Miten saada mies vetämään yhtä köyttä vanhemmuudessa?

Vierailija kirjoitti:

Perheneuvola

Luuletko, että mieheni sinne lähtee? Ei lähde. Yksin voin mennä mutta mitäpä hyötyä siitä on. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perheneuvola

Luuletko, että mieheni sinne lähtee? Ei lähde. Yksin voin mennä mutta mitäpä hyötyä siitä on. Ap

Perheneuvola tekee lasun jos varattu aika jää käyttämättä. Mies saa sitten selvitellä menemättömyyttään sosiaalivirastossa.

Millä perusteilla valitsit ihan itse sen miehesi? Käytkö edes töissä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisko vastuuta sit jakaa enemmän? En tietenkään tiedä, miten nyt jaatte. Viekö mies lapsia neuvolaan, hammaslääkäriin jne? Pukeeko joka aamu päiväkotiin? Jos mies tekisi enemmän (saattaa toki nytkin tehdä), niin ymmärtäisi ehkä rutiinien ja järkevän ruoan merkityksen.

Ei hän halua mitään noista vastuista, vaikka pyydän. Jos käsken niin mukatekee eli jättää tekemättä. Ap

Onpa raivostuttavan keskenkasvuinen mies. Onko kaveri-isätkin yhtä lusmuja? Toisaalta naiset tuntuu aina tekevän eniten perheissä, vaikka kävisivät yhtä lailla työssä kuin miehetkin. Muutama harva perhe tulee mieleen, joissa isä osallistuu lastenhoitoon kunnolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perheneuvola

Luuletko, että mieheni sinne lähtee? Ei lähde. Yksin voin mennä mutta mitäpä hyötyä siitä on. Ap

Perheneuvola tekee lasun jos varattu aika jää käyttämättä. Mies saa sitten selvitellä menemättömyyttään sosiaalivirastossa.

Ei tietenkään tee lasua jos varattu aika jää käyttämättä. Ja johan jo sanoin, niin yksin menisin eli eihän se aika edes jäisi käyttämättä, kun minähän olisin siellä silloin. Ap

Hommaa itsellesi reissu viikonlopuksi muualle.

Mies joutuu hoitamaan yliväsyneiden lasten nukutuksen ja aamutoimet ym. Eli jos mies on vaan joskus tunnin tai kaksi lasten kanssa niin ei joudu kestämään tekojensa seurauksia.

Millainen lapsuus miehellä on ollut. Usein koetetaan joko tehdä samoin tai ihan päinvastoin omien lasten kanssa. Eli millainen perhe ja miesmalli lasten isällä itsellään on?

Itse koettaisin varmaan kysellä mieheltä millaista Perhe-elämää hän toivoisi. Ja miten hän haluaisi lapset kasvatettavan jne. Eli koettaisin haastaa miehen ajattelemaan pidemmälle sitä millainen tavoite lasten kasvatuksessa on jos se auttaisi miestä hahmottamaan omaa toimintaansa ja sen seurauksia paremmin.

Tiedätkö, vaikka olisit "tylsä" äiti, sä olet just sitä mitä sun lapset tarvitsee, rajoja ja rakkautta. Tsemppiä slnulle. Kysy neuvolasta apua. Keskustele vakavasti ukkos kanssa ja perustele miksi hoitometodinsa ovat huonoja, vaikka vaikuttaakin ihan luupäältä että en tiedä ymmärtääkö miks tekee hallaa lapsille. Voisko se ukkos saada esimerkkiä ja mallia joltain vähän fiksummalta isältä kaveripiiristä tms. sillain vaivihkaa? Ja jos ei muutu, pakko ei oo yhdessä olla. Ihan tarpeeks on esimerkkejä nykyään näistä rajattomista mukuloista, en haluais sinun lapsille sitä kun heillä kuitenkin kaikesta päättäen fiksu ja välittävä äiti.

Mulla oli samanlainen rouva, puhui kovasti tiukasta linjasta ja rangaistuksista syyttäen mua lepsuksi. Oikeasti hän ei jaksanut viedä ideoitaan ns. maaliin asti. Ei sitä etukäteen tosiaan osaa sanoa minkälainen toinen on käytännössä kun lapsiarjen todellisuus iskee. Puheet on puheita.

Eli jaksamista kaikkien lasten kanssa (mukaanlukien se mies). Vaikuttaa vähän toivottamalta tapaukselta. Koita sä nyt funtsia tarkkaan miten haluat homman vetää. Muista olla myös armollinen itelles.

Tekeekö mies kotitöitä vai lusmuaako niistäkin?

Lähde viikoksi reissuun ja jätä mies vastuuseen arkiviikosta. Sen jälkeen hän ehkä ymmärtää enemmän, jos ei, niin siitä voi sitten vetää toisenlaisia johtopäätöksiä. Neuvolan kautta voisi saada jonkun terapian tai neuvontaa siitä, mitä arki lasten kanssa on ja miksi rutiinit ovat tärkeitä lapsille. Itse yrittäisin myös tietysti keskustella miehen kanssa että miksi hän haluaa toimia näin ja mitä tilanteelle voisi tehdä että arki toimisi teille kaikille, mutta juuri pitkästä liitosta eronneena tiedostan, ettei asioita voi yksin muuttaa parisuhteessa.

