Synnytys ja epiduraali! Saitko sen halutessasi vai miten kävi?
Saan ensimmäisen lapseni ensi vuonna ja mietityttää kipulääkitys synnytyksessä. Haluaisin epiduraalin mutta olen kuullut monta tarinaa missä se on evätty koska ei enää ole aikaa tms. Miksi näin kävi? Eikö lääkärillä ollut aikaa käydä tarkistamassa miten synnytys etenee vai millä muulla syyllä asiaa perusteltiin? Vai saitko sen helposti? Miten epiduraali vaikutti synnytykseesi?
Kommentit (53)
Sain kyllä, mutta kivuliasta oli silti.
Olin molemmilla kerroilla jo valmiiksi sairaalassa, toisella kertaa yli viikon käynnistyksissä. Toki se epiduraalin sitten lopulta sain, kun oli ilmoitettu että tänään se otetaan ulos, tavalla tai toisella, ja lopulta eteni niin pitkälle että voitiin antaa.
Sitä ennen lukuisia käynnistysyrityksiä eri kivunlievityksillä, supistukset lakkasivat aina jossain vaiheessa.
Itseltäni evättiin toisessa synnytyksessä vaikka ensimmäisessä toimi hyvin. Kätilö odotti liian kauan ja lopulta ei ehtinytkään. Ponnistusvaihe kesti pitkään. Kolmanteen synnytykseen neuvolassa kirjoitettiin synnytystoiveisiin epiduraali isolla ja heti sairaalaan mentäessä sitä tarjottiin. Onneksi, sillä siitä eteni vauhdilla. Toisessa synnytyksessä sain spinaalin ja vaikutus loppui juuri ennen ponnistusvaiheen alkua.
Esikoisen synnytyksessä sain epiduraalin, kun pyysin. Synnytyksen eteneminen oli vain niin nopea, että puudutus häiritsi ponnistusvaihetta.
Toisessa synnytyksessä olisin saanut epiduraalin, mutta kun lääkäri tuli paikalle, niin olin jo ponnistusvaiheessa. Ei voitu enää laittaa ja anestesia lääkäriä odotettiin vain max 30 min.
Joskus synnytykset vain etenee niin nopeasti, että puudutusta ei ehditä laittaa. Minulla kumpikin synnytys alle 6 tuntia.
Nuorimmainen syntyi neljässä tunnissa.
Vierailija kirjoitti:
En halunnut sitä, koska riski luonnollisen oksitosiinin tuotannon vähenemiselle syntyy epiduraalin myötä. Tämä voi johtaa siihen että ei esim. tunne kiintymystä syntyneeseen vauvaan. Tästä ei puhuta perus synnytysvalmennuksissa, tabuaihe. Kun kysyin tästä kunnallisessa neuvolan synnytysvalmennuksessa, minulle vastattiin vain että epiduraali on tehokkain kivunlievitysmenetelmä jota tarvitaan ja siinä hyödyt ylittävät haitat tms...
Toki kaikilla on haittavaikutuksensa. Enpä tiedä voiko tabuaiheeksi koska todennäköisesti on vain niin harvoin havaittu että hyödyt tosisaan ohittavat haitat. Epiduraalin vaikutus haihtuu joten merkitys "kiintymyssuhteeseen" on todennäköisesti hetkellinen.
Vierailija kirjoitti:
En halunnut sitä, koska riski luonnollisen oksitosiinin tuotannon vähenemiselle syntyy epiduraalin myötä. Tämä voi johtaa siihen että ei esim. tunne kiintymystä syntyneeseen vauvaan. Tästä ei puhuta perus synnytysvalmennuksissa, tabuaihe. Kun kysyin tästä kunnallisessa neuvolan synnytysvalmennuksessa, minulle vastattiin vain että epiduraali on tehokkain kivunlievitysmenetelmä jota tarvitaan ja siinä hyödyt ylittävät haitat tms...
