Mitä tehdä kun oma lapsi kiusaa?

Kotiaresti. Ei kavereiden kanssa mitään asiaa, jos eivät osaa käyttäytyä

Joo ei ole mistään kotoisin moinen touhu

Kaikki etuudet pois. Kerrot, ettei puhelin, pelit, viikkoraha ym. ole mitään itsestäänselviä etuoikeuksia, vaan vastikkeellisia joiden eteen pitää osata käyttäytyä. Jos yhä kiukkuaa että varastaa, niin sano että siinähän varastaa mutta että siinäkin tilanteessa kannattaa varautua seurauksiin, ja että poliisi ei välttämättä ole ymmärtäväinen.

Keskustelemaan asiasta pitkällisesti ja vakavasti. He eivät halua kohdata toimintansa todellisuutta. Siksi pitää pakottaa faktat naamalle. Vastuu on otettava.

Miksi et toimi vaan uhkailet?

Mitä poikasi kuvittelee tekevänsä? Olevansa joku sankari? Reilu? Tuohan on oikeasti ihan hävettävää, noloa ja luusereiden touhua.

Vierailija kirjoitti:

Kotiaresti. Ei kavereiden kanssa mitään asiaa, jos eivät osaa käyttäytyä

Samaa mieltä! Siinäpähän saa tuntea, miltä tuntuu olla yksin. Ilman kavereita. Ja tietenkin puhelin ja pelilaitteet samaan aikaan pois myös, ettei voi pitää yhteyttä kavereihin tai pelata heidän kanssaan.

Viikko alkuun. Sitten uusi yritys. Jos kiusaaminen jatkuu, uusi aresti päälle.

Nurkkaan seisomaan muutamaksi tunniksi.

Erotat pojan huonoista kavereista. Huono seura johtaa iän myötä vielä vakavampiin ongelmiin.

Kaveeraaminen tuon porukan kanssa loppuu nyt. Joko on yksin tai etsii uudet kaverit. Toimi meillä. Alakoulussa poika pyöri porukan kanssa, joka oli harva se päivä reksin kansliassa milloin mistäkin syystä. Yksinkertaisesti sen porukan kanssa oleminen lopetettiin: oma poika on nyt Espoon kovimmassa lukiossa, ko . kaverit pyörii tuossa kaupalla ainepäissään. Ja kyllä niitä kavereitakin löytyi sitten ihan kivasti uusia.

Poista pojan huoneesta ovi.

Haluaako poikasi lopulta poliisien juttusille kiusaamisesta ja varastamisesta? Ymmärtääkö hän tekojensa seurauksia?

Kaveriporukka vaihtoon

Ei ne pelkät rangaistukset ja kiristykset auta. Tässä on meneteltävä kuten rikollisten kanssa vankilassa, näin kärjistäen. Eli pojalle on opetettava empatiaa uhria kohtaan. Teidän on saatava hänet ymmärtämään, miltä kiusaaminen tuntuu toisesta ja kuinka paljon pojan teot satuttavat tätä tyttöä. 

Pelkillä rangaistuksilla ilman, että poika ymmärtää tekojensa todellisen haitan, saatte aikaan vain tämän kuuluisian "kaikkea saa tehdä kunhan ei jää kiinni" ilmiön.

Kurja tilanne, mutta hienoa, että olet huolissasi pojasta ja yrität ratkoa tilannetta. Tsemppiä teille <3

Se seura, se kaveripiiri tekee kaltaisekseen.

Just tämän takia, olis hyvä ettå lapsilla jokin harrastus, jo pienestä pitäen.

Siihen voisi purkaa ylimääräistä energiaansa, ja tietynlainen ilmapiiri harrastuksissa, on erilainen, kuin näissä kiusaamisporukoissa ja ilkivallan teko lapsi ja varhaisnuori ryhmissä.

Ap vois sanoa pojalle, että varastamisesta tehdään lastensuojelu ilmoitus, ja joutuu seurantaan.

Tuo nimittäin kuulostaa jo tosi pahalta, että poika edes puhuu varastamisesta.

Ilmiselvästi kavereiden kesken,on jo puhuttu kaupoista varastelemisesta, koska se on pojan puheissakin tullut esiin, uhkailuna.

Tosiasia nimittäin on, että jopa pikkupojat, koululaiset jo karkkeja kaupoista kähveltävät.

Riitelyllä, haukkumisella, uhkailulla, ei vanhempien tulisi asiaa hoitaa.

Pitkämielisellä ohjauksella, keskusteluilla, löytyy paras ratkaisu.

Kotiaresti lienee ainoa jäljellä oleva keino. Siis jos älypuhelin on edelleen takavarikoituna ja muukin pääsy internetiin kotona on evätty. Uskoisin että viimeksi mainitut keinot tehoavat useimpiin nuoriin.

Jännä poika, tulee saamaan vähän vanhempana tyttöjä

Sanot, että kiusaaminen loppuu nyt. Sitten puhutte yhdessä pojan, tytön ja tämän vanhempien kanssa yhdessä asiat selviksi. Puhelin ja kone pois.

Faith kirjoitti:

Kotiaresti lienee ainoa jäljellä oleva keino. Siis jos älypuhelin on edelleen takavarikoituna ja muukin pääsy internetiin kotona on evätty. Uskoisin että viimeksi mainitut keinot tehoavat useimpiin nuoriin.

Itse asiassa arestin käyttöä ei enää suositella. Tutkimusten mukaan se ei opeta lapselle mitään hyvästä käytöksestä ja tuottaa hylkäämiskokemuksen.

Jos kiusaamista on tehty porukalla, ottaisin yhteyttä kaikkien osallisten vanhempiin ja pyytäisin samanlaista rangaistusta kaikille kiusaajille. Ja keskustelua perheiden sisällä tai yhteisessä "kriisikokouksessa". Jos jonkun lapsen vanhemmat vain kohauttelisivat olkiaan, kertoisin tekeväni lastensuojeluilmoituksen. Ottaisin yhteyttä kouluun, ilmiantaisin kaikki ja kysyisin miten koulu aikoo torjua ja ehkäistä kiusaamista.

Tekisin lapselleni selväksi, ettei tuollainen käy. Etsisin hänestä empatiaa ja ymmärrystä kiusattua kohtaan.

Olen nähnyt ja kuullut mihin kiusaaminen voi pahimmillaan johtaa. Minä en katso kiusaamista vierestä, oli kyseessä kuka tahansa.