestää. Kolmas kerta viimeistään toden sanoo. Tää nyt vaan valitettavasti menee näin.
niinhän ne tilastotkin sanoo, vai miten se menikään?
annat kaksi vaihtoehtoa joko pleikkari tai sinä ja perhe . ja jos ei vastaa tiedät itsekin vastauksen ja sanot sitten että se on ero ja muutatte pois lapsesi kanssa. voi olla että on jo toinen kyseessä en siis tiedä.
Samaa trollipaskaa päivästä toiseen. Eikö näitä saada mielenterveyshoidon piiriin?
Tälläistä se on kun mies ei tarvitse parisuhdetta kuin seksiin.
Olin vuosia tuossa tilanteessa, olisi pitänyt erota.
M35
Annat sille ensin seksiä, niin kyllä se sitten on myötämielisempi muillekin ajatuksellisi.
Puutteessa ymmärtämätön kirjoitti:
Annat sille ensin seksiä, niin kyllä se sitten on myötämielisempi muillekin ajatuksellisi.
Juu, pildeä peliin vaan....
Kannattaa ensin ottaa puheeksi, että voit suhteessa niin huonosti, että olet jopa pohtinut eroamista. Se ehkä säikäyttää hänet ymmärtämään tilanteen vakavuuden ja tekemään asialle jotain.
Eikä niin, että mietit eroa itseksesi ja jonain päivänä vain ilmoitat sen puolisolle.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Siis jumankavita jos ei ap:lla ole muuta elämää: menisit töihin, harrastuksiin ja tapailisit kavereitakin. Tulis mielenkiintoisempia keskustelujakin ja piristyisit. Ite muistan ku olin himas pienten lasten kaa, niin oli yksinäistä. Kun menin töihin, nii otin eron ukosta ja elämän laatu parani.
Odotat että lapsen uhmaikä on ohi (se on vaan vaihe, ei kestä ikuisesti, mutta se on todella kuormittava vaihe koko perheelle) ja sitten mieti eroa uudelleen.
Puutteessa ymmärtämätön kirjoitti:
Annat sille ensin seksiä, niin kyllä se sitten on myötämielisempi muillekin ajatuksellisi.
Tätä en tajua. Seksuaalinen halu on ainakin naisille seurausta suhteen muusta tilasta. Nainen haluaa seksiä, jos suhteessa on asiat hyvin, tulee huomiota, flirttiä ja rakkautta. Nainen ei pysty harrastamaan seksiä miehen kanssa, johon on pettynyt, jolle on katkera tms. (Toki tuntemattoman kanssa voi ns. neutraalissa tilanteessa olla vain fyysistä seksiä, mutta se nyt ei kosketa parisuhdetta.)
Miehet taas vinkuu seksin vähyydestä, ihan niinkuin se olisi se ongelma, kun nainen harkitsee eroa. Miehet ovat ihan sokeita suhteen varsinaisille ongelmille, joiden korjaamisen jälkeen seksikin korjaantuisi ns. itsestään. Ja ovat sokeita silti, vaikka nainen suoraan pointtaisi ne ongelmat (kuittaavat vain naisen nalkutuksena, mikä on siis ihan järkyttävää toisen mitätöimistä ja about henkistä väkivaltaa). Ja sitten ero tulee miehelle ihan yllätyksenä, vaikka nainen on tyytymättömyydestään puhunut lukuisia kertoja.
Vierailija kirjoitti:
Siis jumankavita jos ei ap:lla ole muuta elämää: menisit töihin, harrastuksiin ja tapailisit kavereitakin. Tulis mielenkiintoisempia keskustelujakin ja piristyisit. Ite muistan ku olin himas pienten lasten kaa, niin oli yksinäistä. Kun menin töihin, nii otin eron ukosta ja elämän laatu parani.
En ole sanonut missään vaiheessa että olisin työtön kotiäiti ilman kavereita tai harrastusta.
Minulla on töitä,kavereita ja jopa harrastus mutta ongelma olikin suhde, eikä mikään edellä mainituista.
-ap
Pelkkä otsikko paljastaa tämänkin miesvihaprovoksi.
Puutteessa ymmärtämätön kirjoitti:
Annat sille ensin seksiä, niin kyllä se sitten on myötämielisempi muillekin ajatuksellisi.
Jep. Antaisko mieskin mulle sitä huomiota ja kuuntelisi niin saattaisin olla myötämielisempi muillekkin ajatuksille. - ap
Luuletko että elämä helpottuu yh.na?
Kuulostaa siltä että teillä ei ole alkeellisiakaan kommunikointitaitoja eikä pelisääntöjä.
Kyllä toi varmaan eroon johtaa jos ette hae apua. Mutta tuskin te siitä onnellisemmaksi tulette.
Vierailija kirjoitti:
Aina kannattaa erota. Ensimmäinen avioliitto päättyy aina eroon. Toinen sen sijaan voi jo kestää. Kolmas kerta viimeistään toden sanoo. Tää nyt vaan valitettavasti menee näin.
Jos aina kannattaa erota niin eihän silloin onnistu kolmas eikä kolmaskymmeneskään kerta
Aina kannattaa erota. Ensimmäinen avioliitto päättyy aina eroon. Toinen sen sijaan voi jo kestää. Kolmas kerta viimeistään toden sanoo. Tää nyt vaan valitettavasti menee näin.