Tirsk! Kummatkin lapset syntyivät sektiolla puudutettuna ja kiinnyin lapsiini heti, vaikka jouduin olemaan pari tuntia heräämössä ilman heitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En halunnut sitä, koska riski luonnollisen oksitosiinin tuotannon vähenemiselle syntyy epiduraalin myötä. Tämä voi johtaa siihen että ei esim. tunne kiintymystä syntyneeseen vauvaan. Tästä ei puhuta perus synnytysvalmennuksissa, tabuaihe. Kun kysyin tästä kunnallisessa neuvolan synnytysvalmennuksessa, minulle vastattiin vain että epiduraali on tehokkain kivunlievitysmenetelmä jota tarvitaan ja siinä hyödyt ylittävät haitat tms...
Tirsk! Kummatkin lapset syntyivät sektiolla puudutettuna ja kiinnyin lapsiini heti, vaikka jouduin olemaan pari tuntia heräämössä ilman heitä.
Tirsk! Luitko sinä yhtään, mitä yllä oleva kirjoitti? Hän kirjoitti: voi johtaa, ja esimerkiksi.
Synnytyksiin ja hormoneihin liittyy edelleen paljon kaikkea, mitä ei ole loppuun saakka selvitetty. Minä ainakin suhtaudun kaikkeen tutkimustietoon mielenkiinnolla, en tirskuen.
-eri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, joskus (harvoin ensisynnyttäjällä, mutta joskus!) synnytys vaan etenee niin nopeasti, että kohdunsuu on auki esim.2-3cm, kun pyydetään epiduraalipuudutus, ja kun anestesialääkri ehtii paikalle (isossa yliopistosairaalassa yleensä alle puoli tuntia), kohdunsuu onkin jo täysin auki. Siinä tilanteessa olisi hoitovirhe laittaa epiduraali.
Joskus taas synnytyksen latenttivaihe (kipeitä supistuksia, mutta synnytys ei etene eli ei ole käynnissä) estää puudutuksen laiton. Siinäkin kohtaa olisi hoitovirhe laittaa epiduraali. Joskus näin tehdään ja silloin taas joudutaan puuttumaan synnytyksen kulkuun merkittävän paljon---oksitosiinio-infuusio, kalvojen puhkaisu, ym.ym, lopulta imukuppi, ja/tai sektio
Joskus harvoin isossakaan sairaalassa kukaan ane lääkäri ei ehdi paikalle
(mutta nykyään kuunnellaan kyllä niin paljon synnyttäjän toiveita, että jos äidillä on ehdoton epitoive, niin kyllä 99% tapauksissa sen saa, jos nyt ei tosiaan tule ihan ponnistavana, pää puoliksi ulkona sairaalaan)
t.kätilö
Mutta yleensä lähinnä tiuskien sanotaan mitä tehdään ja piste.
Tai sitten ei edes sanota mitä tehdään, kiukkuisena laitetaan oksitosiinia koko ajan suurempia määriä ja häivytään jos synnyttävä äiti kysyy jotain.
Mulle on tiuskittu siinäkin vaiheessa kun mulla oli kuollut lapsi synnytyssalissa sylissä, että riittää jo, me tarvitaan se lapsi tuonne kuvattavaksi.
Todella pahoillani kollegoiden puolesta :( otan osaa suruunne!
T.Kätilö
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En halunnut sitä, koska riski luonnollisen oksitosiinin tuotannon vähenemiselle syntyy epiduraalin myötä. Tämä voi johtaa siihen että ei esim. tunne kiintymystä syntyneeseen vauvaan. Tästä ei puhuta perus synnytysvalmennuksissa, tabuaihe. Kun kysyin tästä kunnallisessa neuvolan synnytysvalmennuksessa, minulle vastattiin vain että epiduraali on tehokkain kivunlievitysmenetelmä jota tarvitaan ja siinä hyödyt ylittävät haitat tms...
Tirsk! Kummatkin lapset syntyivät sektiolla puudutettuna ja kiinnyin lapsiini heti, vaikka jouduin olemaan pari tuntia heräämössä ilman heitä.
Tirsk! Luitko sinä yhtään, mitä yllä oleva kirjoitti? Hän kirjoitti: voi johtaa, ja esimerkiksi.
