Te joiden kämppä on aina sotkuinen, onko kukaan teistä yli 30 vuotiaana muuttunut siistiksi?

En ole onnistunut.

N54

Minulla meni toisinpäin, olin yli kolmikymppiseksi todella siisti lukuunottamatta yhtä eronjälkeistä masennuskautta, mutta nyt kun neljäkymppiä kolkuttelee, olen jossain ihmeellisessä lamaantumistilassa, missä kaikki tavarat jää sille sijoilleen ja roskat lattialle. Saan korkeintaan tiskit tiskattua ja sitten loppuu energia.

En nyt sanoisi että siistiksi, mutta parantanut olen selvästi. Ja minusta se riittää.

Auttanut on elänänkumppani, kun pitää ottaa huomioon kumppani. Ja ehkä eniten auttaa se, ettei omista liikaa tavaraa. On pakko tiskata, jos ei ole paljon astioita käytettävissä.

Onnistuu se, esim lupaat jokap heittää 5 roskaa oikeaan paikkaan ja siivota yhden neliön asunnosta. On äärettömän vaikeaa lopettaa niihin 5 roskaan ja yhteen neliöön , sitten vaan jatkat niin kauan kuin huvittaa ja päätät taas huomenna sen 5 roskaa ja yhden neliön siivota....näin kaikki tapahtuu loppuun asti kuin varkain.

Yksi hyvä asenne on myös asettautua kuin omaksi huonepalvelijaksi hotellissa ja tehdä esiliinassa ammattilaisena niinkuin itselleen homma. Ja sitten taas vaihtaa roolia asiakkaaseen. Kokeile. Omana palvelijana olo on jopa hauska roolileikki. Kuvittele että palvelijalla on pomo- sinä joka tarkastaa paikat....ja miten säästät ilmaista palvelua käyttäen :D!

Minä olen. Kaikki muuttui siinä vaiheessa kun älysin hävittää suurimman osan tavaroista. Siivoaminen on helppoa, kun ei tarvitse painia tavararöykkiöiden kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Minulla meni toisinpäin, olin yli kolmikymppiseksi todella siisti lukuunottamatta yhtä eronjälkeistä masennuskautta, mutta nyt kun neljäkymppiä kolkuttelee, olen jossain ihmeellisessä lamaantumistilassa, missä kaikki tavarat jää sille sijoilleen ja roskat lattialle. Saan korkeintaan tiskit tiskattua ja sitten loppuu energia.

Mulle kävi noin, kun jäin eläkkeelle. Nyt olisi aikaa siivota ja laittaa tavarat paikoilleen muttei vaan viitsi.

N 66v

Olen muuttunut täysin. Olin hirveä sottapytty 40-vuotiaaksi asti. Nykyään viisikymppisenä tiskaan joka päivä, sänky ei ole ikinä petaamatta, tykkään siivoamisesta. En osaa sanoa mitä tapahtui, missään vaiheessa en tehnyt tietoista päätöstä tai yrittänyt muuttua mihinkään suuntaan.

Minua auttaa se, etten edes kuvittele siivoavani paljon kerralla ja kämpän täysin siistiksi, vaan Trek pikkuhiljaa asioista

Niin se epäjärjestys on vähentynyt.

Minä olen ... mutta on mennyt ääripäästä toiseen. Nyt olen lähes perfektionisti. Ja sanon vain että parempi vähän paskaa nurkissa kuin puhdas helvetti !

Voi myös jakaa asunnon järjestelyn ja siivoamisen niinkin että: Ma keittiö, ti eteinen, ke WC to OH, pe makuuhuone, niin energiaa ei kulu koko siivoukseen kerralla. Mutta tee ihan hienoksi aina se 1 huone, se palkitsee.

Kyllä. Tämä tuli yllätyksenä itsellenikin. Muutos tapahtui siinä vaiheessa, kun muutin asunnosta toiseen ja uudessa asunnossa oli sellainen vuokranantaja, joka saattoi tulla kylään milloin tahansa etukäteen varoittamatta. Oli yllättävän helppoa pitää paikat siistinä, kun oli pakko.

Narskuäitini kuoleman jälkeen minusta tuli siisti. En tiedä oliko sotkuisuus jonkinlaista kapinaa vai kypsymättmyyttä vai masennusta, mutta nykyään siivoan ihan mielelläni.

On, kun aloin minimalistiksi ja hankin robotti-imurit ym. kaikki mahdolliset apuvälineet.

Vierailija kirjoitti:

Onnistuu se, esim lupaat jokap heittää 5 roskaa oikeaan paikkaan ja siivota yhden neliön asunnosta. On äärettömän vaikeaa lopettaa niihin 5 roskaan ja yhteen neliöön , sitten vaan jatkat niin kauan kuin huvittaa ja päätät taas huomenna sen 5 roskaa ja yhden neliön siivota....näin kaikki tapahtuu loppuun asti kuin varkain.

