Lue keskustelun säännöt.
Avioero, puoliso jää nykyiseen asuntoon. Tuntuu todella pahalle.
18.09.2022 |
Minulla on tämä koti, ja tämä perhe. Puoliso haluaa eron. Ei enää rakasta minua, elämä kanssani on kuulema ollut vuosia pelkkää yrittämistä.
Sen lisäksi, että menee perhe. Hän aikoo jäädä tähän meidän yhteiseen kotiin. Mikä ei kuulema edes ole hänelle koti vaan kämppä jossa käy kääntymässä.
Minulla ei ole varaa lunastaa kotia itselleni.
Tuntuu niin valtavan pahalle. Minut potkastaan täältä ulos, ja muut jatkaa täällä elämäänsä. En kestä ajatusta siitä että joku toinen nainen täällä hänen kanssa asuu jatkossa. Lapsethan tottakai mielummin jäävät isänsä kanssa tuttuun kotiin, entä lähtevät minun kanssa johonkin kämäseen vuokraloukkoon. Ei minulla ole varaa heille tarjota kovin kummosta kotia.
Kaikki on mennyttä. Viety. Itse olen pilannut kun olen ollut liian perheelle omistautuva. Olen unohtanut itseni. Ja nyt sitten viedään se perhe. Mitä jää jäljelle? Ei mitään.
Kommentit (50)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kieltämättä kirjoituksesta saa kuvan marttyroitumisesta. Vuodatin ulos sen tuskan ja valtavan möykyn mikä sisälläni on juuri nyt.
Tottakai otan vastuun elämästäni, menen itseeni ja mietin mikä meni pieleen. Lapsetkinhan ovat jatkossakin luonani, aika näyttää miten.
Juuri tällä hetkellä minusta tuntuu sille, että kaikki menee. Aivan kaikki.
Varsinkin kun tämä kaikki tapahtuu vasten tahtoani
Talouteni ei ole kuralla. Olen vain matalapalkka alalla.
Se mitä erossa saan, menee valitettavasti velkoihin joiden syntyyn en itse ole ollut vaikuttamassa. Pesämunaa ei jää.Juuri nyt tämä avioero tuntuu maailmanlopulta.
Kyllä minä täältä vielä nousen. Joskus.
Ja se on totta, olen todella katkera monesta asiasta. Se on yksi tunne mistä minun on opeteltava eroon. Monen muun asian lisäksi, missä minun on mentävä itseeni ja otettava vastuu omasta hyvinvoinnistani.
Minulla ei ole ystäviä joille voisin purkaa eron aiheuttamia tunteitani. Joten käytän tätä palstaa purkamiseen.
Ap
Minä olen tuo vastaaja joka on lähtenyt väkivaltaisesta suhteesta. Varmasti aika on kullannut omia muistoja sen suhteen, mikä olo oli silloin. En tarkoita syyllistää sinua siitä mitä on tapahtunut, mutta olen järkyttynyt siitä että kun avioero on aika yleinen, niin miksi sen vuoksi pitäisi lakata näkemästä lapsia? Minulla ei äitipuolena ollut valitettavasti mitään tapaamisoikeutta lapsiin, sinulla on. Älä luovuta.
En minä lakkaa näkemästä lapsiani. Tällä hetkellä sisälläni riehuu tunne, että menetän lapseni! Jotka varmasti mieluummin jäävät isänsä kanssa tuttuun kotiin entä minun kanssa pieneen vuokrakämppään. TUNNE. Tunne joka musertaa minut. Ajatus päässä, mitä minun ei tarvitsisi kuunnella, mutta mitä en saa vaijennettua.
En missään tapauksessa ikinä luovu lapsistani!!
Ja se että olen kadottanut oman identiteettini, sen kuka minä olen, on aivan totta. Ennen minulla oli paljon omaa, nykyisin vain tämä perhe, ja perheen tarpeet. Ei ole minua. Itseni etsimistä koitan tässä aloitella. Vaikeaa on.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vuokra-asumisessa ei ole mitään pahaa, eikä väärää. Asunnot voivat olla todella kivoja ja kauniita.
Tarkoitin sanomallani sitä, että minä en voi tarjota sitä kivaa ja kaunista vuokrakotia lapsilleni.