Synnytyksiin ja hormoneihin liittyy edelleen paljon kaikkea, mitä ei ole loppuun saakka selvitetty. Minä ainakin suhtaudun kaikkeen tutkimustietoon mielenkiinnolla, en tirskuen.
-eri.
Täyttä huuhaata ilman minkäänlaista näyttöä koko väite. Sen sijaan on tutkimukseen perustuvaa näyttöä siitä, että erittäin kivulias synnytys voi johtaa synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Äidin masennus on merkittävä riskitekijä kiintymyssuhteen häiriintymiselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En halunnut sitä, koska riski luonnollisen oksitosiinin tuotannon vähenemiselle syntyy epiduraalin myötä. Tämä voi johtaa siihen että ei esim. tunne kiintymystä syntyneeseen vauvaan. Tästä ei puhuta perus synnytysvalmennuksissa, tabuaihe. Kun kysyin tästä kunnallisessa neuvolan synnytysvalmennuksessa, minulle vastattiin vain että epiduraali on tehokkain kivunlievitysmenetelmä jota tarvitaan ja siinä hyödyt ylittävät haitat tms...
Tirsk! Kummatkin lapset syntyivät sektiolla puudutettuna ja kiinnyin lapsiini heti, vaikka jouduin olemaan pari tuntia heräämössä ilman heitä.
Tirsk! Luitko sinä yhtään, mitä yllä oleva kirjoitti? Hän kirjoitti: voi johtaa, ja esimerkiksi.
Synnytyksiin ja hormoneihin liittyy edelleen paljon kaikkea, mitä ei ole loppuun saakka selvitetty. Minä ainakin suhtaudun kaikkeen tutkimustietoon mielenkiinnolla, en tirskuen.
-eri.
Täyttä huuhaata ilman minkäänlaista näyttöä koko väite. Sen sijaan on tutkimukseen perustuvaa näyttöä siitä, että erittäin kivulias synnytys voi johtaa synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Äidin masennus on merkittävä riskitekijä kiintymyssuhteen häiriintymiselle.
Epiduraalin ja synteettisen oksitosiinin vaikutuksista äitiin ja vauvaan löytyy kyllä ihan oikeata tutkimustietoa, jos aihe kiinnostaa.
Ekassa synnytyksessä sain epiduraalin, piiiiitkä avautumisvaihe, auttoi ihan hyvin. Toisessa se oli tarkoitus laittaa ja anestesialääkäri oli jo kutsuttu mutta aloinkin ponnistamaan kun avauduin kolmesta sentistä kymmeneen alle varttitunnissa ja lapsi olikin melkein samantien maailmassa. Kolmannella kerralla olin niin sekaisin kivusta kalvojen puhkaisun jälkeen etten tiedä minkä puudutteen sain, mutta epiduraali se ei ollut. Olen ikuisesti kiitollinen lääkärille joka puudutti ilmeisesti suoraan kohdunkaulan (?).
Tuo luomusynnytys on ollut kyllä kokemuksena näistä ylivoimaisesti paras, mutta niin ne vaan on olleet joka kerralle erilaisia kokemuksia.
Sain sen ihan helposti, kun ajoitus oli oikea, eli parin vikan tunnin ajaksi. Ekaa kertaa pyytäessäni en saanut, koska synnytys oli liian alussa.
Henkilökunta toimi varmasti juuri oikein - liian aikaisin annettuna se olisi hidastanut synnytystä, mutta oikeaan aikaan annettuna se jopa nopeutti, kun rentouduin ja lakkasin jännittämästä sitä hirveää kipua vastaan.
En ole synnytyksessä kaikkeen tyytyväinen, mutta epiduraalin ajoitukseen kyllä olen.
Eipä ollut minulla ongelmia kiintyä vauvaan, vaikka epiduraalin sainkin.
