*~* HAAHUT viikko 44 *~*
[b][size=3][color=purple]Haahuilijat [/color][/size][/b]
[b][color=blue] Haahuilijat on keskenmenon kokeneiden kuumeilijoiden oma ryhmä. [/color][/b]
[color=fuchsia]~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~ *~*~*~*~*~*~*~ [/color]
[color=blue][size=1][b]77mm[/b] 1.9.2006 rv 11+1 todettiin ultrassa sikiö jonka sydän ei lyönyt ja koko vastasi rv 8. Tehtiin lääkkeellinen tyhjennys. Jälkitarkastuksessa kaikki oli ok ja nyt on vuotokin loppunut. Uutta raskautta toivotaan pian. Meillä on ennestään yksi poika, syntynyt 07/05. Ikää itselläni on viikkoa vaille 29 v.
[b]Adette[/b] Minä 27 ja mies 27 ja esikoisen yritys aloitettu 9/05. Terolutit ja clomit avuksi 4/06. Alkuraskauden keskenmeno 8/06.
[b]apuh[/b] olen 29v (vm77) ja mieheni on 32v (vm74). Meillä on elokuussa 2005 syntynyt tytär. Ennen häntä mulla oli neljä alkuraskauden km:a ja hänen jälkeensä on ollut jo kaksi. Viimeisin nyt lokakuussa.
[b]carpel[/b] Itse olen 27-vuotias, mies 32. Lapsia ei ole ja sen ensimmäisen yritys aloitettu 06/06. Keskenmeno 07/06 rv 7+2.
[b]DreamOne[/b] Itse olen 29-vuotias, mies 26. Ensimmäinen, clomeilla avustettu raskaus päättyi keskenmenoon vuonna 2004 ja toinen raskaus kesällä 2006 todettiin tuulimunaksi. Raskautumisvaikeuksia ollut matkan varrella koko ajan ja raskaudet lisäksi päättyneet ikävästi.
[b]Elisabeth72[/b] Olen 33-vee ja mieheni on 29. Meillä on kaksi tyttöä 03/03 & 08/04. Asumme ruotsissa....Elämäni ensimmäisen ja toivottavasti viimeisen keskenmenon sain joulukuussa -05. Kemiallinen raskaus 07/06.
[b]Helga76[/b] Mies ja Mä molemmat 30v. Asutaan Etelä-Suomessa ja ensimmäistä lasta toivotaan saapuvaksi. Keskeytynyt keskenmeno 07/06. Minä olen tälläinen omituisen huumorintajun omaava blondi, jolla jopa toisinaan päänupissa syttyy " heureka" lamppu. Olen myös " super-tunteellinen" , välillä mennään korkealla ja kovaa, toisinaan ryömitään pohjamudissa.
[b]Irmeli72[/b] Ikä 34 ja mies 38. Lapsia kaksi 99 ja 02. Kolmatta kuumeillaan. Raskaudet alkaneet clomifenilla joka käytössä myös nyt. Kaksi tuulimuna raskautta 96 ja 08/06.
[b]joonatan05[/b] olen 25 v ja mies 27, meillä suloinen poika 1,5 v. Tuulimuna raskaus todettiin siis 11+1 07/06.
[b]Juuliar74[/b] Olen 32-vuotias yhden 1.5 v vanhan tytön äiti. Asun mieheni ja tyttöni kanssa Etelä-Karjalassa.
[b]katri72[/b] Olen 34-v ja aviomies 33-v. 11-v koira. Helsingistä. Esikoisen yritys alkoi 02/03. Keskenmenot 7/05, 12/05 ja 7/06?.
[b]Koala-72[/b] mies myös 34 v. Asutaan Espoossa. Naimisiin mentiin 2004 ja vauvakuumeilu alkoi 05/2005. Km vkolla 20+1 (kaksoset) 11/2005 ja nyt on uutta raskautta yritetty 03/2006 alkaen.
[b]laralei[/b] Olen 20-vuotias, mies 28. Pillerit jätin pois syyskuussa -05, ensimmäinen raskaus alkoi toisesta kierrosta. Raskaus todettiin tuulimunaksi uudenvuoden aikaan,juuri kun tuli täyteen rv 12.
[b]Liliane[/b] Minä ja mies molemmat 24-vuotiaita ja asumme Lounais-Suomessa. Toiveissa oleva pienokainen olisi mulle toinen (tyttö 5/01) ja miehelle eka. Spontaani keskenmeno 01/2006 rv 7+2, odotin ilmeisesti kaksosia.
[b]meillekans[/b] Toista lasta kuumeillaan (sekä minä että mies). Esikoinen sai alkunsa 10 kuukauden yrityksen jälkeen ja siinä välissä ehti olla yksi todella kivulias keskenmeno rv 8+5. Esikko on nyt reilu 9 kuukautta.
[b]Menier[/b] eka km rv5-6 1/06. Uutta yritystä ekojen kuukautisten jälkeen, plussa 6/06 joka meni kesken nyt 10/06 rv 19+6. Luultavasti yritystä jatketaan...
[b]Moila[/b] Olen 26-vuotias, mies 28. Meillä on 1,5-vuotias poika. Toukokuussa annoimme toiselle luvan tulla. Heinäkuussa sain plussa. Viime tiistaina kävin yksityisellä rv9+0. Sikiön todettiin kuolleen rv8+4. Torstaina mulla oli kaavinta. Putosin kovaa ja korkealta, vaikka osasin olla varuillani.
