Lue keskustelun säännöt.
Yle: Henna tekee töitä rennommin, uusi termi quiet quitting
16.09.2022 |
https://yle.fi/uutiset/74-20000157
Ei tämä varmaan mikään uusi juttu ole? Mutta tuttua itsellekin. Itsekin sen verran pettymyksiä työelämässä kokeneena olen ottanut asenteen, että työlle ei kannata uhrata koko elämää, ei jaksamistaan eikä aikaansa. Työnantaja ei sinun hautaasi lakaise.
Mitäs mieltä?
Kommentit (52)
Turha termi. Ei normaali ihminen harjoita kyykkyhyppelyä työnantajan mielenliikkeiden mukaan, vaan pitää huolta itsestään ja hyvinvoinnistaan. Työsuhde on kaksisuuntaista vuorovaikutusta ja joustoa molempiin suuntiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eipä heruisi työnantajalta uutta pätkää, jos alkaisin löysäilemään ja kieltäytymään ylimääräisistä töistä.
Onko mielestäsi oikein vai väärin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu, näitä downshiftaajia löytyy paljon suomalaisista naisista, joiden mielestä työviikko pitäisi olla 15-tuntinen, ja palkka kokopäivätyön tasolla. Ja kun he itse eivät laiskureina jaksa tehdä juuri mitään, heidän mielestään kukaan muukaan ei saisi tehdä juuri mitään.
Jos luit jutun, omalla nimellä esiintyvä henkilö tekee samat tunnit kuin ennen, vain eri asenteella. Pyörittää omaa yritystä työn lisäksi. Ei nyt ihan osu.
Ylityöstä kieltäytyminen on malliesimerkki downshiftauksesta. Nykynuorisolla on paljon ongelmia sen tosiasian kanssa, että työn tekeminen on tosiaan rankkaa ja se uuvuttaa ihmisen aina silloin tällöin. Työntekeminen ei koskaan ole ollut helppoa, ja juuri siksi se onkin psykologisesti palkitsevaa. Itsensä haastaminen aina äärirajoille saakka on psykologisesti järkevää toimintaa. Siitä tulee hyvä olo, jonka vaikutus on verrattavissa morfiinipiikkiin. Saman olotilan saa, kun rasittaa liikunnan avulla itsensä äärimmilleen.
Vierailija kirjoitti:
OlliPolli kirjoitti:
No ymmärtäähän sen. Varmaan raskasta kantaa tollaista ylipainoa mukanansa joka paikkaan. Tarviihan silloin pitää useasti taukoja ja lisää vapaa-aikaa. Toinen asia mitä voisi koittaa on elää terveellisemmin ja pudottaa painoa, niin ehkä ei olisi niin väsy koko ajan. Ihan vaan vinkkinä.
Kyseinen ihminen kuitenkin jaksaa tehdä kahta työtä? Mites itselläsi? Päivystät sekä vauvapalstalla että laudalla? Sitä ei lasketa.
No kun eihän se jaksa tehdä niitä kahta työtä. siksihän se on lehtien palstoilla itkemässä asiasta.
Tämähän on nuorten naisten ongelma pääasiassa. Ei miehillä ole mitään ongelmaa sanoa työnantajalle, että nyt ei pysty venymään. Naiset ei vaan uskalla ja sitten itketään mielummin lehtien palstoilla kun terveys meni jo.
Missä ne kaikki voimantuneet naiset luuraa? Niistä kohkataan koko ajan, mutta niitä ei vaan näy missään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä heruisi työnantajalta uutta pätkää, jos alkaisin löysäilemään ja kieltäytymään ylimääräisistä töistä.
Onko mielestäsi oikein vai väärin?
Koska tarvitsen töitä ja palkkaa, olen pakotettu tekemään temppuja niiden eteen. En halua edes ajatella, onko se oikein vai väärin, mutta välistä ärsyttää vakkareiden vapaus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sairaanhoitajat eivät voi tehdä etätöitä eikä jumppatunteja järjestetä neljältä aamulla kun vuoro on alkanut.
Miettikää vähän miten tämä menee. Ei saisi maksaa palkkaa ryhmälle jolle tuo ei ole mitenkään mahdollista.
On tämä niin huikeaa arvostusta että!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen tunnettiin nimellä italialainen lakko. Mennään töihin, mutta ei tehdä mitään tai tehdään niin hitaasti kuin osataan.