Voihan kaiken maailman masennukset ja lapsivuodepsykoosit ihmiseen muutenkin iskeä, etten kyllä tiedä, kannattaako tuollaisesta stressata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Epiduraali ei auttanut minua yhtään ponnistusvaiheen kipuihin. Joten petyin todella siihen. Mutta monilla auttaa hyvin. Se on niin yksilöllistä.
Itse sain epiduraalin liian myöhään, niin ei ehtinyt minuakaan auttaa. Olin nopea ensisynnyttäjä, niin käsittääkseni tuli kätilöllekin yllätyksenä kuinka nopeasti synnytys sitten eteni heti epiduraalin laiton jälkeen.
Samalla tavalla kävi epiduraalin kanssa itsellänikin. Meillä on vain yksi lapsi ja synnytys kesti noin viisi tuntia. Muistan kun kätilö totesi jotenkin ällistyneen oloisena, että "sehän tulee jo".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, joskus (harvoin ensisynnyttäjällä, mutta joskus!) synnytys vaan etenee niin nopeasti, että kohdunsuu on auki esim.2-3cm, kun pyydetään epiduraalipuudutus, ja kun anestesialääkri ehtii paikalle (isossa yliopistosairaalassa yleensä alle puoli tuntia), kohdunsuu onkin jo täysin auki. Siinä tilanteessa olisi hoitovirhe laittaa epiduraali.
Joskus taas synnytyksen latenttivaihe (kipeitä supistuksia, mutta synnytys ei etene eli ei ole käynnissä) estää puudutuksen laiton. Siinäkin kohtaa olisi hoitovirhe laittaa epiduraali. Joskus näin tehdään ja silloin taas joudutaan puuttumaan synnytyksen kulkuun merkittävän paljon---oksitosiinio-infuusio, kalvojen puhkaisu, ym.ym, lopulta imukuppi, ja/tai sektio
Joskus harvoin isossakaan sairaalassa kukaan ane lääkäri ei ehdi paikalle
(mutta nykyään kuunnellaan kyllä niin paljon synnyttäjän toiveita, että jos äidillä on ehdoton epitoive, niin kyllä 99% tapauksissa sen saa, jos nyt ei tosiaan tule ihan ponnistavana, pää puoliksi ulkona sairaalaan)
t.kätilö
Mutta yleensä lähinnä tiuskien sanotaan mitä tehdään ja piste.
Tai sitten ei edes sanota mitä tehdään, kiukkuisena laitetaan oksitosiinia koko ajan suurempia määriä ja häivytään jos synnyttävä äiti kysyy jotain.
Mulle on tiuskittu siinäkin vaiheessa kun mulla oli kuollut lapsi synnytyssalissa sylissä, että riittää jo, me tarvitaan se lapsi tuonne kuvattavaksi.
"Mutta yleensä lähinnä tiuskien sanotaan mitä tehdään ja piste.
Tai sitten ei edes sanota mitä tehdään, kiukkuisena laitetaan oksitosiinia koko ajan suurempia määriä ja häivytään jos synnyttävä äiti kysyy jotain."
Mulla täysin sama kokemus. Tiuskittiin, että ei nyt anneta mitään epiduraalia, vaan oksitosiini nostetaan maksimitasolle ja minä lähden kahville. Sinun täytyy nyt vain jonkin aikaa kärsiä, koska synnytys ei muuten etene. T. kätilö
Itse en halua epiduraalia ja mielellään haluan synnyttää altaaseen. Kuulemma epiduraalia lisää komplikaatioiden riskiä
Olen saanut molemmissa synnytyksissä epiduraalin pyydettyässä. Ensimmäisessä sen antamisen kanssa vitkuteltiin, koska olin käynnistyksessä (kalvojen puhkaisu + oksitosiinitippa) ja epäilivät, että voisi jarruttaa etenemistä. Sitten kun sen lopulta sain, synnytys eteni niin vauhdilla, että olin alle tunnissa ponnistamassa, eli siitä oli siis synnytyksen edistymisen kannalta hyötyä, kun pääsin hetkeksi rentoutumaan. Ponnistusvaiheessa taas oli kuin ei mitään kivunlievitystä olisi saanutkaan. Syytän oksitosiinitippaa, koska ennen epiduraalia mikään muukaan kivunlievitys ei toiminut, ei kohdunkaulan puudutteet, TENSit, lämpötyynyt tai ilokaasu. Ei mikään.