[b]Moment[/b] Olen 29 v. reilu 1 vuotiaan ihanan taaperon äippä, mieheni on 30 v. Olemme yrittäneet pikkukakkosta lähes siitä asti, kuin esikko syntyi. Aktiivisemmin viime huhti-toukokuulta. Toiveena on ollut lapset pienellä ikäerolla. Vihdoin loppukesästä sitten tärppäsi ja iloitsimme raskaudesta jo täysillä, -tietenkin kerrottiin heti sukulaisille ja kaikille. Niinpä sit kävi, että 7+5 rvk:lla tuli spontaani keskenmeno, kyseessä ilmeisesti oli tuulimuna. Nyt olen hissukseen toipunut keskenmenosta ja kovasti olemme orientoituneet uuteen yritykseen.
[b]-nelliina-[/b] minä olen 29 ja mies 34 vuotta. Meillä on koululaiset, tyttö ja poika. Eka ja toivottavasti vikakin keskenmeno 7/2006 viikolla 11+0, kohtu tyhjentyi itsestään, ei ollut muuta kuin nestepussi kohdussa. Kohdun koko kuitenkin vastasi viikkoja. Synnytyssairaala olis TAYS.
[b]nippula[/b] yrittäminen alkanut kesällä 2004 ja km 8/04.
[b]nipsu-79[/b] olen 26 vuotias ja mieheni on 32. Minulla on kaksi lasta 3 ja 5 vuotiaat. nyt olemme yittäneet pikku kolmosta tän kierron jälkeen 8kk. Keskenmeno rv6 9/05. Viime kierrossa testasin plussaa joka muuttui kuitenkin tädin vierailuksi eli epäilen kemiallista km 12/05, km 01/06 ja km 06/06 rv5+.
[b]Pikkutiikeri76[/b] meillä on ennestään lapset tyttö 8/02 ja poika 9/04. Asutaan pohjois-pohjanmaalla. Keskenmeno 01/2006.
[b]pipsa79[/b] Minä itse pian 27.v. ja mies 31 ja esikoista yritetään...meillä 3 Icsiä tehty josta saldona yksi keskenmeno ja sen jälkeen 2 luomuraskautta jotka kummakin menivät kesken.Tällä hetkellä käytössä clomit ja disperiini 100mg/pv.
[b]puhbear[/b] oma ikä 25v, mies pari vuotta nuorempi. Ensimmäistä toivotaan kovin hartaasti. Yritys alkoi 12/05. km 04/06.
[b]pumpsu[/b] Minä 24, Mies 26, Ensimmäistä lasta toivotaan, Spontaanit keskenmenot 4/06 ja 8/06 viikoilla 7-8.
[b]Ria73[/b] Oma ja miehenikä: 33 ja mies 29, Asutaan: Helsingissä, Lapsia: Poika 10/01, Keskenmeno 10/04, kohdunulkoinen 4/05, tuulimuna 4/06
[b]sani-74[/b] Minä 31-v, mies 37-v, lapset 01 ja 03, kohdunulkoinen 08/05.
[b]Shannon-75[/b] meillä on uusperhe, johon kuuluu mun ja mieheni lisäksi 2 poikaa mun edellisestä liitosta 10/96 ja 3/99 sekä tyttö mieheni edellisestä liitosta 2/99. Meillä on myös yksi yhteinen poika 1/04. km 4/06 ja km+kohdunulkoinen 8/06.
[b]Sofia-77[/b] minä 29, mies 36, minulla t-96, t-99 ja tm-00. Miehellä p-97 ja t-99. Ensimmäinen yhteinen vauvamme siis keskeytys10/06 pahan sydänvian vuoksi rv 20+2.
[b]Titi-uu84[/b] 22-v lähihoitaja-opiskelija, mies 25-v. Ollaan seurusteltu 6 vuotta. Asumme Itä-Suomessa maaseudulla koiran ja kahden kissan kanssa. Ensimmäinen yrityksessä ja ehkäisystä luovuttu 04/2006. Alkuraskauden keskenmenot 05/2006 ja 10/2006.
[b]vauva2006[/b] minä 24 ja mies 32. ensimmäisestä haaveillaan, km 11+3 spontaanisti, vauhditettu lääkkeillä seuraavana päivänä, kuukauden päästä vielä kaavinta. vauva edelleen haaveissa saada.
[b]vauvaksi[/b] minä+mies 34+38 v yhden lapsen (vm 04) onnelliset vanhemmat. Kakkosta kuumeiltiin 10 kk ja plussa 07/06 >>keskenmeno rv 12+0. Jatkokuumeilu vielä vähän avoin.
[b]VM1974[/b] minä 30 v, mies 36 v asutaan pääkaupunkiseudulla ja ensimmäistä yhteistä yritetään. Mulla ei lapsia ennestään, miehellä 10 v tyttö. Yritetty on 10 / 2004 lähtien, km 07/2005 rv 6+3.
[b]vm69[/b] Neljäs raskaus päättyi rv 20+5, jolloin synnytin pienen tyttömme. Tämä tapahtui maaliskuussa.
[color=fuchsia]~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~ *~*~*~*~*~*~*~ [/color]
[size=2][color=red]ex-haahut eli jo plussanneet!! [/color][/size]
[b]nipsunen[/b] plussa ?, la 20.10.2006
[b]Kaksonen76[/b] plussa 15.2.2006, la 26.10.2006
[b]Swehina[/b] plussa 10.3.2006, la 12.11.2006
[b]Pirpula[/b] plussa ?, la ?
[b]marrasmamma[/b] plussa 29.3.2006, la ?
[b]maria80[/b] plussa 8.5.2006, la 20.1.2007
[b]memmuli24[/b] plussa 25.5.2006, la 1.2.2007
[b]Hannele-81[/b] plussa 14.6.2006, la 18.2.2007
[b]Enni-Maija[/b] plussa 22.6.2006, la 28.2.2007
[b]eka-vekara[/b] plussa 7.7.2006, la 18.3.2007
[b]titi75[/b] plussa 10.7.2006, la 16.3.2007
[b]Lizie[/b] plussa 14.7.2006, la 16.3.2007
[b]porkkana05[/b] plussa 17.7.2006, la ?