Voisitteko varata pari tuntia vanhemmuudesta keskusteluun. Molemmat saa tuoda kaksi tärkeää ohjenuoraa kasvatukseen,joista haluaa että perheessä pidetään kiinni. Sitten mietitään,motä tuosta phjenuoraata kiinni pitäminen käytännössä tarkoittaa. Ja molemmat sitoutuvat toimimaan myös sen toisen valitseman ohjenuoran mukaan. Muuten saa sitten toteuttaa itseään ja pitää myös hyväksyä erilaisia arvoja,tapoja jne..

Tarvittaessa keskustelua voi käydä uudelleen, jos esimerkiksi lasten tilanne muuttuu.

Ohjenuorat voisi olla esim. terveellinen ravinto, kotiintuloajat, aina läsnäoleva aikuinen ja yhteiset lomat. Siis esimerkkinä.

Vierailija kirjoitti:

Tekeekö mies kotitöitä vai lusmuaako niistäkin?

Tekee. Osasta usein kyllä lusmuaa, mutta sitten välillä urakoi kerralla enemmän. Ap

Numero 31 lisää vielä, että keskustellessanne perustelkaa,miksi tuo arvo pn juuri teille tärkeä. Sehän voi tulla omasta kokemuksesta, huolesta, tai muualta, mistä vaan ja on helpompi omaksua se,jos ymmärtää taustat.

Vierailija kirjoitti:

Voisitteko varata pari tuntia vanhemmuudesta keskusteluun. Molemmat saa tuoda kaksi tärkeää ohjenuoraa kasvatukseen,joista haluaa että perheessä pidetään kiinni. Sitten mietitään,motä tuosta phjenuoraata kiinni pitäminen käytännössä tarkoittaa. Ja molemmat sitoutuvat toimimaan myös sen toisen valitseman ohjenuoran mukaan. Muuten saa sitten toteuttaa itseään ja pitää myös hyväksyä erilaisia arvoja,tapoja jne..

Tarvittaessa keskustelua voi käydä uudelleen, jos esimerkiksi lasten tilanne muuttuu.

Ohjenuorat voisi olla esim. terveellinen ravinto, kotiintuloajat, aina läsnäoleva aikuinen ja yhteiset lomat. Siis esimerkkinä.

Kyllä tuo minulle sopisi. Mutta aina kun yritän keskustella tällaisista aiheista, niin mies kuittaa koko keskustelun sanomalla joojoo kaikkeen (ja mikään ei muutu) tai sitten sanoo, että ei jaksa kuunnella kun jankkaan aiheesta josta hän ei halua puhua. Eikä hänellä ole mitään ohjenuoria kasvattamiseen, joita toisi pöytään, vaan hän yrittää vain kaikesta mennä siitä mistä aita on sillä hetkellä matalin. Ap

Mulla oli juuri sama kuvio lapsuudessa: lepsu isä (ei tosin noin extreemisti, mutta kuitenkin) ja järkevä kurinpitäjä-äiti. Taustalla oli se, että isä oli tosi paljon töissä, ja sitä vähää aikaa jonka kotona oli, halusi nauttia mukavista asioista lapsen kanssa eikä pilata sitä komentamalla. (Paljon töissä oleminen on toki valinta myös, mutta isän ammatti on kyllä sellainen, että jos haluaa jämptisti 37,5h työviikon ja vapaat viikonloput, niin sitten pitää vaihtaa alaa.) Onko teillä kenties samantyyppinen tilanne? On ikävä tilanne äidille, kun joutuu olemaan se tylsä ja kelju lapsen silmissä.

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli juuri sama kuvio lapsuudessa: lepsu isä (ei tosin noin extreemisti, mutta kuitenkin) ja järkevä kurinpitäjä-äiti. Taustalla oli se, että isä oli tosi paljon töissä, ja sitä vähää aikaa jonka kotona oli, halusi nauttia mukavista asioista lapsen kanssa eikä pilata sitä komentamalla. (Paljon töissä oleminen on toki valinta myös, mutta isän ammatti on kyllä sellainen, että jos haluaa jämptisti 37,5h työviikon ja vapaat viikonloput, niin sitten pitää vaihtaa alaa.) Onko teillä kenties samantyyppinen tilanne? On ikävä tilanne äidille, kun joutuu olemaan se tylsä ja kelju lapsen silmissä.

En osaa sanoa yrittääkö sitten hyvittää lapsille jotain. Töissä on kuitenkin saman verran kuin ihmiset keskimäärin, eli ei sillä tavalla sama kuvio kuin teillä. Ap

Minusta keskeinen asia tässä on se, että olemme aivan eri puolilla vanhemmuudessa, eikä mies tunnu edes yrittävän vetää kanssani yhtä köyttä. Enkä ymmärrä miksi. Kun kyselen tästä, niin ei vastaa mitään. Ap

Olen tässä miettinyt, että erotako pitää, kun ei pystytä olemaan samalla puolella vanhemmuudessa. Mutta miten asia sen suhteen paranisi eron jälkeen? Ei kai mitenkään. Todella iso pettymys on ollut minulle tämä tilanne. Ap

Mieshän on tosiaan yksi sinun kolmesta lapsesta. Olet vain erehtynyt, kun olet luullut häntä mieheksi.

Joku täällä joskus kirjoitti, että miehet on kuin pääsiäismunia. Ikinä ei etukäteen voi tietää millainen yllätys sieltä kuoriutuu sen jälkeen kun menee lisääntymään sen miehen kanssa.