Vaan jonkun kämäsemmän. Joko isomman mihin mahdumme paremmin, mutta huonommalta alueelta, vanhemman ja kämäsemmän. Tai sitten pienen, jossa saamme todella miettiä mihin kukakin menee nukkumaan. Joltain paremmalta alueelta.
Ap
Kerro ao tilanteesi kokonaan niin ehkä me voimme auttaa sinua. Nyt kun kerrot vain pieniä osia niin sinua on vähän vaikea auttaa.
Yksi tärkeä tieto on, että minkä ikäisiä sinun lapsesi ovat. Se ratkaisee jo sen että saavatko itse päättää missä asuvat.
Huonoimpaan tilanteeseen joudut mikäli joudut vielä elareita maksamaan siitä pienestä palkastasi.
Vierailija kirjoitti:
Vuokra-asumisessa ei ole mitään pahaa, eikä väärää. Asunnot voivat olla todella kivoja ja kauniita.
Tarkoitin sanomallani sitä, että minä en voi tarjota sitä kivaa ja kaunista vuokrakotia lapsilleni.
Vaan jonkun kämäsemmän. Joko isomman mihin mahdumme paremmin, mutta huonommalta alueelta, vanhemman ja kämäsemmän. Tai sitten pienen, jossa saamme todella miettiä mihin kukakin menee nukkumaan. Joltain paremmalta alueelta.
Ap
Kiitos Ap vastauksistasi. Hyvin osaat eritellä mielessäsi mikä on tilanne ja mitkä on ne omat tunteet. Tuollaiset tilanteet on elämän raskaimpia hetkiä. Minä olen tosiaan tuo väkivallasta päässyt ja taisi mennä pari vuotta erosta että aloin tuntemaan säännöllisesti taas elämäniloa. Kaikenlaisia tunteita siis varmasti tulee sinullakin. Suosittelen keskittymään niihin asioihin mitä voit itse tehdä koska vaikka elämän isoissa kriiseissä on tosi vaikea löytää voimavaroja toimia ja selvittää asioita, juuri silloin se toiminta on kuitenkin kaikkein tärkein! Eli selvitä käytännön asioita kuten miten asut, miten parannat taloudellista tilannetta, miten omaisuus lain mukaan kuuluu mennä, miten huoltajuus hoidetaan. Miehen kanssa pysy tiukasti asialinjalla. Sekä omista oikeuksista että huoltajuudesta. Työnnä asioiden hoidossa tunteet sivuun ja hae sitten keskusteluapua terveydenhuollosta tueksi, että voit paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Kieltämättä kirjoituksesta saa kuvan marttyroitumisesta. Vuodatin ulos sen tuskan ja valtavan möykyn mikä sisälläni on juuri nyt.
Tottakai otan vastuun elämästäni, menen itseeni ja mietin mikä meni pieleen. Lapsetkinhan ovat jatkossakin luonani, aika näyttää miten.
Juuri tällä hetkellä minusta tuntuu sille, että kaikki menee. Aivan kaikki.
Varsinkin kun tämä kaikki tapahtuu vasten tahtoani
Talouteni ei ole kuralla. Olen vain matalapalkka alalla.
Se mitä erossa saan, menee valitettavasti velkoihin joiden syntyyn en itse ole ollut vaikuttamassa. Pesämunaa ei jää.Juuri nyt tämä avioero tuntuu maailmanlopulta.
Kyllä minä täältä vielä nousen. Joskus.
Ja se on totta, olen todella katkera monesta asiasta. Se on yksi tunne mistä minun on opeteltava eroon. Monen muun asian lisäksi, missä minun on mentävä itseeni ja otettava vastuu omasta hyvinvoinnistani.
Minulla ei ole ystäviä joille voisin purkaa eron aiheuttamia tunteitani. Joten käytän tätä palstaa purkamiseen.
Ap
Anteeksi kysymys, mutta miten voi olla velkaa jonka syntyyn et ole vaikuttanut? Suomessa ei voi edes periä velkoja ja jos olet lähtenyt takaajaksi niin sehän on ollut tietoinen päätös. Tämä sinun kirjoitustyyli jossa mikään ei mielestäsi johdu sinusta, on tosi huolestuttava. Olet aikuinen ihminen jolla on valta vaikuttaa omaan elämäänsä. Älä hauku itseäsi, mutta ota nyt aktiivisesti vastuu kaikesta. Siitä tulee myös ajan kanssa parempi olo, kun näkee miten itse voi muuttaa elämänsä suuntaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taas se samanen Satu-Sirkka, satuili palstalle höpölöpö aloituksen.