[b]limetti1[/b] plussa 25.8.2006, la 1.5.2007
[b]Pirpaliina[/b] plussa 8.9.2006, la 18.5.2007
[b]vm69[/b] plussa 4.10.2006, la 13.6.2007
[b]Juuliar74[/b] plussa 6.10.2006, la 12.6.2007
[b][color=purple]Laihduttavat haahuilijat [/color][/b]
[b]Nimimerkki:[/b] VM1974
[b]Pituus ja lähtöpaino, BMI:[/b] 169 cm, 74 kg, BMI 25,8
[b]Ongelmakohdat:[/b] herkkujen syöminen, ylisuuret ruoka-annokset
[b]Keinot:[/b] Pienennän ruoka-annoksia ja vähennän radikaalisti vaalean leivän sekä herkkujen syömistä. Makeapalaksi valitsen jatkossa vain kevyitä vaihtoehtoja, kuten rahkoja.
[b]Tavoite:[/b] 9 kg pois
[/quote]
Kommentit (70)
Tuutupii: pahoittelut sinulle!!
Katri: Toivottavasti ei tarvitse kattorakenteisiin koskea... jos evakkoon joudutte, tervetuloa meille. Ahdasta voi olla, mutta meillä olisi tuttuja juttuja, kuten savukalat... Eilen taas mies sai kalastajakaveriltaan aimo annoksen meriahvenia. Niitä sitten illalla savusteli ja soitteli ympäri naapureita kalaa hakemaan. Ei me itse niitä kaikkia jaksettu syödä ja parhailta ne maistuu just pöntöstä tulleina. Oli porukat iloisia, ja onnellisia. Vaikka maalla asutaankin, ei täällä moni kalaa savustele.
Olen kotona lusmuillut tämän päivän ja varmaan huomisenkin kun tuo tyttö on vieläkin kipeänä. Lunta satoi aamulla niin, että maa muuttui valkoiseksi ja talviseksi. Nyt on nollassa ja ihan märkää loskaa...
vm69: Juu, täytyykin pitää mielessä, jos evakkoon joudutaan. ;) Tietysti toivotaan ettei siihen tarvi mennä. Savuahvenet onkin parhaita juuri savustettuina. Myöhemmin ovat jo kuivempia ja nahka tiiviisti kiinni. Tosin senkin saa helposti, kun pistää ne kalat vähäksi aikaa mikroon lämpiämään.... ja taas on kuin vastasavustettua. =) Mekin muuten saatiin eilen taas savusiikaa, kun käytiin vanhemmillani niiden renkaiden vaihdon takia. Toivottavasti siellä parannutaan pian. Mullakin on muutama kaveri, joilla on parhaillaan flunssaa.... Onneksi me ollaan selvitty siitä ainakin toistaiseks.
ON: Tällä kertaa juttua vain vesivuoto-ongelmasta. Tossa iltapäivästä kävi huollosta mies kosteusmittarin kanssa. Olikin jo kuivunut se pahin kohta ja vain yhdessä kohdin oli vähän vettä ja pisara roikkumassa. No, huoltomies kävi laittamassa yläkerran asukkaan suihkun päälle ja tuli takaisin meille. Vähän aikaa odotettuaan alkoi taas mittailla ja nyt näkyikin jo kohonneita arvoja jonkin verran. Kertoi pistävänsä asiaa eteenpäin ja jossain vaiheessa tulee taas uutta porukkaa katsomaan tilannetta.
Että näin on tääkin päivä menny odotellessa tota huoltomiestä, jonka luulin tulevan jo aamulla....
Mukavaa iltaa kaikille!!
Ja hengissä ollaan... Työkaverit muisti perhettämme kauniilla kukkasilla. Mutta niin kuin arvasinkin, itku tuli kertoessa tapahtuneesta :`(
Tuutupii: Haleja sulle ja voimia jaksamiseen! Itse synnytin vajaa 2 viikkoa sitten rv 20+2 kauniin enkelityttömme, rakenneultrassa todettiin paha sydänvika, jonka ennuste lähes nolla. Meidän uusperheen ensimmäinen yhteinen vauva, joka nyt enkelinä meitä katselee, pikkuinen Sofia. Minulla lapset 7 ja 10v, miehellä 7 ja 9. Suru ja syyllisyys on olleet aivan kestämättömiä, mutta päivä päivältä paremmin jo jaksamme. Minäkin hoitoalalla, kätilö. Ja tänään siis ekä päivä töissä sl:n jälkeen... raskaanaolevien kanssa työskentelen. Samassa tilanteessa olen nyt kanssasi, eli odotan jälkivuodon loppumista. Yhdet kk:t haluan myös odottaa, sitten toivomme kovasti vauvaa=) Kukaan ei EnkeliSofiaamme voi korvata, hän on ajatuksissamme ja muistoissamme aina! Roppakaupalla haleja ja jaksamisista siis teidänkin perheelle!!
Nyt täytyy alkaa syömään lapsosten kanssa, voikaa kaikki hyvin!
Rakkaudella Sofia
Taas uusi viikko aluillaan ja paljon on näköjään täälläkin tapahtunut vesivahingoista alkaen. Huh! Katri72: Toivottavasti saadaan teillä tuo vuotoasia kuntoon. Ei tuollainen edes tule mieleen ennenkuin kohdalle sattuu. Sitten vasta tajuaa kuinka ikävästä asiasta on kyse. Toivottavasti itse säästyy noilta ongelmilta, vaikka koskaanhan ei tiedä mitä ylläreitä naapurin seinän takaa seuraa.
