kaksosten äiti vastaa kysymyksiin

Siis onko se jotenkin erikoisen hienoa " esitellä" lapsia toisille ihmisille?



Tämä kysymys siis ihan ystävällisellä mielellä :) monilla kun tuntuu olevan ajatus, että " olisipa hienoa jos olisi kaksoset"

Kohtuuni oli siirretty kaksi alkioita, joten tiesimme, että kaksoset voi olla mahdollista. Olin pelännyt valtavasti, ettei ultrassa löydykkään vauvaa, joten ajattelimme, että hoito onnistui parhaalla mahdollisella tavalla! Olimme tuplasti onnellisia löydöstä. Lääkäri tosin sanoi, että paras tulos olisi ollut yksi vauva.



Kyllä kieltämättä olen todella ylpeä kaksosistani :D

Mielenkiinnosta kyselee 11kk vanhojen kaksospoikien äiti:)

meille on tullut kyllä paljon vastaan sellaisia ihmisiä, joista ei tosiaankaan ole hienoa kun on kaksoset. Monet voivottelee ja kauhistelee. Varsinkin odotusaikana. Yksikin ihminen sanoi kerran kun kuuli kaksosistamme, että ei toivoisi kaksosia edes pahimmalle vihamiehelle. Musta oli tosi törösti sanottu!

kun normaalisti on ihan haltioissaan vauvasta ja niitä onkin sitten kaksi



miltä se tuntui? Onko missään vaiheessa tullut sellaista tunnetta että jompaa kumpaa on hoitanut ja pitänyt sylissä enemmän? Minä luulen että minulla tulisi ainakin sellainen tunne että yrittää molempia pitää sylissä ja leikkiä tasavertaisesti vaikkei se aina välttämättä onnistu

Mielessä oli huoli vauvoista. Aluksi oli vaikeaa tajuta koko asiaa, että vauvat ovat syntyneet, kun he olivat aivan eripuolella sairaalaa kuin minä. Yritin vain toipua leikkauksesta ja päästä hoitamaan vauvoja mahdollisimman paljon.

A- vauva oli paljon parempi kuntoinen kuin b. Pääsin hoitamaan, imettämään jne. a- vauvaa jo parin päivän kuluttua. B- vauvaa en saanut syliinkään kunnolla viikkoon. Kyllä silloin tuli huono omatunto kun toista hoiti enemmän kuin toista. Samoin kun a pääsi kotiin ja b jäi vielä sairaalaan tuntui aivan kamalalta jättää se toinen sinne sairaalaan ja lähteä toisen kanssa kotiin. Kyllä siinä tuli sellainen tunne, että jotenkin syrjii toista.

Myöhemminkin on ollut aikamoisia riittämättömyyden tunteita kun yrittää hoitaa molempia. Ihan vauva aikana etenkin. Nyt kun ovat jo kaksi vuotiaita se helpottaa vähän. Ovat niin eri luonteisiakin. Toinen haluaa olla enemmän sylissä ja toinen vähemmän.

Vastasinkohan kysymykseesi... :)

ap

tuli vain mieleen kun joskus tulee sellaisia tunteita eri-ikäisten lastenikin kanssa että mitä jos olisivat syntyneet samaan aikaan.