Toisessa synnytyksessä, joka oli myös käynnistetty (ballonki + kalvojen puhkaisu) en halunnut oksitosiinitippaa, mikä oli fiksu veto, koska vaikka avautumisvaihe kesti pidempään, niin kivut olivat paljon siedettävämmät omilla supistuksilla. TENS auttoi parhaiten ja ilokaasustakin oli apua. Pärjäsin niillä valtaosan ajasta, kunnes sitten ajattelin, että jos sitä hetken lepäisi epiduraalin voimin.
Lääkäri suhrasi piikin kanssa niin, että vain toinen puoli kropasta puutui, eikä lisäannoksetkaan puuduttaneet toista puolta, joten kärvistelin sitten tuospuoleisesti tuskissani. Uusi aloitus annos vei lopulta kivut, mistä meni taas alle tunti ponnistusvaiheeseen. Koska tiesin entuudestaan, ettei epiduraali auta minua ponnistusvaiheessa, pyysin jonkun toisen just ponnistusvaiheeseen sopivan puudutteen. No, ei sekään auttanut, että kuulun vissiin siihen joukkoon, jolle mikään ei auta ponnistusvaiheessa. Ponnistusvaiheessa muuten sain kyllä oksitosiinia vahvistamaan omia supistuksia, että saattoi olla syy siinäkin, MUTTA kätilöt kysyivät ensin ja perustelivat miksi sitä oksitosiinia tarvitaan, joten ei sitäkään ilman lupaa tuikattu.
Joku puhui, että epiduraali häiritsee kiintymyssuhteen muodostumista, niin minulla on kyllä molempien lasten kanssa ollut vain eka ajatus, että "siinäkö se nyt on" ja sen jälkeen olen hoitanut lasta, koska kuuluu hoitaa, vaikka en mitään syvää rakkautta ensisilmäyksellä olekaan tuntenut. Se on kuitenkin parissa viikossa lapsiin tutustuessa syntynyt, että sanoisin ohi meneväksi haitaksi, jos ylipäänsä epiduraalista johtuu.
Ekassa sain heti kun pyysin, ehkä olin ollut synnyttämässä n. vuorokauden kun pyysin.
Tokassa kysyttiin heti sairaalaan tullessa haluanko, totesin, että joo kyllä varmaan tarviin.
Lekuri kutsuttiin mutta hän avasi synnytyshuoneen oven vilkas mua ja totes et sori, ei ehi enää. Ja siitä aloinkin jo ponnistaa 😁
Eli jos synnyttää pitkään niin melkovarmasti puudutuksen saa, mutta jos sairaalassa ehtii olla sen 45 minuuttia ennen kuin vauva on jo sylissä niin ei välttämättä ehi saada.
Vierailija kirjoitti:
Itse en halua epiduraalia ja mielellään haluan synnyttää altaaseen. Kuulemma epiduraalia lisää komplikaatioiden riskiä
Mulla synnytys ei edennyt mihinkään ennen epiduraalia, tilanne oli tuntikausia jumissa.
Joten nyt voit jatkossa sanoa myös, että kuulemma epiduraali edistää synnytystä.
V 81 sellaista ei ollut edes tarjolla ja seuraavilla kerroilla en ehtinyt saamaan, synnytykset kesti 42min - 1h20 min.
En halunnut sitä, koska riski luonnollisen oksitosiinin tuotannon vähenemiselle syntyy epiduraalin myötä. Tämä voi johtaa siihen että ei esim. tunne kiintymystä syntyneeseen vauvaan. Tästä ei puhuta perus synnytysvalmennuksissa, tabuaihe. Kun kysyin tästä kunnallisessa neuvolan synnytysvalmennuksessa, minulle vastattiin vain että epiduraali on tehokkain kivunlievitysmenetelmä jota tarvitaan ja siinä hyödyt ylittävät haitat tms...