Tuutupii: Tervetuloa tänne vain, mukavaa kun tulee lisää juttuseuraa! Itselläni tämä viimeisin keskenmeno oli myös tuulimunaraskaus. Tuntui niin kamalalta, kun oli todellakin vauvaa odottanut eikä mitään vauvaa edes ollutkaan. Minut ultrattiin vasta viikolla 12, jolloin totuus paljastui. Mitään vuotoja tai muita oireita tuulimunasta ei ollut ollut, mitä lääkärikin ihmetteli. Epäuskoisena vaan katsoi kun kerroin että ihan raskausoireet ja kaikki olivat normaalisti ultraukseen asti. Mustat ajatukset todellakin valtaa mielen, tuntuu ettei mitään hyvää suoda missään vaiheessa. Pelkkää surua vain. Itsesääliin vaipuminen on kaikista pahin mitä voi tapahtua, se on henkisesti niin rasittavaa itselle, puolisolle ja muulle lähiympäristölle. Minun raskaana oleva ystäväni sanoi kun viimeksi puhuimme, että älä katkeroidu. Teki mieli huutaa että niin siinä on helppo puhua maha pystyssä. Ymmärrän kyllä että hyvää hän tarkoittaa, mutta tuo lause kuulosti sillä hetkellä niin ikävältä kuin vaan voi olla. Vaikea olla katkeroitumatta kun vuosien odotus ja surut vaan jatkuvat ja jatkuvat. Teillä on kuitenkin elämässänne valopilkku, ihana pojanvesseli, jonka saitte kaikkien koettelemusten jälkeen syliinne :)
Sofia77: Olen todella suruissani ja pahoillani puolestanne! En voi millään kuvitella miltä menetyksenne tuntuu. Olen vähän huono esimerkki keskenmenon jälkeisestä hormonitoiminnasta kertomaan ja varmaan harvinaisempaa onkin mitä itse koin. Kuten olen täällä joskus kertoillutkin, minulla jatkuivat jälkivuodot päivittäin kolme kuukautta ja ultrassa kävin kolme kertaa. Joka kerta kohdussa jotain näkyi ja hormoneilla koetettiin sitä tyhjentää. Mutta minä olinkin kaavinnassa, mikä eroaa käsittääkseni sinun tilanteestasi. Yhdet kuukautiset meitäkin kehotettiin odottamaan jotta kohdun limakalvot ehtivät parantua kunnolla, mutta eihän me mitään ehkäisyä silloin maltettu käyttää. Nyt takana yhdet luomukuukautiset ja ensimmäinen clomikierto menossa.
Apuh: Minulla tuo mies on ollut aktiivisesti mukana tässä yrityksessä, mikä vähän välillä säälittääkin. Kun niin innokkaasti vauvaa meille toivoo ja odottaa ja sitten minä olen tällainen " viallinen" . Mies huomaa milloin tarvitsen piristystä ja haluaa aina ilahduttaa minulla toivoa tuovilla asioilla, esim. nyt näillä ovistikuilla. Mies on kova nettailemaan ja löytää asioita jo helpommin kuin minä. Ei tarvitse kuin sanoa sana ovistikku, niin johan on tilaus postissa :)
VM69: Ai että kyllä minäkin repeilin kun nickisi luin! Hauskat illan huvit on kyllä saatu monelle asiasta täällä näköjään. Ja kyllä on niin osuvaa, itse ainakin tunnistan tuon " veeämmän" useinkin itsestäni ;) Ja kiitos kovasti kauniin, iloisen ja onnellisen toivotuksista, lämmitti mieltä kun näki oman nickinsä tekstissä!
77mm: Joko testailit? Itselläni keskenmenon jälkeen kaikista inhottavinta oli se, että kun menkkojen puuttumista valittelin, lääkäri käski joka kerta testata raskaustestin. Vaikka tiesin etten raskaana ole. Toisaalta ymmärrän sen, että raskauden mahdollisuus pitää poissulkea ennenkuin mitään lääkitystä voi aloittaa. Mutta se testailu tuntui niin typerältä, kyllä se oman kroppansa niin hyvin tuntee että tietää milloin tapahtuu.
Omasta navasta: Clomit on siis tältä kierrolta syöty ja kiertopäivät ovat nyt 13/28-29, eli hyvin lähellä ollaan mahdollista ovulaatiota. Tosin tikuista en ole bongannut vielä mitään, jatkan tikuttelua ainakin tämän viikon. Voihan olla että kierto on vielä vähän sekaisin ja ovis osuu myöhemmälle ajankohdalle. Alavatsassa tuntuu turvotusta ja pientä nipistelyä silloin tällöin, voihan se ov olla sieltä tulossa hyvällä mallilla. Tässä kuussa en vielä tilannut follikkeliultraa, jossa siis katsotaan kehittyykö munarakkuloita. Mikäli tässä kierrossa ei tärppää, täytyy varailla ensi kuuksi sitä ultraa. Olisihan se mielenkiintoista nähdä, kehittyykö siellä mitään vai onko tämä yritys ihan turhaa. Vähän puuhailua hankaloittaa se, että mies lähti opiskelupaikkakunnalle pariksi viikoksi, opinnot on hänellä vielä hieman kesken. Mutta olemme tehneet sopimuksen että heti jos viiva tikkuun pärähtää, lähden pikimmiten ajelemaan hänen luokseen puuhiin. Tosi romanttista, hah! Eilen tosin saimme nauttia toisistamme ihan oikeasti, kun hierontasession yhteydessä alkoikin kädet vaeltamaan ja päädyttiin hellittelemään toisiamme kunnolla. Ehkäpä ne siimahännät tuolla viihtyy useammankin päivän ja mahdollisesti oikeaan saumaan sattuvat :)
Mukavaa alkuviikon jatkoa ja voimia kaikille haahuille! Onnenkantamoisia myös teille ex-haahuille, joiden kuulumisia täällä saamme välillä aina lueskella :)
Katrille piti tuossa jo aiemmin sanoa että voi paska mikä mäihä :( Tommoset vesivahingot on kyllä vihonviimeisiä... Toivotaan, että katto pysyy pään päällä!