Yksi hyvä asenne on myös asettautua kuin omaksi huonepalvelijaksi hotellissa ja tehdä esiliinassa ammattilaisena niinkuin itselleen homma. Ja sitten taas vaihtaa roolia asiakkaaseen. Kokeile. Omana palvelijana olo on jopa hauska roolileikki. Kuvittele että palvelijalla on pomo- sinä joka tarkastaa paikat....ja miten säästät ilmaista palvelua käyttäen :D!

Ja sitten ajat sen palvelijan pois ja kutsut jonkun kaverin kylään herrasväelle :) Laitat kivaa päälle. Ostat leivokset...Anna palkintoja itsellesi, ja virkistäytymistä.

Harmi että kahvikutsuilu on vähentynyt:(. Mutta uudenkin ystävän voi etsiä ja kutsua puhtaaseen kotiin sitten.

Vanhemmiten kaikkien yksinkertaisten asioiden toistaminen tuntuu olevan haasteellista. Siihen kuuluu kaikki, joskus ei jaksaisi vaivautua edes kuselle. Jopa syöminen voi vituttaa ja tulee hotkittua sapuska tatti otsassa. No joo sitten se siivous jaksoin liimata oveen lapun ei mainoksia se auttoi vähän. Sitten ylimääräiset tavarat pois. Ja samoin kaappiin vaan vähän astioita tai käyttää samoja.

Kyllä. Parisuhteessa täytyy ottaa huomioon myös toinen.

Sen lisäksi koetamme välttää hankkimasta mitään turhaa tai ainakin harkitsemme tietoisesti hankintoja niin on vähän tavaraakin. Suosimme esim. vuokraamista.

Vierailija kirjoitti:

Onnistuu se, esim lupaat jokap heittää 5 roskaa oikeaan paikkaan ja siivota yhden neliön asunnosta. On äärettömän vaikeaa lopettaa niihin 5 roskaan ja yhteen neliöön , sitten vaan jatkat niin kauan kuin huvittaa ja päätät taas huomenna sen 5 roskaa ja yhden neliön siivota....näin kaikki tapahtuu loppuun asti kuin varkain.

Yksi hyvä asenne on myös asettautua kuin omaksi huonepalvelijaksi hotellissa ja tehdä esiliinassa ammattilaisena niinkuin itselleen homma. Ja sitten taas vaihtaa roolia asiakkaaseen. Kokeile. Omana palvelijana olo on jopa hauska roolileikki. Kuvittele että palvelijalla on pomo- sinä joka tarkastaa paikat....ja miten säästät ilmaista palvelua käyttäen :D!

Jos innostut niin voit ommella valkoisen essun ja päähineen tätä varten itsellesi että siivoaminen on niinkuin sen homma. Vaikka sellaisen kuin engl sarjoissa :D!

Olen äärimmäisen laiska ja mukavuudenhaluinen ja olen huomannut, että helpoin ja oikeastaan ainoa tapa omalla kohdallani saada koti pidettyä järjestyksessä ja siistinä on ollut opetella siihen, että tavarat laitetaan paikoilleen aina välittömästi käytön jälkeen ja sotkut siivotaan sitä mukaa kun niitä syntyy. Silloin sotkua ja kaaosta ei pääse kertymään. Kaikista vaikein tilanne on se, kun asiat pääsee kasautumaan ja kynnys aloittaa on korkea.

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmiten kaikkien yksinkertaisten asioiden toistaminen tuntuu olevan haasteellista. Siihen kuuluu kaikki, joskus ei jaksaisi vaivautua edes kuselle. Jopa syöminen voi vituttaa ja tulee hotkittua sapuska tatti otsassa. No joo sitten se siivous jaksoin liimata oveen lapun ei mainoksia se auttoi vähän. Sitten ylimääräiset tavarat pois. Ja samoin kaappiin vaan vähän astioita tai käyttää samoja.

Kannattaa ajatella niin että kaikki käsien toiminnot auttavat aivoja pysymään virkeinä. On iso ero olla tekemättä käsillä kuin tehdä- aivojen jumpan kannalta. Esim ne kananmunatkin kannattaisi vatkata ihan käsin, ei koneella, sillä se on iso rasitus aivoille ja treeni jne. Mahdollisimman monipuolisia liikesarjoja keksittävä vaan päivän mittaan. Aivotkin toimivat kuin lihas, käyttö helpottaa ja vahvistaa yhteyksia neuronien välillä. Tällä asenteella vaan hihat heilumaan. Endorfiinit palkitsevat ahertamisen.

Eron jälkeen meni vuosi, kun sain raivattua lähes kaikki irtaimisto kiertoon.

Palkka ei oikein riittänyt, sain lisätuloja.

Eipä siinö kauaa mennyt, kun koti tyhjeni ja oli nopeaa siivota.

Muutin heinäkuussa. Ikivanhoja huonekaluja meni kaatopaikalle pakettiautollinen.

Kirppikselle tule pari laatikkoa, mm verhoja jne.

Uuteen kotiin tais tulla 3 huonekalua ja ehkä 10 muuttolaatikollista.

Nyt kaikki mun omaisuus on kaapeissa. Pysyy nurkat siistinä