Ei ole sama. Monele tämä tarkoittaa, että töitä kyllä tehdään ja tehokkaasti. Mutta enää ei tehdä satoja tunteja palkattomia ylitöitä vuodessa ja palavereita ei istuta yötämyöten.
Minä esim. poistin sähköpostin puhelimesta jo ajat sitten.
Mulla on kone auki aina, kun olen töissä. Jos en ole koneella, olen sellaisessa tilanteessa, missä ei muutenkaan voi lähettää viestejä.
Iltaisin en hoida yhtäkään työasiaa tai lue yhtäkään viestiä. Enkä osallistu palaverihin, jotka jatkuvat pidempään kuin klo 17.
Minä joustan kyllä tarvittaessa työpäivän pituudesta ja palavereistakin, kun toisinaan osallistujat ovat eri aikavyöhykkeillä. En kuitenkaan ole aina ex-tempore tavoitettavissa. Jos olen vapaa-ajalla saatan satunnaisesti vilkuilla sähköpostia, mutta pääsääntöisesti vastaan viesteihin työajalla. Asiantuntija/konsulttialalla tämä on aika normaali käytäntö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
OlliPolli kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
OlliPolli kirjoitti:
No ymmärtäähän sen. Varmaan raskasta kantaa tollaista ylipainoa mukanansa joka paikkaan. Tarviihan silloin pitää useasti taukoja ja lisää vapaa-aikaa. Toinen asia mitä voisi koittaa on elää terveellisemmin ja pudottaa painoa, niin ehkä ei olisi niin väsy koko ajan. Ihan vaan vinkkinä.
Kyseinen ihminen kuitenkin jaksaa tehdä kahta työtä? Mites itselläsi? Päivystät sekä vauvapalstalla että laudalla? Sitä ei lasketa.
No kun eihän se jaksa tehdä niitä kahta työtä. siksihän se on lehtien palstoilla itkemässä asiasta.
Tämähän on nuorten naisten ongelma pääasiassa. Ei miehillä ole mitään ongelmaa sanoa työnantajalle, että nyt ei pysty venymään. Naiset ei vaan uskalla ja sitten itketään mielummin lehtien palstoilla kun terveys meni jo.
Missä ne kaikki voimantuneet naiset luuraa? Niistä kohkataan koko ajan, mutta niitä ei vaan näy missään.
Ai miehillä ei ole mitään ongelmaa. 😂 exäni veti burnoutissa kokaiinia kun ei pystynyt sanomaan ettei oikein jaksa.
Pelkän otsikon perusteelka, YÖK!
Se mikä tehdään, tehdään kunnialla.
Tai lähdetään.
Pelko tehdä töitä kunnolla kun taustalla oleva lievä mielenterveysongelma uhkaa jaksamista, on myös aihe miettiä, löytyisikö itselle jokin optimaalisempi "orjuus".
Jos pelko toimii vain päättömän tehokkuuden hillitsijänä, se on aika säätämistä... ja aihe sekin miettiä, millä hinnalla elintansonsa hankkii.
Jos ei koe arvostusta, eikä tunnista mikä riittää, on ehkä väärässä paikassa ja se on lähtökohtainen ongelma - ei pyrkimys passivoitua asenteella "MAKE ME" (pakota, jos voit).
On huono asenne ajatella työtä (tai parisuhdetta) puolitehoisena ja ikään kuin avohoito-potilaana, koska siinä ei mennä vastuullisesti eteenpäin elämässä; ongelmia on turha vitkutella. Se ei ole mikään järkiratkaisu. Mielenterveysongelmista kärsivillekin rohkea muutos olisi parempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen tunnettiin nimellä italialainen lakko. Mennään töihin, mutta ei tehdä mitään tai tehdään niin hitaasti kuin osataan.
Ei ole sama. Monele tämä tarkoittaa, että töitä kyllä tehdään ja tehokkaasti. Mutta enää ei tehdä satoja tunteja palkattomia ylitöitä vuodessa ja palavereita ei istuta yötämyöten.
Minä esim. poistin sähköpostin puhelimesta jo ajat sitten.
Mulla on kone auki aina, kun olen töissä. Jos en ole koneella, olen sellaisessa tilanteessa, missä ei muutenkaan voi lähettää viestejä.
Iltaisin en hoida yhtäkään työasiaa tai lue yhtäkään viestiä. Enkä osallistu palaverihin, jotka jatkuvat pidempään kuin klo 17.