DreamOne: kyllä tässä pikku hiljaa elämä tosiaankin alkaa voittaa, välillä tulee takapakkeja ja ahdistus/syyllisyyskohtauksia. Kai ne kuuluu asiaan ja toipumiseenkin. Mullekkin jouduttiin kaavinta kyllä tekemään, kun istukka ei siis irronnut ja vuodin pari litraa. Nyt on kovin niukkaa ruskeaa vuotoa, ja toivon kovasti, että pian loppuis!
Mulla tuli muuten vielä eilenkin toisesta rinnasta maitoa... :`( Vaikka olen siis jo kahteen otteeseen lääkkeen ottanut. Kai se kroppa oli jo niin valmistunut äitiyteen -huoh.
Rakkaat haahusisaret, hyvää illan jatkoa kaikille, ja aina vain iloisempaa huomista toivoo
Sofia
Tein aamulla ihan pikaisesti testin ja pelkästään kontrolliviiva tuli heti näkyviin joten totesin että negaa taas ja jätin testin vessaan. Noin puoli tuntia myöhemmin vessassa käväistessäni huomasin että testiin oli tullut aivan vaalea toinen viiva. Puoli tuntia tästä vaalea viiva oli hävinnyt. Testin ohjeissa luki että testitulos luettavissa puoli tuntia, eli saattoi olla haamuplussa. Kuulin tänään kaverilta että nuo rfsun liuskatestit ovat näyttäneet monelle vääriä, joten ostin tänään toisen merkkisen testin ja katson vielä huomenaamulla uudelleen ennen kuin varaan lääkäriaikaa. Niitä menkkojakaan ei siis vieläkään ole kuulunut, joten toivoa kai on.
Selviää kai vain uudella testillä. Kovasti peukkuja! :)
Ja vielä: kiitos kaikille lohtusanoista. Hieman on jo parempi olo, kävin tänään kampaajalla ja nyt on uusi hieno pää. ;) Vuotokin kuihtuu kuihtumistaan, jospa pian loppuisi kokonaan. Tein tänään raskaustestin, samoin viime ma. Haluun pysyä hormonitasoista selvillä. Tänään tuli plussaviiva hitaammin tikkuun kuin viime viikolla ja se oli myös haaleampi. Hyvään suuntaan siis. Hassua, kun yleensä toivoo päinvastaista...
Tänä aamuna sain ensimmäistä kertaa kaksi yhtä vahvaa viivaa ovistikkuun, eli nyt näyttäisi siltä että täällä päässä tapahtuu! Aivan mieletön tunne ja aamu näyttää heti valoisammalta. Töiden jälkeen vaan auton rattiin ja miehen opiskelupaikkakunnalle keinosiemennykseen, heh :) Kuinka paljon tällainen voikaan vaikuttaa mielialaan, olen kuin uudestisyntynyt! :)
Sofia: Sinä se jo kykenit töihin, hieno suoritus. Mutta voihan se olla hyväkin aloittaa työt mahdollisimman nopeasti. Joskus sinne on kuitenkin mentävä ja mitä pidemmälle siirtyy, vaikeampi saattaa olla. Ja itkut tulee varmaan pitkään asiasta kertoessasi, se on ihan luonnollista. Minulla meni usea kuukausi, ennenkuin täysin normaalisti pystyin asiasta kertomaan. Ensi alkuun tuli aina ihan aito itku, sitten pikkuhiljaa vain kurkkua kuristi ja nykyisin puhun asiasta ihan tavallisesti.
77mm: Minusta sinulle tuli haamuplussa, jos kerran puolen tunnin sisään viiva tuli... Toivottavasti saat vahvemmat viivat uudella testillä. Pidän peukkuja hyvän tuloksen puolesta!!
Tuutupii: Hienoa, että sait " uuden pään" . Varmasti piristää kun katsoo peiliin ja siellä näkyy jotain uutta. Kaikkea tuollaista kannattaa tehdäkin, jotta mieli pysyisí pirteänä.
DreamOne: Ajelehan sitten varovasti, ettei satu liikenteessä mitään. Mutta kun perille pääset, niin sitten voittekin hurjastella niin että tulosta syntyy!! Tärppionnea teille roppakaupalla!!!!
Mitäs Katrille kuuluu? Toivottavasti on vielä katto pään päällä!!
Olen vielä tänään kotona. Tytölle nousi eilen taas illalla kuume. Nyt on jo kuudes kuumeinen päivä. Pitänee soittaa aikaa lääkärille. Vaikka eipä ne mitään sille voi. Perjantaina käytiin, mutta virustaudin piikkiin meni kaikki. Lepoa ja juomista...
Sofia: Kiva, että työpäiväkin sitten sujui. Kyllähän se vielä pitkään itkettää. Itsellänikin kun tulee mieleen menetetyt la:t, niin tippa tulee silmään. Ei sitä unohda, mutta toivottavasti me kaikki saamme sen uuden toivon ja sitä myötä myös uuden raskauden ilman km:a.
DreamOne: Joo, sitä mäkin toivon, että se vuotojuttu saadaan hoitumaan. Ja mitä pikemmin, niin sen parempi. Näissä vuotoasioissa ei ole hyvä pitkittää, pahemmaksi se muuten menee. Onnea ovisplussasta!
