Nainen, miksi et halua ajaa autoa?

Vierailija kirjoitti:

En hallitse sen ääriviivoja, hyvä kun hallitsen kävellessä oman vartaloni.. Oisinpa minäkin voinut nuorena harjoitella jollain pellolla.

Missä päin asut? Meillä päin on peltoja. Lisäksi on niitä jääharjoitteluratoja. Siis järven jäällä.

Miehet, joilla on tapana kritisoida naisten ajamista, ovat yleensä huonoja kuskeja itse. Mutta annas ollakaan, kun heidän ajamista kritisoi, niin on h.elvetti irti.

Mutta kysymykseen, joudun ajamaan niin paljon koko ajan, että jos joku vaan tarjoutuu ajamaan puolestani niin olen tyytyväinen. Käytännössä näin tapahtuu kerran vuodessa.

En muista enää virallisia nimityksiä, koska tästä on jo aika kauan aikaa mutta minulle todettiin nuorempana jonkin sortin hahmotushäiriö. Eli jos liikenteessäkin minun pitäisi ajaa ja pystyä huomaamaan ja keskittymään moniin asioihin yhtä aikaa, jokin näistä monista tekijöistä menisi minulta väistämättä ohitse. Eli olisi pikkasen riskaabelia edes testata sitä että meneekö minulta vaikka liikennevalot, jalankulkijat, nopeus vai mikä ohi. 

Tykkään ajaa autoa ja myös kaverit ajavat. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun sain kortin, mies aina arvosteli repsikan paikalta milloin mitäkin. Tämä johti siihen, että en halunnut ajaa. Miestä ärsytti suunnattomasti tämä. Joskus jopa mollasi. Sanoin , että kuljen mielummin bussilla eikä se ole itselleni ongelma. Olin ajamatta liki 5 vuotta kunnes taas uskalsin rattiin. En edelleenkään ajan pitkiä matkoja, enkä lähde mielelläni esim parkkihalleihin tai paikkoihin, joissa on ahdasta pysäköidä. En tiedä pääseekö tästä pelosta koskaan eroon , mutta ainakin jotakin asioita pystyn hoitamaan autoillen. Motarille en mene.

Onkohan moni mies tuollainen? Oma mieheni ei ole eikä isäni. Ilmeisesti moni mies kritisoi kovasanaisestikin.

Sen sijaan itse saatan kyllä mainita vaihtamisesta isommalle vaihteelle ja ennakoivasta ajotavasta. En arvostele, mutta se turha kaasutus, kova jarrutus ja kaasutus ärsyttää, kun autokoulussa painotettiin nimenomaan taloudellista ajoa, ennakointia ja liikenteen lukua. 

Miksi yleensä ottaa nokkiin tuollaiset arvostelut. Sanoo sille äijälle, että pidähän turpasi kiinni ja minä ajan nyt just miten haluan. 

Molemmilla siskoillani on autot ja ajelevat sillä työmatkoja sun muita ihan mielellään. Itse taas olen mies enkä nyt edes omista autoa... tosin siskoni ovat saaneet vakituisen työn mutta minä en :)

Ohhoh! Kylläpä on hurja täti. Ei muuta voi sanoa. :)))) Oikein liukkaalla hurjastelee. Huhhuh! Nyt tarvitsee ihan lisähappea.

En vaan tykkää. Ajan, mutta mieluummin istun kyydissä jos joku muu ajaa. 20 v auton ratissa, en oo oppinut tykkäämään.

Kyse ei ole niinkään haluamisesta, mutta itselleni ajoja tulisi suhteellisen vähän ettei autolle vain ole tarvetta ja se olisi vain rahanhukkaa veroineen ja vakuutuksineen. Kävellen ja julkisilla pääsen töihin ja muihin menoihin helposti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun sain kortin, mies aina arvosteli repsikan paikalta milloin mitäkin. Tämä johti siihen, että en halunnut ajaa. Miestä ärsytti suunnattomasti tämä. Joskus jopa mollasi. Sanoin , että kuljen mielummin bussilla eikä se ole itselleni ongelma. Olin ajamatta liki 5 vuotta kunnes taas uskalsin rattiin. En edelleenkään ajan pitkiä matkoja, enkä lähde mielelläni esim parkkihalleihin tai paikkoihin, joissa on ahdasta pysäköidä. En tiedä pääseekö tästä pelosta koskaan eroon , mutta ainakin jotakin asioita pystyn hoitamaan autoillen. Motarille en mene.

Onkohan moni mies tuollainen? Oma mieheni ei ole eikä isäni. Ilmeisesti moni mies kritisoi kovasanaisestikin.

Sen sijaan itse saatan kyllä mainita vaihtamisesta isommalle vaihteelle ja ennakoivasta ajotavasta. En arvostele, mutta se turha kaasutus, kova jarrutus ja kaasutus ärsyttää, kun autokoulussa painotettiin nimenomaan taloudellista ajoa, ennakointia ja liikenteen lukua. 

Jaa et arvostele?

Sitähän sä tuossa teet koko ajan. Itseäkin tosin ärsyttää nykivää ajotapa, jossa paljon kiihdytyksiä ja jarrutuksia.

Mutta tiedosta nyt oma toimintasi!

Ajan mieluummin laitteita! 🎢🎡🎠🤩

Pelkään, että ajan kolarin.