Ja varsin varmaa tavaraa.
Avioero jutuissa saa aina naisista puhetta irti. Puolesta ja vastaan ja
bonuksena vielä paljon p#skaa linjoille.
Miksi satu-täti ei koskaan tee mitään fakta aloituksia, joissa ei läpistä jotain hevonkusta, vaan jutellaan asiallisesti, eikä keksittyjen aloitusten pohjalta.
Tämän ap:n tunnistaa heti, hänellä on omat tunnusmerkkinsä.
Vierailija kirjoitti:
Taas se samanen Satu-Sirkka, satuili palstalle höpölöpö aloituksen.
Ja varsin varmaa tavaraa.
Avioero jutuissa saa aina naisista puhetta irti. Puolesta ja vastaan ja
bonuksena vielä paljon p#skaa linjoille.Miksi satu-täti ei koskaan tee mitään fakta aloituksia, joissa ei läpistä jotain hevonkusta, vaan jutellaan asiallisesti, eikä keksittyjen aloitusten pohjalta.
Tämän ap:n tunnistaa heti, hänellä on omat tunnusmerkkinsä.
... ja ap itse alapeukutteli tätäkin kommentia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kodin voi myydä ja rahat jakaa vasta sitten, kun lapset ovat täysi-ikäisiä. Voit jäädä lasten kanssa kotiin asumaan, jos sovitte niin. Tiedän tällaisen tapauksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kieltämättä kirjoituksesta saa kuvan marttyroitumisesta. Vuodatin ulos sen tuskan ja valtavan möykyn mikä sisälläni on juuri nyt.
Tottakai otan vastuun elämästäni, menen itseeni ja mietin mikä meni pieleen. Lapsetkinhan ovat jatkossakin luonani, aika näyttää miten.
Juuri tällä hetkellä minusta tuntuu sille, että kaikki menee. Aivan kaikki.
Varsinkin kun tämä kaikki tapahtuu vasten tahtoani
Talouteni ei ole kuralla. Olen vain matalapalkka alalla.
Se mitä erossa saan, menee valitettavasti velkoihin joiden syntyyn en itse ole ollut vaikuttamassa. Pesämunaa ei jää.Juuri nyt tämä avioero tuntuu maailmanlopulta.
Kyllä minä täältä vielä nousen. Joskus.
Ja se on totta, olen todella katkera monesta asiasta. Se on yksi tunne mistä minun on opeteltava eroon. Monen muun asian lisäksi, missä minun on mentävä itseeni ja otettava vastuu omasta hyvinvoinnistani.
Minulla ei ole ystäviä joille voisin purkaa eron aiheuttamia tunteitani. Joten käytän tätä palstaa purkamiseen.
Ap
Anteeksi kysymys, mutta miten voi olla velkaa jonka syntyyn et ole vaikuttanut? Suomessa ei voi edes periä velkoja ja jos olet lähtenyt takaajaksi niin sehän on ollut tietoinen päätös. Tämä sinun kirjoitustyyli jossa mikään ei mielestäsi johdu sinusta, on tosi huolestuttava. Olet aikuinen ihminen jolla on valta vaikuttaa omaan elämäänsä. Älä hauku itseäsi, mutta ota nyt aktiivisesti vastuu kaikesta. Siitä tulee myös ajan kanssa parempi olo, kun näkee miten itse voi muuttaa elämänsä suuntaa.
Vastuunottamisen pointti ei ole alkaa tuntea syyllisyyttä, vaan nähdä oma itsensä elämänsä aktiivisena toimijana. Menneisyyttä ei voi muuttaa mutta voi valita mitä tekee nyt että tulevaisuus on parempi. Myös sun lasten vuoksi sun pitää nyt toimia itsenäisesti ja järkevästi.
Ap. Surullista, jos tuo on totta. Siitä huolimatta, älä sano, että muutat kämäseen vuokrakämppään. Minä olen käynyt monessa kauniissa ja kodikkaassa vuokra-asunnossa. Laita sinne uusi koti. On todella loukkaavaa vuokralla asuvia kohtaan, kun yleistät, että heidän kotinsa ovat kämäsiä kämppiä.