77mm: Peukutuksia sinulle! Aiot varmaan tehdä uuden testin? Toivottavasti se näyttäisi ajallaan jo vahvaa plussaa. bdbdbdbd
Tuutupii: Varmaan nuo pienetkin muutokset hieman virkistää mieltä. Mullakin heinäkuinen km oli tosi rankka, mutta sitten varattiin miehen kanssa etelän matka ja aloin suunnitella sitä. Se auttoi nopeuttamaan toipumista. Jaksuja!
vm69: Mitäpäs täällä. Katto on edelleen pään päällä. Ainakaan toistaiseksi ei olla mitään tehty täällä päässä. Ei ole tullut mistään soittoa eikä olla käyty katsomassakaan. Luulis kuitenkin etteivät nyt kovin pitkään vitkuttele tämmösessä asiassa. Harmi, että teillä on tyttö vielä kipeenä. Toivottavasti nyt alkais kuitenkin pian parantua!
ON: Räntää näyttää satavan täällä tällä hetkellä. Aika märkää räntää onkin, sillä sulaa heti maahan osuessaan. Huonoja kelejäkin luvattu päivemmällä, mutta onneksi ei tarvi mihinkään lähteä.
Painajaismaiset unet ovat sitten palanneet.... vieläkin ihan outo olo, kun tossa jokin aika sitten heräsin päikkäreiltä. Ikävää vielä on se, kun pitää tuo uni muistaa. En todellakaan haluais tällästä unta muistaa...
Närästys ei ole toistaiseksi vielä tänään vaivannut, mutta vähän olisi huonoa oloa ja mun mielestä täällä meillä haisee pahalta, mutta mies ei sitä haista ollenkaan. Sen mielestä täällä on ihan normaali haju. Alavatsaakin on nipistellyt edelleen. Nyt on ainakin 1 ½ viikkoa nipistellyt ajoittain ja vähän silleen menkkamaisesti, mutta toisaalta kuitenkin hieman erilaista se on. Menkkojen pitäis alkaa ens maanantaina, mutta saa nähdä miten käy. Tietenkään en toivo niiden alkavan. ;)
Tänä aamuna yläkerran naapuri kävi suihkussa tai ainakin valutti sitä vettä jonkin aikaa, mutta enää ei pienintäkään merkkiä vuotamisista, ei edes kylppärissä. Jaahas, taas siellä mentiin suihkuun, joten kohta pääsee taas seuraamaan miten käy.
Päivänjatkoja kaikille!
Pinoudunpa minäkin taasen pitkästä aikaa.
Tuutupii: pahoitteluni tuulimunastasi. Ymmärrän täysin että ottaa päähän kun asiat ei menekään kuten on toivonut ja suunnitellut. Mulla on raskaudet menneet aikaisessa vaiheessa kesken (yleensä 6+-7+) ja silti surettaa suunnattomasti, ettei sitä vauvaa tullutkaan. Mutta aika parantaa ja jossain vaiheessa ei enää onneksi niin harmita, tuntuu pikemminkin haikealta. Halaus ja tervetuloa mukaan keskusteluihin!
Voi että Katrin kodin tilannetta! Hurjalta kuulostaa, onneksi vahingot ilmeisesti jäivät pelättyä pienemmiksi. Toivotaan ainakin näin. Jännittää kovasti sun ensi viikon testailu, niin lupaavalta kuulostavat kyllä nuo oireet. Närästys oli nimittäin mun eka oire tyttöä odottaessani. bd bd bd
Sofia: kyllä olet ollut reipas kun töihin selviydyit! Hienoa että se meni ihan hyvin. On varmaan rankkaa kertoa teitä kohdanneesta surusta, mutta toisaalta se voi myös olla terapeuttista. Edellyttäen tietty että kuuntelija on empaattinen. Voimia sinulle!
77mm: hmmm, kuulostipas jännältä tuo testitulos, haamultahan se vaikuttaa. Tule kertomaan kuinka uuden testin kanssa kävi. Plussatuulia puhaltelen!!
Vm69 tytölle toivon pikaista paranemista! Ja sulle toivotan edelleen parempaa mieltä ja uskoa tulevaan.
DreamOne: onnea ovisplussasta! Ajelehan varovasti sinne siemennettäväksi. Täällä pääkaupunkiseudulla on aivan karsea keli, vielä ei tule muuta kuin silkkaa vettä, mutta kai se tuossa vielä rännäksi tai lumeksi muuttuu.
Mulla on tässä kohta viikon verran tuhrutellut, menkat eivät ole vielä alkaneet. Viimeksi oli sama juttu ennen menkkoja. Täytyy seurata, että jatkuuko vastaavanlainen homma normaalikierrossa. Itse veikkaan että kyseessä on vain keskenmenoon liittyvää tuhruttelua, tai ainakin toivon niin. Vielä enemmän toivon sitä, ettei mun kovinkaan montaa kiertoa tarvitse tutkailla asiaa.
Mutta nyt tyttö heräsi päikkäreiltään. Aurinkoa elämäänne myrskyisästä säästä huolimatta!
Kiitos paranemistoivotuksista tytölle! Taitaa olla jo paranemassa, pitää toivoa, ettei iltaa kohden nouse taas lämpö!
Ja kiitos myös apuh sanoistasi. Kyllä tässä pitäisi tosiaan uskoa, että kaikki menee hyvin... Perjantaina on ultra, jos syke näkyy, uskallan ehkä sitten hieman iloita...
Lumisade on todella sakeaa... Ja tuuli yltyy. Toivottavasti ei taas mene sähköt. Meillä kun on oma kaivo, sähkökatkossa katkeaa myös vesipumpun toiminta ja sähkön lisäksi meiltä puuttuu vesikin. Ja kas kummaa, silloin tulee kaikille heti se ISO vessahätä.