Minä joustan kyllä tarvittaessa työpäivän pituudesta ja palavereistakin, kun toisinaan osallistujat ovat eri aikavyöhykkeillä. En kuitenkaan ole aina ex-tempore tavoitettavissa. Jos olen vapaa-ajalla saatan satunnaisesti vilkuilla sähköpostia, mutta pääsääntöisesti vastaan viesteihin työajalla. Asiantuntija/konsulttialalla tämä on aika normaali käytäntö.
Ei ole. Et pysty tekemään rajaa työn ja vapaa-ajan välillä. Et saa myöskään palkkaa siitä että luet vapaa-ajalla työsähköpostia.
Vierailija kirjoitti:
Pelkän otsikon perusteelka, YÖK!
Se mikä tehdään, tehdään kunnialla.
Tai lähdetään.Pelko tehdä töitä kunnolla kun taustalla oleva lievä mielenterveysongelma uhkaa jaksamista, on myös aihe miettiä, löytyisikö itselle jokin optimaalisempi "orjuus".
Jos pelko toimii vain päättömän tehokkuuden hillitsijänä, se on aika säätämistä... ja aihe sekin miettiä, millä hinnalla elintansonsa hankkii.
Jos ei koe arvostusta, eikä tunnista mikä riittää, on ehkä väärässä paikassa ja se on lähtökohtainen ongelma - ei pyrkimys passivoitua asenteella "MAKE ME" (pakota, jos voit).
On huono asenne ajatella työtä (tai parisuhdetta) puolitehoisena ja ikään kuin avohoito-potilaana, koska siinä ei mennä vastuullisesti eteenpäin elämässä; ongelmia on turha vitkutella. Se ei ole mikään järkiratkaisu. Mielenterveysongelmista kärsivillekin rohkea muutos olisi parempi.
Sun viestit Yök 🤮. Pitemmälle ei tarvitse lukea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse tunnen olevani enemmän elossa kun on duunipaikka ja tuntee olevansa tarpeellinen sekä hyödyllinen muille ihmisille. Vastaavasti ilman työtä olisi kyllä vaikea keksiä tekemistä.
Vierailija kirjoitti:
OlliPolli kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
OlliPolli kirjoitti:
No ymmärtäähän sen. Varmaan raskasta kantaa tollaista ylipainoa mukanansa joka paikkaan. Tarviihan silloin pitää useasti taukoja ja lisää vapaa-aikaa. Toinen asia mitä voisi koittaa on elää terveellisemmin ja pudottaa painoa, niin ehkä ei olisi niin väsy koko ajan. Ihan vaan vinkkinä.
Kyseinen ihminen kuitenkin jaksaa tehdä kahta työtä? Mites itselläsi? Päivystät sekä vauvapalstalla että laudalla? Sitä ei lasketa.
No kun eihän se jaksa tehdä niitä kahta työtä. siksihän se on lehtien palstoilla itkemässä asiasta.
Tämähän on nuorten naisten ongelma pääasiassa. Ei miehillä ole mitään ongelmaa sanoa työnantajalle, että nyt ei pysty venymään. Naiset ei vaan uskalla ja sitten itketään mielummin lehtien palstoilla kun terveys meni jo.
Missä ne kaikki voimantuneet naiset luuraa? Niistä kohkataan koko ajan, mutta niitä ei vaan näy missään.
Ai miehillä ei ole mitään ongelmaa. 😂 exäni veti burnoutissa kokaiinia kun ei pystynyt sanomaan ettei oikein jaksa.
Kertoo enemmän sinusta kun valitsit jonkun kokkelipään mieheksi. Ootte te naiset kyllä tyhmiä. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen tunnettiin nimellä italialainen lakko. Mennään töihin, mutta ei tehdä mitään tai tehdään niin hitaasti kuin osataan.
Ei ole sama. Monele tämä tarkoittaa, että töitä kyllä tehdään ja tehokkaasti. Mutta enää ei tehdä satoja tunteja palkattomia ylitöitä vuodessa ja palavereita ei istuta yötämyöten.
Minä esim. poistin sähköpostin puhelimesta jo ajat sitten.
Mulla on kone auki aina, kun olen töissä. Jos en ole koneella, olen sellaisessa tilanteessa, missä ei muutenkaan voi lähettää viestejä.
Iltaisin en hoida yhtäkään työasiaa tai lue yhtäkään viestiä. Enkä osallistu palaverihin, jotka jatkuvat pidempään kuin klo 17.