Jonkin verran ajan autoa ja joka kerta pelkään ihan älyttömästi, että autolle sattuu jotain. Ihan riippumatta olisinko syypää minä vai joku muu.

Järjetön pelko, mutta en pääse siitä yli.

En oo tarvinnut autoa mihinkään. Julkisilla pääsee kaikkialle minne haluankin päästä. Omalla autolla olisi toki helpompaa välillä, mutta en viitsi hankkia korttia tai autoa ennen kuin tarvitsen.

Voisin kyllä ruveta bussikuskiksi, jos niikseen tulee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun sain kortin, mies aina arvosteli repsikan paikalta milloin mitäkin. Tämä johti siihen, että en halunnut ajaa. Miestä ärsytti suunnattomasti tämä. Joskus jopa mollasi. Sanoin , että kuljen mielummin bussilla eikä se ole itselleni ongelma. Olin ajamatta liki 5 vuotta kunnes taas uskalsin rattiin. En edelleenkään ajan pitkiä matkoja, enkä lähde mielelläni esim parkkihalleihin tai paikkoihin, joissa on ahdasta pysäköidä. En tiedä pääseekö tästä pelosta koskaan eroon , mutta ainakin jotakin asioita pystyn hoitamaan autoillen. Motarille en mene.

Onkohan moni mies tuollainen? Oma mieheni ei ole eikä isäni. Ilmeisesti moni mies kritisoi kovasanaisestikin.

Sen sijaan itse saatan kyllä mainita vaihtamisesta isommalle vaihteelle ja ennakoivasta ajotavasta. En arvostele, mutta se turha kaasutus, kova jarrutus ja kaasutus ärsyttää, kun autokoulussa painotettiin nimenomaan taloudellista ajoa, ennakointia ja liikenteen lukua. 

Miksi yleensä ottaa nokkiin tuollaiset arvostelut. Sanoo sille äijälle, että pidähän turpasi kiinni ja minä ajan nyt just miten haluan. 

Ällistyttävää voimaantumista! Go sister go!

Haluttomuus ajaa ei millään tavalla liity siihen, että olen nainen. Kun takana on noin miljoona kilometriä ja näössä on sen verran vikaa, että en näe oikein hyvin varsinkaan pimeässä, en aja (enää) mielelläni. Jos samassa autossa on joku kortillinen selvin päin, minä en aja. Eikä nykyään kukaan uskalla istua minun kyydissäni selvin päin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun sain kortin, mies aina arvosteli repsikan paikalta milloin mitäkin. Tämä johti siihen, että en halunnut ajaa. Miestä ärsytti suunnattomasti tämä. Joskus jopa mollasi. Sanoin , että kuljen mielummin bussilla eikä se ole itselleni ongelma. Olin ajamatta liki 5 vuotta kunnes taas uskalsin rattiin. En edelleenkään ajan pitkiä matkoja, enkä lähde mielelläni esim parkkihalleihin tai paikkoihin, joissa on ahdasta pysäköidä. En tiedä pääseekö tästä pelosta koskaan eroon , mutta ainakin jotakin asioita pystyn hoitamaan autoillen. Motarille en mene.

Onkohan moni mies tuollainen? Oma mieheni ei ole eikä isäni. Ilmeisesti moni mies kritisoi kovasanaisestikin.

Sen sijaan itse saatan kyllä mainita vaihtamisesta isommalle vaihteelle ja ennakoivasta ajotavasta. En arvostele, mutta se turha kaasutus, kova jarrutus ja kaasutus ärsyttää, kun autokoulussa painotettiin nimenomaan taloudellista ajoa, ennakointia ja liikenteen lukua. 

Aika moni on. Kerran olin tulossa kotiin pitemmältä reissulta ja mies tuli kyytiin viimeiselle pätkälle. Vähän hiljeni, kun ihmettelin siinä ystävällisesti, että miten ihmeessä selvisin edelliset tuhat kilometriä ilman avustajaa vierailla teillä, kun nämä viimeiset kymmenet kilometrit päivittäin ajettavalla kotimatkalla ovat näin vaikeita. Tavallisesti mies on hiljaa, koska tietää joutuvansa itse ajamaan, jos arvostelee.

Meillä vaimo on kuljettaja. Yritän koskea autoon niin vähän kuin mahdollista, tarvittaessa vaikka huolehdin siitä että en ole ajokunnossa.

Kulun ikä luokaa jossa syntyessä sosialituet eivt tuleet kuin manulle illalinen.Joten töihin kansakoulun jälkeen ja itsensä elätä piti.Naisen liksat ei niin suuret että ajokortin olisi voinut hakkia ja saatikka ostaa autoa. Valitetavasti viellä jäin orvoksi.Joten vanhempien rahakaa ei olut apuna misään.Hyvin silti pärjätty kun työn teolla itsensä elättänyt.Lisäksi Helsinki on sujuva nopea joukko likenne.Mihin omaa autoa tarvitsee? Jos ei kesämökkiä,ei siteitä Maalais kaupungit kylät? Niin eikä miehen iso raha kukkaroa .

/quote]

Autollako vapaa?? Mietippä uudelleen!

Luulen että riippuu paljon asuinpaikasta myös. Maaseudulla kortti on niaselle myös aika välttämätön. Itse pelkäsin aluksi ajamista ja lykkäsin kortin hankkimista 19 vuotiaaksi. Sitten totesin että pakko se on hankkia. Nykyään teen työtä jossa ajokortti on välttämätön ja tykkään ajamisesta:)