Ja voi jestas tuota keliä!! Minä ajoin niiiiiiiiiiiin hiljaa kotiin, ettei oo tottakaan. Tietenkin tuo renkaitten vaihto on jääny taas kerran viime tippaan ja keänakeilla liukastelin kotiin ja meinasin viime metreillä vielä jäädä kiinnikkin...
Nyt äijä on duunaamassa eka omat renkaansa alle ja sit vuorossa mun kottero, mut sen renkaat joutuukin vaihtaan tuossa pihalla, kun eihän sillä pääse ajamaan tuonne hallille, kun halli sijaitsee kolmen ylämäen takana.
Ihan ekana kitinää ja ketutusta: Eilen illalla menin taas mun viruaalikalenteriini merkkaamaan lämpöjä ja mitä mä huomaankaan.. Koko mun kalenteri on tyhjänny itte ittensä!!! Se kyllä löytyy koneelta mun nimellä, mut se on TYHJÄ!!!! Sinne meni mun kahden kk tarkka kirjanpito kaikista limoista, oviksista, menkoista, seksipäivistä jne.. oleellisesta vauvanteko jutuista. Että mua SAPETTAA.....
Veeämmäl: Toivottavasti tytsyn vointi on paranemaan päin! Se on niin surkeeta kattoo kun pieni sairastaa, ja kun niin pienelle ei oikein oo niin tujuja lääkkeitäkään mitä aikuisille.
Hitsi nyt rupeekin jo oleen pikku hiljaa jänskät paikat... Ultra edessä! Muista _heti_ tulla kertoon uutiset, me haljetaan muuten kaikki uteliaisuudesta.
Nii ja mä taidan suosiolla aloittaa odottelemaan niitä menkkoja, aamulämmöt on nyt parina aamuna näyttäny ihan omituista, tosin vika voi olla siinä, et unet on ollu aika vähissä. max 4,5h per yö. Ei jei... Nyt mä sorrun taas kerran porssanreikien etsimiseen, et jos jostain muusta syystä lämmöt on sekaisin ja kuitenkin olisin raskaana!
Nyt loppuu heti ennen kuin alkaakaan... Ja mä olen pärjänny jo niiiiiiin hyvin tänne asti, et en oo ees miettiny kertaakaan et piiniksiä vedetään. Viikonloppunahan menkkojen pitäis alkaa, jos alkaa.
* Läppää itteään otsaan, et loppuu tää tämmönen tyhmien juttujen mietintä ennen kuin edes kunnolla alkaakaan!*
Joo nyt keittään teetä, kun on nenä ihan kohmeessa tuosta ulkoilulenkistä koiran kaa
Olipas kivaa kuulla Helgastakin.. Oli varmaan oikee ekstriimi-reissu autoilla tossa kelissä kesäkumeilla. Tai ainakin meillä on ihan sika kamala lumituisku. Just olin keskimmäisen kanssa tunnin lumitöissä. Ja ihan turhaa... Kun lopetettiin, oli aloituspää jo taas tukossa. Meillä on talo mäen päällä ja täällä tuulee aina, ja jos muualla tuulee paljon täällä on myrsky.
Voi onnetonta sun kalenterisi kanssa. Arvaa jos joku nappaa sen tuolta bittiavaruudesta itselleen, niin kyllä sitä huvittaa kaikki limaiset yksityiskohdat...
Pidän sulle peukkuja, ettei menkat tule viikonloppuna!!!
Mukava lukea muiden kuulumisia, vaikka en teitä vielä tunnekkaan. Nimimerkkejä en kyllä muista mut eiköhän ne pian jää päähän. Oma olo on ihan maassa, mistään ei jaksa innostua eikä mihinkään tarttua. Tuntuu että päivästä toiseen on vaan samanlaista... Yleensä oon ihan yltiöpositiivinen mut nyt ei nappaa! Oon tässä miettiny ovulaatiota ja aprikoinnu et millonhan se tulee... vai tuleeko enää koskaan? Ja sit jos tulee niin raskaaksi en ainakaan tule. Ja jos tulen niin keskenhän se menee.... Tää pää kiertää niin samaa rataa!
Viimeksi menkat alko 6 viikkoa km ekasta vuotopäivästä, nyt on menny 4 viikkoa. Eli jos ovulaatio olis jo tullakseen niin varmaan on sit käsillä. Anteeks kovasti tää mun vuodatus, on vaan niiiin kypsää. " Oikeille" ihmisille täällä yritän vaan olla tosi reipas, ja kun joku kysyy kuulumisia niin ihan ok!
Näin siinä sitten kävi... kamala päivä töissä, itketti aina kun sai selkänsä käännettyä =( Jotenkin vaan kaikin puolin kurja olo! Ahdistaa, ajatus ei kulje, tuntuu, etten mitään älyllistä saa töissä aikaseksi. Huoh. Iltakin ollut kamalaa viuhtomista, kaupassa käyntiä, talvivaatteiden/kenkien ostoa lapsille, pyykkäystä.... tuntuu, ettei jaksa! Stressaavaa ja sekavaa. Mies tulee kohta kotiin, kai se sitten helpottaa. Yksin vaan välillä tuntuu niin rankalta :`(
Valitusta ja surkeaa oloa täällä... paremmalla ajalla ja mielellä yritän tulla uudestaan juttusille.
Voikaa hyvin, Sofia
Tänään testasin aamulla eri testillä ja ei tullut haamun haamua. Syykin kyllä iltapäivällä tuli harvinaisen selväksi kun menkat viimeinkin alkoivat (2 kk keskenmenosta). Eli ei ole noista rfsu:n testeistä mihinkään. Nyt on kyllä sikäli hyvä kun menkat alkoivat niin on jotain hajua siitä koska ovulaatio voisi olla. Taidanpa ekaa kertaa elämässäni ostaa noita ovistikkuja ja muutaman viikon päästä yrittää alkaa selvitellä sitä ovulaation ajankohtaa. Sen verran kova tämä vauvakuume alkaa olla. Yhtään ei kuumeilua helpottanut kun kävin eilen katsomassa siskoni päivän vanhaa tyttöä.