Minä joustan kyllä tarvittaessa työpäivän pituudesta ja palavereistakin, kun toisinaan osallistujat ovat eri aikavyöhykkeillä. En kuitenkaan ole aina ex-tempore tavoitettavissa. Jos olen vapaa-ajalla saatan satunnaisesti vilkuilla sähköpostia, mutta pääsääntöisesti vastaan viesteihin työajalla. Asiantuntija/konsulttialalla tämä on aika normaali käytäntö.
Mä voin ennustaa että sä tiput korkealta ja kovaa. Sydäntykytykset ja paniikkikohtaukset tulevat olemaan arkeasi.
Vierailija kirjoitti:
Itse tunnen olevani enemmän elossa kun on duunipaikka ja tuntee olevansa tarpeellinen sekä hyödyllinen muille ihmisille. Vastaavasti ilman työtä olisi kyllä vaikea keksiä tekemistä.
Itse tykkään olla duunipaikalle tarpeellinen 8 h 5 krt viikko. Loppu ajan tykkään olla tarpeeton.
Vierailija kirjoitti:
Itse tunnen olevani enemmän elossa kun on duunipaikka ja tuntee olevansa tarpeellinen sekä hyödyllinen muille ihmisille. Vastaavasti ilman työtä olisi kyllä vaikea keksiä tekemistä.
Sä myös tiput korkealta ja kovaa kun saat potkut. Elämäsi sisältö on työ ja työ ja työ. Kun ei ole työtä niin masennut.
ainakin taulukkopalkka töissä on ihan sama palkka vaikka olisit super hyvä tai maailman huonoin työntekijä...hoh hoijaa onneksi on kertynyt todella paljon pitämättömiä sairauslomia ja kaiken lisäksi minua pidetään kunniallisena töissä käyjänä
OlliPolli kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
OlliPolli kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
OlliPolli kirjoitti:
No ymmärtäähän sen. Varmaan raskasta kantaa tollaista ylipainoa mukanansa joka paikkaan. Tarviihan silloin pitää useasti taukoja ja lisää vapaa-aikaa. Toinen asia mitä voisi koittaa on elää terveellisemmin ja pudottaa painoa, niin ehkä ei olisi niin väsy koko ajan. Ihan vaan vinkkinä.
Kyseinen ihminen kuitenkin jaksaa tehdä kahta työtä? Mites itselläsi? Päivystät sekä vauvapalstalla että laudalla? Sitä ei lasketa.
No kun eihän se jaksa tehdä niitä kahta työtä. siksihän se on lehtien palstoilla itkemässä asiasta.
Tämähän on nuorten naisten ongelma pääasiassa. Ei miehillä ole mitään ongelmaa sanoa työnantajalle, että nyt ei pysty venymään. Naiset ei vaan uskalla ja sitten itketään mielummin lehtien palstoilla kun terveys meni jo.
Missä ne kaikki voimantuneet naiset luuraa? Niistä kohkataan koko ajan, mutta niitä ei vaan näy missään.
Ai miehillä ei ole mitään ongelmaa. 😂 exäni veti burnoutissa kokaiinia kun ei pystynyt sanomaan ettei oikein jaksa.
Kertoo enemmän sinusta kun valitsit jonkun kokkelipään mieheksi. Ootte te naiset kyllä tyhmiä. :D
Valitessani hänet noin parikymmentä vuotta sitten oli juuri käynyt RUKin ja valmistunut inssin hommiin ja ihan hyvinvoiva. Mutta elämä on. Saattaa sullekkin vielä selvitä tästä elämästä yllättäviä asioita.
Vierailija kirjoitti:
Tyhmäähän se on tehdä enemmän töitä kuin tarvitsee, ellet ole työpaikassa jossa tuosta maksetaan palkkio.
Hulluutta on se, että tietyssä palkkatasossa jotenkin odotetaan että teet töitä tarvittaessa vaikka yöhön asti ilman lisäpalkkiota. Tähän on onneksi tulossa muutos kun vanhempi sukupolvi eläköityy.
Eikä tarvitse edes olla kovin ihmeellinen palkkataso, kyllä taloushallinnon parissa raatavat ne(kin), joita muut käskyttävät. Milloin mikäkin katko tai muu kiire, ikinä ei ole enää sitä mahdollisuutta, että suunnittelisi työpäivän etukäteen ja voisi sen suunnitelman mukaan myös toimia. Tai laskea sen varaan, että kolmelta voi lopettaa, jos on seiskalta aloittanut.
Kyseinen ihminen kuitenkin jaksaa tehdä kahta työtä? Mites itselläsi? Päivystät sekä vauvapalstalla että laudalla? Sitä ei lasketa.