Piti tulla vielä moikkaamaan ennen unille menoa.
vm69: tsemppiä ultraan, eiköhän siellä ole kaikki kunnossa. Turha on varmaan sanoa, että tulet sitten heti kertomaan kuulumiset. =)
Helga: voi hitsin vitsi, voin kuvitella että on harmittanut kun kalenteri hävisi taivaan tuuliin. Itse olen sadatellut sitä kun en ole pitänyt tarkempaa kirjaa km-vuotojen alkamisista ja loppumisista sekä viime kertaisesta tuhruttelun alkamisajankohdasta. Olisi niin paljon helpompaa kun ei tarvitsisi koko ajan spekuloida ja pinnistää muistia.
Voi että mä hihittelin itsekseni kun tuo Helgan porsaanreikien etsiminen kuulosti NIIN tutulta. Mä olen just samanlainen. Olen tässä parin päivän ajan käynyt keskustelua itseni kanssa siitä, että pitäisikö sitä nyt kuitenkin aloittaa yrittäminen heti seuraavien menkkojen jälkeen.... ja voin kuvitella, että sitten kun päästään yrittämään olen autuaasti unohtanut että mun ei pitänyt testailla eikä tarkkailla oireita. Löydän varmasti myös hyvät syyt ja selitykset sillekin, että on turha heittää hukkaan viime kierrosta yli jääneet viisi ovistikkua, kaapistä löytyviä lugeja voisi myös käyttää... ihan vaan varmuuden vuoks. Jne, jne, laadi laadi laa.... Voi pyhä sylvi miten hölmö sitä voi joskus olla. No, eniveis: Tsemppiä Helgalle piinailuun! Plussaa peukutan sulle kovasti.
Voi Menier ja Sofia, lämpöiset halaukset teille kummallekin! Kyllä Menier se ovulaatio tulee ja varmasti vielä raskaudut, usko pois. Ja Sofia, älä vaadi itseltäsi liikaa. Työkaverit varmasti ymmärtävät jos pidät pienen huilitauon kootaksesi ajatuksesi. Olkaa itsellenne armollisia, teidän rankasta kokemuksestanne on vielä hyvin lyhyt aika. Teillä on siis täysi oikeus valittaa ja olla allapäin. Vielä koittaa se päivä kun mieli ei enää ole niin maassa. Voimia!!
77mm: hyvä juttu että sulla alkoivat menkat. RFSU:n testeistä olen myös kuullut paljon huonoa. Mutta uutta kiertoa kohti, tsemppiä! Ja onnittelut tuoreesta tätiydestäsi! Pieni siskontyttö ei varmastikaan laannuta vauvakuumetta. Toivottavasti hän saa serkun ensi syksynä.
Onkohan DreamOne päässyt ehjin nahoin takaisin kotiin siemenenkeruu-matkaltaan? Toivottavasti!
Nyt kömmin nukkumaan, hyvät yöt ja kauniita unia!
Töissä jälleen. Ei voisi vähempää kiinnostaa...
Sofia: Voi ei sun oloasi!! Halauksia ja parempaa mieltä tälle päivälle toivotan!!
apuh: Jep jep, tulen kertomaan kuulumiset heti kun ultrasta selviydyn. Oli uutiset sitten mitä tahansa.
Dremone: Miten meni...? Toivottavasti sait hyvän saaliin.
Tuutupii: Pahoitteluni sinulle ja tervetuloa mukaan haahuilemaan! Kyllähän tänne mahtuu ja eikä haittaa vaikka masentuneita tunnelmia olisikin. Se on ihan normaalia meidän tilanteissamme. Täällä saa rauhassa purkaa surujaan ja tuntojaan. Kaikki kun ymmärrämme.
ON: Närästys vaivaa aika lailla tällä hetkellä ja muutenkin oireet ovat ennallaan. Viikon päästä maanantaina pitäisi menkkojen alkaa ja tietenkin toivon etteivät alkaisikaan. ;)
Eilen olikin aikamoinen ilta. Tuossa kun tulimme kotiin, niin vajaan tunnin päästä alkoi katosta tippua vettä noroina ja useammista kohdin. Vateihin ja ämpäreihin kertyi varmaan parisen litraa vettä. Sitä tuli kylppärin katosta, keittiön katosta sekä eteistilan katosta. Kaikki nuo olivat suunnilleen suorassa linjassa toisiinsa nähden. Matto siinä kastui kun ei heti tajunnu mistä se ääni lähti. =( Mies ryntäs äkkiä yläkertaan soittamaan ovikelloa, että onko siellä sama juttu vai mikä on hätänä. No, joku oli vain suihkussa eikä niillä tippunu mistään vettä, meillä vain. Sitten mies soitti huoltoon ja sieltä tuli mies katsomaan noin puolisen tuntia myöhemmin. Aikansa tutkittuaan sanoi, että jossain on putkivuoto ja nyt pitää vain selvittää missä kohdin se vuoto on. Pahimmassa tapauksessa käy niin, että pitää alkaa purkaa kattorakenteita. Toivon mukaan siihen ei mennä, sillä sitten hankaloituu tää meidän asuminen täällä.
Joo, eipä tässä sitten muuta. Räntää on luvattu tänne pääkaupunkiseudullekin täksi päiväksi, joten saa nähdä tuleeko kanssa. Eilen tuli vaihdettua jo talvirenkaat autoon.
Mukavaa päivänjatkoa kaikille!